mielipide / kesäkuu 15, 2016 - 10:03 / päivitetty heinäkuu 26, 2016 - 14:38

Suomalais-ugrilaisille parhaita käytäntöjä

Sakari Linden

Suomalais-ugrilaisten kansojen Lahdessa 15.–17. kesäkuuta järjestettävä maailmankongressi järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa ja Suomessa toista kertaa. Maailmankongressissa käsitellään laajalti suomalais-ugrilaisten kansojen kannalta tärkeitä asioita, mikä antaa mahdollisuuden vaikuttaa kielten ja kulttuurien tilaan.

Tänä vuonna maailmankongressiin oman lisämausteensa tuo kireä maailmanpoliittinen tilanne, minkä ei soisi häiritsevän keskittymistä pääasiaan eli alkuperäiskansojen oikeuksiin.

Maailmankongressi on suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuriyhteistyön tärkein tapahtuma. Se antaa suomalais-ugrilaisia kansoja edustaville henkilöille mahdollisuuden tavata ja keskustella suomalais-ugrilaisten kansojen kielten ja kulttuurien suojelemiseen ja elvyttämiseen sekä alkuperäiskansojen ja vähemmistökansojen oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä.

Maailmankongressin merkitys suomalais-ugrilaisille kansoille on potentiaalisesti suuri. Yhdessä maailmankongressiin osallistuvien henkilöiden vastuulla on löytää uusia keinoja turvata ja vahvistaa suomalais-ugrilaisten kansojen elinvoimaa.

 

Tärkeimmät kansojen elinvoiman mittarit, joiden maailmankongressien välillä tapahtunutta muutosta tulee seurata tarkasti, ovat kansojen edustajiksi identifioituvien henkilöiden lukumäärä, kielten puhujien lukumäärä sekä suomalais-ugrilaisten vähemmistökielten asema puhuma-alueillaan.

Toimin itse Maailmankongressin taloutta ja ympäristöä koskevan sektion moderaattorina. Talous ja ympäristö ovat tärkeitä, sillä ne vaikuttavat suoraan ihmisten hyvinvointiin ja myös kielten ja kulttuurien elinvoimaan. Talouden ja ympäristön tulee myös olla tasapainossa, sillä vain siten voimme päästä kestävään kehitykseen.

Kaikkien maailmankongressiin osallistuvien toimijoiden yhteinen näkemys on, että vähemmistökielten säilyttäminen ja elvyttäminen on itseisarvo.

Itseisarvon lisäksi tarvitsemme kuitenkin myös muita kannustimia, joiden perusteella suomalais-ugrilaisten kielten puhujat kokevat hyödylliseksi ylläpitää kielitaitoaan ja välittää se lapsilleen. Yhteiskunnallisten kannustimien, kuten tiettyä kielitaitoa vaativien virkojen perustamisen ja tietyllä kielellä saatavien palveluiden, ohella nimenomaan talous luo kyseisiä kannustimia.

Taloudellisista keinoista pienten suomalais-ugrilaisten kansojen elinvoiman kannalta potentiaalisin on matkailu. Matkailu on paitsi yleisesti voimakas kansallisen, alueellisen ja paikallisen kehityksen työkalu, niin myös harvoja keinoja, joiden avulla pienet kansat voivat hyötyä taloudellisesti omasta kieli- ja kulttuuritaustastaan.

 

Maailmankongressin eri aiheita käsittelevien sektioiden haasteena on ensinnäkin ottaa huomioon suomalais-ugrilaisten kansojen asuinalueiden erityisolosuhteet ja toisaalta kytkeä suomalais-ugrilainen yhteistyö tiiviisti maailman alkuperäiskansaliikkeen työhön tarjoamalla kansainvälisiä parhaita käytäntöjä kielten ja kulttuurien suojelemiseksi, elvyttämiseksi ja kehittämiseksi.

Oman osuuteni parhaiden kansainvälisten käytäntöjen tarjoamiseksi suomalais-ugrilaisille kansoille olen tehnyt kutsumalla maailmankongressiin puhumaan Glasgow’n Caledonian-yliopiston tutkijan Douglas Chalmersin, joka on erikoistunut vähemmistökielten taloustieteeseen. Chalmers esittelee kongressiyleisölle, mikä on ollut vähemmistökieli gaelin taloudellinen ja yhteiskunnallinen arvo Skotlannissa.

Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressia vuonna 2016 varjostaa kireä maailmanpoliittinen tilanne. Toivon, että kongressissa keskustellaan rakentavasti, tunteikkaasti ja tiukkaankin sävyyn kansojen kielten ja kulttuurien tulevaisuudesta.

Samalla toivon, että kaikki osapuolet kykenisivät olemaan sotkematta maailmankongressiin asioita, jotka eivät tapahtuman luonteeseen kuulu.

 

Kirjoittaja on Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja.

0 kommentit