blogit / kesäkuu 19, 2017 - 11:29 / päivitetty kesäkuu 20, 2017 - 15:21

Suomalaisia naisnimiä kuulee Venuksessa

Tatjana Berdaševa

”Pyydän kaikkia katsomaan taivaaseen. Alhaalta tähdet näkyvät hyvin pieniltä. Kun otamme kaukoputken ja katsomme sen avulla ylös, niin näemme kaksi, kolme tai neljä tähteä, mutta parasta on nähdä viisi tähteä”, näin kertoi mieslehtori Marsista neuvostoaikaisessa elokuvassa Karnevaaliyö. Haluan kuitenkin kertoa teille Venuksesta.

Venuksen voi bongata yötaivaalta käyttämättä sitä varten mitään laitetta. Kuitenkaan sitä ei voi nähdä valkoisten öiden kautena. Venus on kolmanneksi kirkkain piste taivaalla auringon ja kuun jälkeen. Eräs tuttavani tuntee vain tämän tähden ja esittelee mielellään sitä muille.

Planeetta Venus on saanut rakkauden jumalattaren nimen. Planeetan pinnanmuotoja Maxwellin vuoria on nimitetty samoin naisten nimillä. Suuret kraatterit kantavat kuuluisien naisten nimiä ja tasangot ovat saaneet nimeksi satujen ja myyttien naissankareiden nimiä. Nimitykset vahvistettiin kansainvälisen astronomiliiton 19. yleiskokouksessa vuonna 1985.

On ihmeellistä, että maapallon naapuriplaneetalla Venuksessa on Ainon ja Louhen tasangot. Nimet on lainattu Kalevala-eepoksesta. Kaikkiaan Venuksessa on viisi kohdetta, jotka nimitettiin karjalais-suomalaisissa runoissa mainittujen naisnimien mukaan. Esimerkiksi veden emännän Vellamon nimi on ilmestynyt Venuksen kartalle vuonna 1985 ja metsänneidon Tellervon nimi vuonna 1997.

Karjalais-suomalaisesta mytologiasta juontuva Aino-nimi annettiin yhdelle Venuksen kohteelle vielä vuonna 1982 eli kolme vuotta ennen kansainvälisen astronomiliiton yleiskokousta.

Venus on hyvin kuuma, sen keskilämpötila on 460 astetta lämmintä. Venukseen verrattuna maapallon lämpötila on keskimäärin vain 14 astetta lämmintä. Siitä huolimatta kuumassa Venuksessa on pohjoinen ja siinä sijaitsee Louhen tasanko. Venuksen Louhen alue on vain kymmenes Karjalan Louhen piirin alueesta eli noin 2 440 neliömetriä.

Louhen tasanko rajoittuu Lumitytön tasankoon ja muodostaa sen kanssa ison alangon. Venuksen pohjoisnapa sijaitsee juuri näiden kahden tasangon rajalla.

Fantasiakirjailijat uskoivat, että maapallon kaksosena Venus on asutettu ja sinne voi matkustaa. Tutkijat murskasivat nämä toiveet. Venuksen ilmasto ei ole ihmiselle sopiva ja planeetan kaasukehät ovat kaikille eliöille tuhoisat.

Louhen tasankoa voi katsella kaukoputken avulla tai internetissä. On kuitenkin parempi käydä Karjalan Louhen piirissä ja Paanajärven kansallispuistossa. Näistä paikoista saa suorastaan kosmisia elämyksiä. Kuvitelkaa vain, kuinka ihmeellistä on viettää kesäyö Kivakka-tunturilla ja nauttia sieltä kirkkaasta Venuksesta.

0 kommentit