pääkirjoitus / marraskuu 24, 2015 - 16:29

Talvesta riento, keleistä riesa

Mikko Nesvitski

Teiden kunnossapito talviaikaan ei pääkirjoituksen aiheeksi ole originelleimmasta päästä. Kuitenkin otan sen puheeksi siksi, että toivoin tilanteen muuttuvan tänä vuonna vihdoin paremmaksi, kun hommiin oli tarttunut uusi urakoitsija. Toki toivossa on hyvä elää, kuten sananparsi vähemmän optimistisesti neuvoo. Viime viikolla satanut ensilumi näytti, että mitään silmäänpistävää parannusta ei ainakaan toistaiseksi ole näkyvissä.

Viime keskiviikon rankan lumisateen jäljiltä lumiaurat ehtivät kyllä puhdistaa tärkeimpiä ajoteitä, lähinnä keskustassa. Jalkakäytävistä puheen ollen resursseja riitti vain keskeisimmistä keskeisimpiin. Rohkenen olettaa, että ”onnenpekoiksi” joutuivat vain ne trotuaarit, jotka saattoivat osua Petroskoissa samana päivänä pidetyn valtionneuvoston istunnon korkea-arvoisten jäsenten seurueen nähtäviksi. Haluaisinpa olla väärässä.

Viikonlopun suojasää teki ensilumesta läpipääsemättömän sohjon. Koneilla se olisi helppo puhdistaa pois, mutta en yllättänyt yhtään lumiauraa itse teossa. Alkuviikon pakkasissa jalkakäytävät muuttuivat kauttaaltaan uurteisiksi ja töyssyisiksi jääradoiksi. Puistikkoihin ja joenrannoille vievät portaikot vaativat nyt sisua ja taitoa jopa urheilijoilta, iäkkäistä ihmisistä puhumattakin. Koulu- ja työmatkojen taittamiseen menee nyt monelta jalankulkijoilta vähintään puolitoistakertainen minuuttimäärä.

 

Vaikka lumenajo pihoilta ja puistikoista kuuluu yksityisten asuntohuoltoyritysten ja laitosten vastuualueeseen, ovat kunnossapidon ohjakset viime kädessä kaupunginhallituksen käsissä. Vastuun voi tietysti aina panna talousvaikeuksien kontolle. Tänä vuonna verukkeiden etsimisessä lienee kaupungin viranomaisilla entistä kirjavampi valinnanvara: pakotteet ja vastapakotteet blaa-blaa, halpa öljy blaa-blaa, heikko rupla blaa-blaa, säästöbudjetti blaa-blaa-blaa.

Säästöbudjetin oloissa toki eletään myös koko Karjalan tasavallan mitoissa. Karjalassa on mutkikkaampi ongelmakimppu kuin Petroskoissa, mutta ongelmia on viime aikoina alettu ratkaista: teitä korjataan ja rakennetaan, tuotantolaitoksia avataan ja investointeja hyödynnetään. Kotikaupungistani en voi sanoa samaa. En ole huomannut näkyvää parannusta suurtenkaan ongelmien selvittämisessä, saati sitten niin ”toisarvoisten” kuten lumenajo kaduilta ja jalkakäytäviltä.

Alkulumesta ovat ottaneet ilon irti vain lapset, jotka vaihtoivat vaivatta pyörät ja potkulaudat kelkkoihin ja rakentelivat lumiakkoja pihaan jos toiseen.

0 kommentit