pääkirjoitus / kesäkuu 12, 2018 - 17:45 / päivitetty kesäkuu 13, 2018 - 11:25

Toivottua edistystä

Mikko Nesvitski

Suomen kielen asema voi saada vahvistusta Venäjällä. Viime viikolla kielestä puhuttiin Luoteis-Venäjän parlamenttiyhdistyksen konferenssissa Pietarissa. Karjalan lainsäädäntökokouksen edustajat ehdottivat, että suomen kielelle annettaisiin pitkän virallisen kielen status maan kouluissa. Parlamenttiyhdistys kannatti Karjalan kansanedustajien aloitetta.

Nykyisin Venäjällä pitkinä vieraina kielinä ovat kouluissa englanti, saksa, ranska ja espanja. Ne kaikki kuuluvat ylioppilaskokeen eli koulun päätteeksi suoritettavan yhtenäisen valtiollisen kokeen ohjelmaan. Luettelon laajentaminen viiteen kieleen antaa viimeisen luokan oppilaille mahdollisuuden niin suorittaa loppukoe suomen kielestä kuin hakeutua korkeakoulujen suomen kielen opetuslinjoille yhtenäisen kokeen tulosten perusteella.

 

Suomen kieltä on oppiaineena yritetty vahvistaa muutamaan otteeseen viime vuosina. Edistys on toistaiseksi ollut hidas. Muun muassa sen takia, että asiaa on ajettu suppealla foorumilla eli pelkillä tasavallan ja maan opetusministeriöiden kontakteilla. Nyt kun Karjalan parlamentin aloite on saanut vihreää valoa Luoteis-Venäjän parlamentaarikoilta, sopii odottaa jonkinlaista vauhdittamista. Onhan suomen opetus tärkeä agenda Karjalan lisäksi myös vähintään Pietarissa ja Leningradin alueella.

Parlamenttiyhdistyksen päätös on nyt vain yhdistyksen puhemiehen signeerausta vailla. Kun allekirjoitus saadaan paperiin, lähetetään päätös alakohtaisille ministeriöille, Venäjän hallitukselle ja maan Liittokokouksen lainsäätäjien neuvostolle jatkokäsittelyyn.

 

Suomen kielen liittäminen tentittävien kielten joukkoon motivoi epäilemättä oppilaita lukemaan suomea. Koska nykyisin loppukoetta ei ole mahdollista suorittaa suomen kielestä, vähentää se yläluokkien oppilaiden kiinnostusta suomen opiskeluun. Se vaikuttaa välillisesti myös alemman tason kokeeseen, joka suoritetaan niin sanotun peruskoulun eli 9. luokan jälkeen. Näin siksi, että jo 9. luokalla oppilaat pyrkivät valitsemaan tentittäväkseen oppiaineita, joista pääsevät sitten suorittamaan loppukokeen myös 11. luokan jälkeen. Tänä vuonna Karjalassa oli edellisvuotista tuntuvasti vähemmän oppilaita, jotka valitsivat suomen kokeen 9. luokan jälkeen.

Tiellä on kuitenkin kompastuskiviä. Yksi niistä on nykyaikaisten oppikirjojen puute varsinkin yläluokilla. Kieli voi saada tentittävän kielen aseman vasta sen jälkeen, kun kaikille luokille on laadittu ja hyväksytty ajanmukaiset oppikirjat. Kuitenkin tuntuisi siltä, että myös kirjojen valmistelu saa vauhtia, kun kerran kielenopetus on saanut lainsäätäjien tukea.

0 kommentit