pääkirjoitus / huhtikuu 28, 2015 - 16:33

Välttäkäämme kiivailua!

Mikko Nesvitski

Suomen uuden pääministerin ja hallituksen on otettava vahva ote Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden kehittämisessä. Tämä oli suurlähettiläs Heikki Talvitien keskeisin viesti, kun hän puhui Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirijärjestön vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa viime lauantaina.

Itse piirijärjestö toivoi vuosikokouksessaan viime sunnuntaina, että kansainväliset pakotteet voitaisiin purkaa pian, koska Itä-Suomen talous kärsii niistä eniten. Myös venäjän kielen opetuksen järjestämistä tulee tukea siellä, missä kielen osaamiselle on tarvetta ja missä opiskeluun on halukkuutta.

 

Suomen ja Karjalan tasavallan suhteet ovat joutuneet koetukselle, kun pakoteryöppy avautui kuin Pandoran lipas.

Tulokset ovat näkyvissä niin yhteiskuntaelämän eri sektoreilla kuin ruohonjuuritasolla. Jotkut suomalaiset syyttävät venäläisiä (tarkoitan Venäjän kansalaisia, en kansallisuutta) likinäköisyydestä, uhkailuista ja sensuurista. Vastavuoroisesti venäläinen media moittii mielellään Suomea EU:n myötäilystä ja Naton kosimisesta.

Kahdenvälisiä soimauksia ryöppyää sosiaalisessa mediassa ja välillä pienestä syntynyttä polemiikkia kiehautetaan siellä melkein hysterian asteelle.

 

Kukaan meistä ei ole moitteeton. Jokaisella on mielin määrin omia, pieniä ja suuria, ongelmiaan. Toki jos pakoteaikana kaivellaan kärjistyneesti esille vain epäkohtia ja pientä tai perätöntä paisutellaan isoksi numeroksi, tulos on odotettu: epäluulojen täyttämä epävarmuuden tila ja toisistaan vieraantuminen. Kaikkein vähiten hyötyä mahtaa tässä tilanteessa tulla niille, jotka näitä mahdollisia epäkohtia sairaalloisesti lietsovat.

Tätä taustaa vasten Suomi-Venäjä- ja Karjala-Suomi-seuran ynnä muiden kansalaisten yhteistyötä, kulttuuri-, ympäristö- ja taloudellisia suhteita rakentavien järjestöjen rooli korostuu entisestään. Kansalaistoiminnan, paikallisjärjestöjen ja ystävyyskuntatoiminnan kautta toteutuva, rajat ylittävä yhteistyö on omiaan lieventämään jännitystilaa ja kumoamaan spekuloituja epäluuloja.

Jos laskemme hieman profiiliamme ja yritämme välttää tarpeetonta soimailua, voimme turhan kiivailun ja paisuttelun sijasta saada paljon konkretiaa aikaan Karjalassa ja Suomessa elävien tavallisten kansalaisten hyväksi. Pakotepolitiikan ulkopuolella.

0 kommentit