pääkirjoitus / elokuu 9, 2016 - 16:32

Vuokkiniemi-case: ilo ja haaste

Mikko Nesvitski

Vuokkiniemi on toisella koetuksella saanut tahtonsa läpi. Viime perjantaina tunnettu vienalainen runokylä julistettiin vuoden 2017 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran Vuokkiniemi tavoitteli titteliä vuonna 2014, jolloin se hävisi, nähtävästi osittain myös kansainvälisten pakotteiden ansiosta, Setumaan Obinitsalle Virosta. Tällä kertaa vaaka kallistui vienalaisuuden eduksi, sopivasti maailman alkuperäiskansojen päivän aattona.

Vuokkiniemen voitto on otettu ilomielin vastaan Karjalan tasavallassa. Sen jälkeen, kun kesäkuussa livviläinen Kinnermäki todettiin Venäjän kauneimmaksi kyläksi, nyt myös toinen karjalaiskylä on saanut korkean arvostuksen, tällä kertaa kansainvälisen.

Kulttuuripääkaupungin titteli on ansaittu. Vuokkiniemi on aito ja tunnettu runokylä. Siltä seudulta Elias Lönnrot keräsi suuren osan aineistosta, jonka hän oli käyttänyt myöhemmin Kalevalassa. Toisaalta kylä on oiva esimerkki elävästä karjalaisesta kulttuurista ja kielestä: tilastojen mukaan 600 asukkaasta 85 prosenttia on karjalaisia, joista huomattava osaa puhuu karjalaa.

 

Voiton huuma on kuitenkin pian historiaa. Nyt jo täytyy käydä hommiin käsiksi eli suunnitella vaikuttava lista kulttuuritapahtumia, jotka Vuokkiniemen pitää vuoden sisällä järjestää. Se siihen kyllä pystyy, sillä kylällä on juhlimisessa pitkät perinteet. Toiveena toki olisi, että kulttuurikylävuoden kaiku kantautuisi tapahtumien myötä myös muihin vienankarjalaisiin runokyliin.

Vuokkiniemi-vuodesta on varmasti hyötyä koko Karjalalle: tämä voi saada lisää, korostettua huomiota kotimaisilta ja kansainvälisiltä tahoilta. Toisaalta siitä on hyötyä itse kylälle ja karjalaisille. Nämä voivat hyödyntää Vuokkiniemen voittoa korostaakseen karjalaisen kielen ja kulttuurin merkitystä nykypolvelle ja jälkeläisille. Haasteena tässä onkin saada uutta ja nuorekkaampaa sisältöä perinteisiin juhliin, eli tavallaan päivittää karjalaisuutta nykypäivään. Jatkuvuuden kannalta karjalaisuuden pitää kiinnostaa yhä enemmän nuoria.

0 kommentit