Presidentinvaalien jälkeen kotimainen media ja keskustelufoorumit ovat olleet täynnä odotuksia, olettamuksia ja arvioita mahdollisista muutoksista ja uudistuksista lainsäädännössä eri aloilla ja sektoreilla.
Viime sunnuntaina äänestyspaikassani olin melkoisesti yllättynyt. En muista yksissäkään viime vuosien vaaleissa nähneeni vaalihuoneistossa niin paljon äänestäjiä, että melkein jonoksi asti oli mennyt. Paljon kävi perheitä lastensa kanssa ja paljon oli nuoria joukossa.
Itämerensuomalaisuus korostuu Karjalan tasavallassa perinteisesti helmikuussa laajasti vietettävien äidinkielen päivän ja Kalevalan päivän vuoksi. Tänä vuonna lisää väriä antaa kulttuurilehti Carelian 90-vuotisjuhla 2. maaliskuuta.
Viime viikolla Petroskoissa puhuttiin eri yhteyksissä kansalaisjärjestöjen roolista 2000-luvun osallistavan kansalaisyhteiskunnan muodostamisessa. Yhdessä neuvottelussa otettiin esille myös Karjalan itämerensuomalaisten vähemmistökansojen järjestöjen merkitys.
Viime viikolla Suomi ja Karjala tekivät molemmat historiaa, toki kukin omaansa. Suomessa istuva presidentti Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelle murskavoitolla, lähes 63 ääniprosentilla. Historiaa tehtiin sikäli, että suomalaisen median mukaan maa sai presidentin ensimmäistä kertaa heti ensimmäisellä äänestyskierroksella.
Eri rankingien mukaan Karjala nauttii kotimaisten turistien suosiota. Varsinkin talvimatkailun ja nuorten matkailun listoilla tasavaltamme kuuluu nyt Venäjän kärkeen. Tilastojen mukaan uudenvuoden kymmenpäiväisen loman aikana on niin kutsutun Talviukon pajakylässä Petroskoin liepeillä vieraillut noin 15 000 matkailijaa.
Kun ryhdyimme toimituksessa kokoamaan ja valmistamaan infografiikkaa tämän lehden yhdeksännelle sivulle, yllätyimme iloisesti siitä, kuinka paljon on pian päättyvän vuoden aikana saatu Karjalan tasavallassa aikaan taloudessa, sosiaali- ja terveysalalla ja kulttuurissa.
Suomen tasavalta täyttää tänään sata vuotta itsenäistymisestään. Maailmanlaajuisesti Suomi on harvinainen maa, joka on saanut itsenäisyytensä rauhanomaisesti, allekirjoituksella paperiin ja eduskunnan hyväksymisellä. Ilman laukauksenvaihtoa.
Sandarmoh. Neuvostoliiton surkeimpaan historian sivuun liittyvä paikannimi Karjalan tasavallan kartassa. Siellä Karhumäen piirissä teloitettiin vuosina 1937—1938 eri lähteiden mukaan 7 000—9 500 ihmistä. Sandarmoh on kuuluisin teloituspaikka Karjalassa, mutta ei ainoa.
Karjalan kielen opetus nousi esille kielenopetusta tukevan koordinointineuvoston istunnossa Kotkatjärvellä Aunuksen piirissä viime viikolla. Istunnossa esiteltiin karjalan kielen opetuksen monitoroinnin tuloksia. Niiden mukaan kielenopetuksessa on viime aikoina lisääntynyt koulutuntien ulkopuolisen opetuksen osuus.
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: