ort:
lut: Mervi
Muutaman viime vuoden aikana Karjala on tehnyt vakuuttavan läpimurron kotimaisilla matkailumarkkinoilla. Yhä useampi venäläinen on löytänyt Karjalan miellyttäväksi lomapaikakseen, ja itse tasavalta löytyy nyt eri matkailurankingeistä ja -barometreista aina kärkisijoilta.
Karjalaisten noitien galleriassa patvaskalla oli merkittävä rooli. Patvaska oli Karjalassa häämenojen tärkeimpiä hahmoja. Karjalaiset sanoivat: ”Miehellä männä da naija, kuin toiz’ičči šyndyö”, mikä tarkoittaa, että kun mies ja nainen menevät naimisiin, he niin kuin syntyvät uudelleen. Vastanainut pari lakkasi olemasta entisinä ihmisinä ja muuttui uusiksi ihmisiksi. Morsian jätti kotinsa ja lähti uuteen perheeseen. Taikauskoisten karjalaisten mukaan morsiamen ja sulhasen henkilökohtainen suojelu oli aika heikko.
Yhdysvaltain presidentinvaaleista on kulunut pari viikkoa. Tunteet ovat alkumyrskyn jälkeen hieman tyyntyneet, ja selityksiä Trumpin voitolle etsitään nyt terhakasti. Kannattivatko yhdysvaltalaiset nimenomaan Trumpia tai äänestivätkö he johtavaa eliittiä ja Clintonia vastaan, se jätetään politiikan tutkijoiden purtavaksi.
Karjalaiset uskoivat, että ihmisessä itsessään ja hänen ympärillään on paljon haltijoita. Haltija on yleisnimitys metsän-, pellon-, maan ja vedenhaltijoille. Haltijat asuivat ihmisen vieressä navetassa, riihessä, saunassa tai myllyssä. Toiset olivat mies- ja toiset naispuolisia. On muistettava kalevalaiset haltijat: Tapio, metsän kuningas, ja Vellamo, veden emäntä.
Vuonna 1976 valmistui suomalais-neuvostoliittolainen filmi. Sen nimi oli Luottamus (Доверие). Se ei ollut mikään kassamagneetti, mutta kuitenkin kaunis kuvaus naapurivaltioiden yhteiselon alkuajoista. Siinä näytettiin sekä kuinka suomalaisvenäläiset välit huononivat (panslavismi ja tsaarin heikkous) että kuinka Lenin suomalaisten kanssa palautti ne kuntoon.
Taikaa käyttivät tietäjien lisäksi myös paimenet. Miten uskoa lehmän tavalliselle ihmiselle, kun se on koko perheen elättäjä? Ihmiset uskoivat karjansa mieluimmin ”tietäville” paimenille.
Petroskoissa ja sen lähitienoilla vietetään loppusyksyä ja alkutalvea suomalaisissa tunnelmissa. Pohjoismaiden viikkojen lokakuun lopun runsassisältöisten avajaisten ja joulukuisen Suomen elokuvaviikon väliin on nyt sopivasti mahtunut Suomalaisen kulttuurin maraton.
Tämän viikon suurimmat odotukset kulttuurin saralla kohdistuvat Nordic Weeks -festivaaliin. Se alkaa Petroskoissa virallisesti perjantaina elokuvalla ja näyttelyllä, mutta vähemmän virallisesti jo keskiviikkona valtionyliopiston opiskelijoiden esittämällä, 1900-luvun äärifeminististä Valerie Solanasista kertovalla performanssilla.
Viime kesänä sain kokea monenlaista käytäntöä valtakunnanrajan ylittämisessä EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Suhteellisen harva suomalainen tietää, että Pohjois-Pohjanmaalla on toiminut jo kymmenen vuotta kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjän vastaisella rajalla Kuusamossa.
Toiveita antavia uutisia ja tilastoja on viime päivinä kantautunut Suomesta. Loppuviikosta Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjoitti Facebook-tilillään, että Niiralan ja Imatran rajanylityspaikkojen aukiolorajoitussuunnitelmista on luovuttu.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: