piirit / syyskuu 11, 2019 - 10:10

Brendojevin muisto elää vahvana

Jelena Maloduševa
Perinteen mukaan Vladimir Brendojevin kirjallisuusfestivaali järjestettiin Aunuksessa runoilijan syntymäpäivänä kuudentena syyskuuta.
Festivaalin avasi näyttely, joka on nyt esillä Aunuksen piirin kansallisessa museossa. Se kertoo ensimmäisen livviläisen runoilijan ja kirjailijan Vladimir Brendojevin elämästä.
Näyttelyssä nähdään valokuvia, asiakirjoja ja runoilijalle kuuluneita esineitä. Esineiden joukosta löytyvät muun muassa päättötodistus ja sähke. Vladimir Brendojev valmistui Belomorskin merenkulkuoppilaitoksesta ja työskenteli merimiehenä. Hänen lähettämällään sähkeellä hän ilmoittaa vaimolleen siitä, että hän lähtee reissuun.
Vuodesta 1972 lähtien Brendojev työskenteli kalastusvalvonta-aluksen kapteenina Äänisellä. Näyttelystä löytyy valokuvia tästä. Myös siinä voi nähdä kitara ja mandoliini, joita hän soitti.
Jo oppilaana Vladimir Brendojev kirjoitti ensimmäiset venäjänkieliset runonsa. Myöhemmin hän alkoi kirjoittaa karjalaksi. Hänen teoksiaan julkaistiin 1970-luvulla lehdissä Neuvosto-Karjala (nyk. Karjalan Sanomat) ja Punalippu (nyk. Carelia).
Ensimmäinen runokokoelma Anusrandaine ilmestyi vuonna 1980.
— Museossa käy vuosittain paljon matkailijaa. Kierrosten aikana minua pyydetään usein puhumaan karjalaa. Tänä vuonna museo on julkaissut karjalais-venäläisen keskusteluoppaan. Siinä on vain kymmenen lausetta. Halukkaat tutustuvat karjalan kielen aakkosiin, Aunuksen piirin kansallisen museon asiantuntija Ljudmila Tutturjova sanoo.
Brendojevin kirjallisuusfestivaali on mahdollisuus keskustella karjalan kielen asemasta ja karjalaisesta kansankulttuurista, karjalaisten kansallisen itsetunnon voimistumisesta ja karjalaisuudesta.
Vladimir Brendojevin kirjallisuusfestivaalin aikana järjestettiin myös konferenssi.
Kižin varajohtaja Olga Žarinova kertoi karjalaisen kulttuurin säilyttämisestä Kižin saarella.
— Kižin saarella on karjalaisen talonpojan Jakovlevin talo. Siinä saadaan paljon tietoja karjalaisten kulttuurista. Nyt saarella ei ole karjalaa puhuvia oppaita. Kaipaamme oppaita, joilla äidinkielenä on karjala. Toivomme, että lähiaikoina tilanne muuttuu ja matkustelijat kuulevat livvinkarjalaa, Žarinova sanoo.
— Aunuksen piirissä kehitetään kulttuurimatkailua. Suurselän kylässä on säilynyt vanhoja karjalaisia asuinrakennuksia. Olemme ryhtyneet elvyttämään kylän karjalaiselämää ja suojelemaan alueen rakennusperintöä. Tavoitteena on tehdä Suurselästä elinvoimainen etnokulttuurinen kylä, Aunuksen piirin hallintojohtaja Sergei Prokopjev kertoo.
Konferenssissa runoilija Zinaida Dubinina valittiin Aunuksen kunniakansalaiseksi. Hän on kääntänyt Raamatun livvinkarjalaksi.
Festivaali huipentui Kansallisen teatterin näyttelijän ja laulajan Nikita Anisimovin konserttiin. Hän esitti lauluja, jotka perustuvat Brendojevin runoihin.
 
Lisää aiheesta lue Karjalan Sanomissa 11. syyskuuta.
0 kommentit