kulttuuri / syyskuu 18, 2015 - 10:23

Karjalainen sana lämmittää

Marina Tolstyh
kuva: Marina Tolstyh
Aunuksen Karjalasta kotoisin oleva runoilija Ivan Savin lausui runojaan juhlaillassaan Karjalan tasavallan kansallismuseossa.

Petroskoin Suolusmäen lähiössä asuva karjalainen runoilija Ivan Savin käy Periodika-kustantamossa ainakin kerran viikossa. Joka keskiviikkona hän tulee Oma Mua -lehden ja Karjalan Sanomien toimituksiin hakemaan tuoreita sanomalehtiä.

Kustantamon käytävillä Savin puhuu toimittajien kanssa pelkästään karjalaa tai joskus suomea. Hän itse sanoo, että puhuu sekakieltä, jossa yhdistyvät livvin murre ja suomen kieli.

Karjalan kieltä Savin kuuli paljon lapsuudessaan aunuksenkarjalaisessa Nurmoilan kylässä, jota Säämäjärvellä syntynyt kirjailija pitää kotikylänä. Nurmoilaan perhe muutti sodan jälkeen Alavoisen kylästä.

Karjalan kieli on kirjailijan äidinkieli. Suomen kieltä Savin luki viidennelle luokalle asti Nurmoilan koulussa, joka tarjosi siihen aikaan seitsenvuotista opetusta.

Ivan Savin on sepittänyt runoja karjalan kielellä 1990-luvun alusta. Hän ei pysty sanomaan, oliko hänen alussa vaikea harrastaa runoutta. Sepittämisessä hän oli taitamaton, tiesi vähän runon rakenteesta ja loppusoinnusta.

— Kirjoitin siitä, mitä mieleeni tuli. Toisia runoja julkaistiin Oma Mua -lehdessä ja Carelia-aikakauslehdessä, toisia kirjoitin pöytälaatikkoon, runoilija muistelee.

— Aloin kirjoittaa karjalan kielellä, koska halusin elvyttää kieltä ja vaikuttaa nuorten kielenkäyttöön.

Savinin mukaan nimenomaan Vladimir Brendojevin runot olivat yllykkeenä kirjoittamiseen karjalan kielellä. Hän tapasi Brendojevin yhden ja ainoan kerran vuonna 1989 Karjalan piirien kulttuuripäivillä.

Savin kirjoittaa enemmän kotiseudustaan ja Karjalan luonnosta. Häneltä ilmestyy runoja karjalan kielellä, lyhyitä kertomuksia venäjän kielellä ja venäläisten runojen käännöksiä. 

Lisää aiheesta lehdessä 16.09.2015

0 kommentit