kulttuuri / maaliskuu 16, 2017 - 11:59

Kierros Karjalankannaksella

Pentti Stranius
Ylen entinen toimittaja Arvo Tuominen on koonnut Karjalankannaksen ja Laatokan kierroksen kokemuksensa kirjan kansien väliin. Parikymmentä paikkakuntaa saa kirjassa persoonallisen, ”kaleidoskooppimaisen” käsittelyn.

Lukuisia televisiodokumentteja Venäjästä tehnyt ja nyt jo eläköitynyt YLE-toimittaja Arvo Tuominen on pistänyt hienot Karjalankannaksen ja Laatokan kierroksen kokemuksensa myös kirjan kansien väliin. Tuloksena on erilainen matkakirja, jossa parikymmentä paikkakuntaa saa persoonallisen, ”kaleidoskooppimaisen” käsittelyn. Mukana on aina ripaus historiaa, paljon ihmiskohtaloita, nykyaikaa ja uusia näkökulmia.

Kannaksen kaleidoskooppi ei ole mikään yksi yhteen -tuote televisiodokumenteista, vaan se sisältää uutta ja mielenkiintoista faktaa ja detaljia matkalla Viipurista Koiviston, Terijoen, Kuokkalan, Kivennavan, Käkisalmen ja Antrean kautta takaisin Viipurin länsipuolelle, Säkkijärvelle.

Moni mielenkiintoinen pikkupaikka saa siinä sivussa aivan uutta hohtoa Tuomisen lennokkaissa lauseissa. Lukija ymmärtää, että Karjalankannas (Tuominen kirjoittaa sanat yhteen) onkin kulttuurisesti mitä rikkainta ja värikkäintä aluetta Euroopassa.

 

Uutta kerrottavaa Tuomisella on esimerkiksi Inon linnoituksista, jotka olivat mukana salaperäisenä ”vyöhykkeenä” Andrei Tarkovskin elokuvassa Stalker.

Myös Vammelsuu ja Vammeljärvi tulevat esiin kulttuurin ja vallankumoustenkin kehtona: Vammeljärvellä lepäili Lenin ennen Lokakuuta 1917 — ja siellä myös ”ryöstökapitalismin” teoreetikot Jegor Gaidar ja Anatoli Tšubais suunnittelivat yksityistämisohjelmaansa Neuvostoliiton kuolinkouristuksissa.

Viipurin ohella myös Terijoki ja Rajajoki saavat uutta näkökulmaa. Harvapa tietää, että juuri Terijoella murhattiin venäläinen liberaalipoliitikko Mihail Herzenstein 1906 ja siellä vaikuttivat ennen O.W.Kuusisen nukkehallitusta muun muassa Tito Colliander, Emmi Jurkka, Ilmari Kianto, Johannes Linnankoski, Toivo Pekkanen ja Olavi Paavolainen.

Rajajoen ”Suomen kaunein” asemarakennus oli aikoinaan nähtävyys, mutta nyt jo mennyttä kulttuurihistoriaa; se tuhoutui talvisodassa.

 

Venäläisen intelligentsian, Anna Ahmatovan, Ilja Repinin, Dimitri Šostakovitšin ja Aleksander Solženitsynin kesänviettopaikkoja taas olivat Kellomäki ja Kuokkala. Kellomäen (Komarovo) hautausmaalla lepää peräti 40 venäläistä akateemikkoa ja yli 50 kirjailijaa ja runoilijaa.

Oma lukunsa on tarina ”Kirjasalon tasavallasta”. Paikka sijaitsee Raudun ja Kivennavan välimaastossa. Kirjasalon kylän inkeriläiset perustivat tuon lyhytikäisen tasavallan (1919—1920) Suomen tuella. Tasavallalla oli oma lippunsa, postilaitoksensa, armeijansa ja lehtensä. Päämiehenä toimi ”Terijoen pyöveli”, ristiriitainen everstiluutnantti George Elfengren: tappaja, runoilija, filatelisti.

Nykyisin Kirjasalon alue on Arvo Tuomisen mielestä ”maailman ekologisin tasavalta, siellä ei asu kukaan ja harva edes piipahtaa”.

 

Kirjoittaja on suomalainen FL, kirjailija, Venäjä-tutkija ja freelance-toimittaja.

0 kommentit