kulttuuri / heinäkuu 5, 2019 - 09:55

Laulu raikuu Tšalnassa

Marina Tolstyh

Suomenkielistä laulukulttuuria edistävä Tuomi-yhtye vietti 60-vuotisjuhlaansa viime perjantaina kotikylässä. Laulajat ottivat vastaan onnitteluja Suguvastavundu-festivaalille Mordvasta, Udmurtiasta, Virosta, Suomesta ja Karjalasta tulleilta laulu- ja tanssiyhtyeiltä, vanhoilta ja uusilta yhteistyökumppaneilta.

— Yhtyeen konserttiaikataulu ja muu toiminta on suunniteltu vuoden loppuun asti. Heinäkuussa otamme vastaan kaksi suomalaista turistiryhmää, ja lähdemme konserttimatkalle Belomorskin piirin Virmaan, Sumaan ja Kuolisman kylään, Tuomi-yhtyeen johtaja Galina Hanenko kertoo.

Yhtye on kehittänyt vuosia yhteistyötä Nummi-Pusulan ja Lohjan tanssiyhtyeen kanssa. Yhteistyökumppaniverkkoon ovat liittyneet myös Savonlinnan venäläis-suomalainen kulttuurikeskus ja Joensuun Soihtu-yhtye.

— Marraskuussa Tuomi lähtee esiintymään Joensuuhun. Laulamme muun muassa Soihdun kanssa. Joulukuussa on tapana juhlia pikkujoulua Tšalnassa yhdessä paikallisten asukkaiden ja vieraiden kanssa, Hanenko sanoo.

Karjalan tasavallan kulttuurialan ansioitunut työntekijä Galina Hanenko alkoi laulaa Tuomissa siinä aikana, jolloin se oli suomenkielinen kuoro, ja suomen kieli oli kylän useille asukkaille äidinkielenä.

Yhtyeen ohjelmistossa on yli sata suomenkielistä laulua. Nykyään yhtyeessä laulaa kahdeksan naista ja kolme koululaistyttöä.

— Kerran kudoin mattoa Tšalnan etnokulttuurikeskuksessa ja kuulin mukavia, kauniita lauluja suomen kielellä. Yhtyeen johtaja kutsui minut laulamaan, mutta uskalsin lähteä ensimmäiseen harjoitteluun vasta jonkin ajan kuluttua, Olga Jakovleva muistelee.

Jakovlevalla samoin kuin muilla yhtyeen jäsenillä on suomalaisia sukujuuria. Laulajien yksi vanhemmista tai molemmat ovat syntyneet inkerinsuomalaisina Leningradin alueella ja ovat kokeneet syntymäperänsä takia kovia aikoja.

— Alussa oli vaikea laulaa suomeksi, koska en osannut kieltä. Tiskin astioita ja kuuntelin suomenkielisiä cd-levyjä, Jakovleva huomauttaa.

Venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja Svetlana Pelto oppi suomea nuorena äidiltään. Kotona äiti puhui hänen kanssa suomea, mutta tytär vastasi tavallisesti venäjän kielellä.

— Yhtyeessä säilytämme suomalaisia sukujuuriamme. Olemme laulaneet yhdessä jo useita vuosia ja haluamme sitä jatkaa, Pelto väittää.

Lisää aiheesta lehdessä 03.07.2019

0 kommentit