piirit / marraskuu 29, 2019 - 08:31

Miltä elämä raja-alueella näyttää?

Jelena Maloduševa

Meidän puolellamme -dokumentti kertoo Värtsilästä ja sen asukkaista. Petroskoilainen kuvausryhmä kävi ohjaaja Olga Zaikovan johdolla Värtsilässä ja sen ympäristössä haastattelemassa paikallisia asukkaita ja ottamassa selvää, onko rajan läheisyys etu vai haaste?

Dokumentin keskellä ovat Maria Boikova ja hänen vanhempansa. Perheellä on iso talo Värtsilässä. Isä Jegor Boikov on asunut siinä vuodesta 1975. Nelivuotiaana hän muutti Värtsilään Siperiasta vanhempiensa kanssa. Hänen vaimonsa Svetlana on syntynyt Värtsilässä.

Boikovilla on kolme lasta. Vanhin tytär Maria opiskeli Petroskoissa ja siellä hän nyt työskenteleekin.

— Useat nuoret muuttavat pois taajamasta. He lähtevät opiskelemaan Pietariin tai Petroskoihin, eivätkä palaa takaisin. Monet paikalliset aikuiset tekevät väliaikaisia töitä Suomessa, Boikov sanoo.

— Rajan läheisyys on paikallisten asukkaiden etu. Se antaa muun muassa lisää vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Kun läheisessä lomakeskuksessa ei ollut uima-allasta, matkustimme viikonloppuna uima-altaaseen Suomen Kiteelle, Jegor Boikov kertoo.

— Koululaisena ajoin rajan yli polkupyörällä ostamaan lakritsijäätelöä suomalaisesta kaupasta. Matka otti minulta noin puolisen tuntia, Maria Boikova muistelee.

Raja-alueella sijaitsevat taajamat olivat ensimmäisiä, joissa Venäjä ja Suomi aloittivat yhteistyön 1990-luvulla. Suomalaiset laativat yhteistyöhankkeita värtsiläläisille nuorille.

— Kävin nukketeatterikerhossa. Meille järjestettiin viikon kestoinen matka Helsinkiin. Esittelimme näytelmämme lastenkodeissa ja kävimme kursseilla. Se oli unohtamaton matka, Maria Boikova kertoo.

— Kun opiskelin koulussa, suomalaiset maksoivat koulun jälkeisestä koulutuksesta. Lapset ensimmäisestä neljänteen luokkaan jäivät oppilaitokseen ja tekivät kotitehtäviä, ulkoilivat ja pelasivat, hän jatkaa.

Dokumentin tekeminen oli kuvausryhmälle tapa tutkia asukkaiden elämää.

— Dokumentti oli hyvä syy mennä kysymään ihmisiltä, miten he elävät. Tavoitteena oli kiinnittää huomiota raja-alueen elämään, kulttuuriin ja kieleen, dokumentin tuottaja Natalja Derjabina sanoo.

Dokumentti on kuvattu Venäjän valtiollisen nuorisonasiainkomitean rahoituksella. Tuottaja Natalja Derjabina sai palkinnon kilpailussa, johon osallistui 5 000 kilpailijaa eri Venäjän alueilta. Derjabina pääsi kilpailun 100 voittajan joukkoon.

— Suurin osa kuvattua materiaalia ei ole mahtunut dokumenttiin. Meillä on aikomus jatkaa työtä. Toisessa dokumentissa haluamme kertoa suomalaisten näkökannasta ja Uuden-Värtsilän asukkaista, Derjabina sanoo.

Dokumentin voi katsoa Meidän puolellamme -dokumentin Vkontakte-tilillä ja Musta lintu –sosiaalisessa mediassa.

Lisää aiheesta lue Karjalan Sanomissa 27. marraskuuta.

0 kommentit