yhteiskunta / elokuu 1, 2017 - 11:56 / päivitetty elokuu 3, 2017 - 13:41

Neuvostosotavankien hautoja on löydettävä

Sergei Karpov
kuva: sa-kuva.fi
Eniten sotavankileirejä Itä-Karjalassa jatkosodan aikana oli Karhumäen piirissä, kaikkiaan kuusi leiriä. Kuvassa neuvostosotavankeja parakissa Karhumäessä 21. maaliskuuta 1942.

Suomen ja Itä-Karjalan sotavankileireillä 1941—1944 kuolleista neuvostosotavangeista on yhä vähän tietoa venäläisessä tietokirjallisuudessa. Myöskään ei ole tarkkoja tietoja heidän hautapaikoistaan Karjalan tasavallan alueella.

— Itä-Karjalan siviilileireistä on kuitenkin riittävästi tietoa. Sitä saa muun muassa vielä elossa olevilta lapsivangeilta. Siviilivankien hautapaikkoja tiedetään ja heidän muistokseen on pystytetty muistomerkkejä, Petroskoin valtionyliopiston historiantutkija Sergei Verigin kertoo.

Neuvostosotavankien kysymys on toisaalta tutkittu aika hyvin Suomessa. Viimeinen tietokirja aiheesta on dosentti Antti Kujalan Vankisurmat-teos vuodelta 2008. Se käsittelee neuvostovankien laittomia ampumisia jatkosodassa. Lisäksi heidän hautapaikkojaan Suomen puolella tiedetään.

Petroskoin valtionyliopiston professorin Juri Kilin mukaan suomalaisilla sotavankileireillä oli jatkosodan aikana noin 64 000 neuvostosotilasta. Heistä noin 20 000 sotilasta kuoli. Kujalan kirjan mukaan kuolleita oli jopa 22 000. Paljonko heistä kuoli Suomessa ja paljonko Itä-Karjalan miehitetyllä alueella, ei ole tiedossa.

— Sotavankien henkilökorttien mukaan suurin osa heistä kuoli nälkään ja tauteihin. Yli tuhat sotavankia oli ammuttu laittomasti, Kilin toteaa.

Lisää aiheesta Karjalan Sanomissa 26. heinäkuuta.

0 kommentit