koulutus / huhtikuu 30, 2019 - 16:15

Onko kielitaidolle kysyntää Karjalassa?

Marina Tolstyh

Paneelikeskustelun jälkeen Suomen kielen keskus -kansalaisjärjestön johtaja Tatjana Islamaeva teki yksiselitteisen yhteenvedon: ”Suomen kieltä tarvitaan Karjalassa.”

— Suomen kielen opetus Karjalan oppilaitoksissa lisää niiden imagoa, ja suomen kielen osaaminen edistää tasavallan houkuttelevuutta matkailualalla. Meidän täytyy kertoa suomalaisille hyvää itsestään hyvällä suomen kielellä, Islamaeva kommentoi.

Suomen kieli on edelleenkin tärkeä Karjalassa, mutta kielen asema on vuosien varrella heikentynyt huomattavasti. Islamaevan mielestä on perustettava työryhmä, joka luo Karjalan suomen kielen kehitysstrategian. 

Tunnettu kielentutkija Irma Mullonen luonnehtii suomenkielistä Petroskoita menneeksi todellisuudeksi. Hänen mukaansa vielä 1970-luvulla Petroskoin kaduilla kuului usein suomenkielistä puhetta, Petroskoin yliopiston suomen kielen opiskelijoita vaadittiin puhumaan yliopistossa pelkästään suomea ja Suomalaisessa teatterissa katsojat käyttivät tulkkauslaitteita paljon harvemmin kuin nykyään.

Mullosen mielestä on tärkeä tukea niitä oppilaitoksia ja instituutioita, joissa suomen kieltä käytetään ja säilytetään.

— Karjalan suomenkielisissä lehdissä kielen tilanne on nykyään ehkä paras. Täytyy säilyttää kieltä myös kansallisessa televisiossa ja kansallisessa teatterissa. On selvä, että suomen kieleen liittyviä ongelmia täytyy ratkaista yhdessä karjalaisten kanssa, Mullonen ajattelee.

Karjalan talousinstituutin tutkija Svetlana Stepanova korostaa, että kielitaito on hyvin tärkeä matkailualalla. Hänen mukaansa Luoteis-Venäjällä ja erityisesti Karjalassa matkustavista ulkomaisista turisteista yli 90 prosenttia on suomalaisia.

— Ruokalista suomen kielellä on harvoin tarjoilla ravitsemuspaikoissa Karjalan raja-alueilla. Myös suomenkielisistä opaspalveluista on pula. Esimerkiksi, Lahdenpohjan Huuhaanmäki-museossa on mahdoton saada palvelua suomen kielellä, Stepanova huomauttaa.

Puolestaan Petroskoin yliopiston Pohjois-Euroopan tutkimusinstituutin tieteellinen johtaja Valeri Šljamin korostaa, että suomen kielen osaaminen tarkoittaa myös, että kielitaitoinen kunnioittaa myös naapurikansaa. 

— Kielentaito ei ole mikään koristelu tai separatismi, vaan ihmisen saavutus, panos pehmeän turvallisuuden politiikkaan maiden välillä. Karjalan täytyy arvioida omaperäisyyttään, sitä ei ole ilman kieltä, Šljamin korostaa. 

Kielten avulla ymmärrykseen – iskulauseella pidetty paneelikeskustelu oli ensimmäinen. Vuoden aikana Suomen kielen keskus aikoo pitää samasta aiheesta muutaman tilaisuuden. Esille nostetaan kielen opetus eri puolilla Karjalaa ja kielen käyttö talouden alalla. Syksyllä keskusteluun osallistuu myös suomalaisia. He kertovat muun muassa venäjän kielen käytöstä Suomen raja-alueilla.

lisää aiheesta lehdessä 01.05.2019

0 kommentit