kulttuuri / huhtikuu 11, 2017 - 13:54

Partisaaniliikkeen historia esillä museossa

Sergei Karpov
kuva: Sergei Karpov
Näyttelyn vetonaulana on rakennettu partisaanien tukikohta, jossa on esillä aseita ja sotilasvarusteita, vaatteita, henkilökohtaisia esineitä ja astioita. Sodan aikana yksi partisaanien tukikohdista oli Uhtuan Haikolassa.

Partisaaniliikkeen panos Neuvostoliiton voittoon natsi-Saksasta ja sen liittolaisista toisessa maailmansodassa oli merkittävä. Karjalan rintamalla toimi vuosina 1941—1944 peräti 36 partisaaniosastoa.

Karjalan partisaaniliikkeen historiaan voi tutustua Karjalan kansallisessa museossa avautuneessa näyttelyssä. Näyttely on avoinna 22. toukokuuta saakka.

— Partisaaniliike Karjalan puolella oli erilainen kuin eteläisemmillä alueilla, joilla partisaanit asuivat ja toimivat vihollisen selustassa ja nojautuivat paikallisväestöön. Karjalan partisaanit joutuivat taistelemaan ankarissa pohjoisissa luonnonoloissa ja autiossa ympäristössä, jossa ei ollut väestöä. He asuivat puna-armeijan selustassa ja tekivät tuhoiskuja vihollisen selustaan, Karjalan kansallisen museon johtaja Mihail Goldenberg sanoo.

Partisaanien kohtalot sodassa olivat sankarillisia, mutta usein traagisia. Petroskoin valtionyliopiston Venäjän historian laitoksen dosentin German Tšumakovin mukaan Karjalan partisaaniliikkeeseen kuului suunnilleen 5000 aktiivista jäsentä. Heistä noin tuhat henkeä kaatui ja 600 henkeä katosi.

Ivan Grigorjevin komentama ensimmäinen partisaaniprikaati menetti partioretkellä Seesjärvellä ja Porajärvellä kesällä 1942 noin 80 prosenttia sotureistaan. Tästä surullisesta historiansivusta kerrotaan karjalaisen kirjailijan Dmitri Gusarovin Korpi ei tunne armoa –romaanissa, Goldenberg kertoo.

 

Partisaaninäyttely kertoo partisaanisodan piirteistä Karjalassa. Partisaaneilta saadut dokumentit ja esineet kertovat partisaanien elämästä retkien ja lepotaukojen aikana.

Karjalan kansallisen museon ja Petroskoin Poljot-museokeskuksen näyttelyesineiden avulla on rakennettu partisaanien tukikohta, jossa on esillä muun muassa aseita ja sotilasvarusteita, vaatteita, henkilökohtaisia esineitä ja astioita. Sodan aikana yksi partisaanien tukikohdista oli Uhtuan Haikolassa, josta kirjailija Ortjo Stepanov oli kotoisin.

— Olemme yrittäneet välittää partisaanielämän tunnelmaa ja vaaran tunnetta korvessa, jossa voi tapahtua mitä tahansa, Kansallismuseon asiantuntija Ilja Serko sanoo.

Lue lisää Karjalan Sanomista 12. huhtikuuta.

0 kommentit