kulttuuri / toukokuu 22, 2019 - 16:09

SANA ja aktivistit tukevat vähemmistökieliä

Marina Tolstyh

Karjalan tasavallan etnokulttuurikeskusten EHO-yhdistyksen johtaja Svetlana Koltšurina korosti suomalais-ugrilaisten kieliaktivistien foorumissa Petroskoissa, että on tärkeä olla oman kansan kulttuurin osana ja välittäjänä.

— Hankkeen vuoden aikana olemme perustaneet kieliaktivistien verkoston Itämeren alueella. Kansainvälinen SANA-hanke on tukenut itämerensuomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja omalaatuisia kielialoitteita, Koltšurina sanoo.

SANA:n pitämään hankekilpailuun osallistui yli 90 pientä projektia. Niistä valittiin yhteensä kymmenen Karjalasta, Virosta, Latviasta sekä Leningradin ja Pihkovan alueilta. Tarkoituksena oli löytää uusia tapoja ja aktiviteettejä oppia kieliä kansanomaisen kulttuurin, keittiön, käsitöiden, taiteen ja luovan toiminnan välityksellä.

Aloitteisiin myönnettiin hankkeen budjetista noin 750 000 ruplaa. Hankkeessa viime syyskuun tämän toukokuun välisenä aikana kieliaktivistit tekivät myös oppimismatkoja Vieljärven kylään, Viron Obinitsan kylään, Leningradin alueen Jaamaan, Suomen Inarin kuntaan sekä Leningradin alueen karjalaisiin ja vepsäläisiin kyliin.

— Haluamme ymmärtää, mitä voimme tehdä ruohonjuuritasolla vähemmistökielten kehittämiseksi. Etsimme uusia instrumentteja, jotka auttavat tehostamaan toimintaamme kielten parissa, Koltšurina sanoo.

 

SANA:n kielihankkeet

Rāndakēļ min jemākēļ (Latvia). Liivin kieltä opetelleille järjestettiin online-kielikurssi. Kurssi sisälsi liiviläistä kansanrunoutta ja puhemalleja liivin kielellä.  

Seto sõnamängude töövihik lastele (Viro). On julkaistu oppimateriaalit Tallinnassa asuville setukaisille lapsille.

Mu vüü (Pihkovan alue). Osallistujat oppivat sanoja setun kielellä ja kansanomaisten vöiden kutomisen teknologiaa.

Rada melel, ei kielel (Karjala). Karjalan kieltä tehtiin näkyväksi applikoimalla t-paidoille ja autoille karjalankielisiä lauseita.

Soikkolan niemen inkeroisten kylien maastokartta (Leningradin alue). Karttataululle on merkitty 40 inkeroisten kylää ja 13 vatjalaisten kylää.

A—Ö (Karjala). Suunnittelijat tekivät tuohista toimistoesineitä, joita koristelivat karjalan kielen kirjaimet.

Makkuin Assia (Leningradin alue). Inkeroisten venäjänkielisiä ruokareseptejä käännettiin inkeroiseen kieleen.

Köögikeel (Viro). On tehty muutama video setukaisten ruokalajien valmistamisesta.

Vatjalaisten museon salaisuudet (Leningradin alue). Seikkailupeli inkeroisten ja vatjalaisten kulttuurista.

Matku Puudogaspäi Pariižassah (Karjala). Piirrosfilmi kertoo pellavan viljelystä Puudosin alueella 1700-luvulla. Filmi osallistuu suomalais-ugrilaiselle elokuvafestivaalille Virossa heinäkuussa.

Lisää aiheesta lehdessä 22.05.2019

0 kommentit