koulutus / huhtikuu 19, 2017 - 10:46

Suomen kielen tarve ammateissa vähenee

Marina Tolstyh
kuva: Marina Tolstyh
Petroskoin rautatieopiston oppilaat Maksim Prokopšik Karhumäestä (oik. eturivillä) ja Pavel Sapožnikov Aunuksesta (oik. toisella rivillä) ovat sitä mieltä, että opistossa olisi hyvä lukea suomea edelleenkin.

Petroskoin rautatieopistossa suomea lukevat oppilaat ovat sitä mieltä, että kielitaito voi kelvata heille elämässään, koska Suomi on rajan toisella puolella. Toisaalta he epäilevät, että koneapulaisena tai vaununtarkastajana he joutuvat käyttämään suomea.

— En luule, että suomen kielen taito on koneapulaiselle tärkeä. Kuitenkin olisi hyvä, jos opistossa opetettaisiin suomea edelleenkin, koska asumme lähellä Suomea, toista vuotta koneapulaiseksi opiskeleva Maksim Prokoptšik Karhumäestä sanoo.

Veturit ja veturinkuljettajan ammatti ovat houkutelleet nuorukaista lapsuudestaan asti. Opiston jälkeen hän haluaisi opiskella vielä pari vuotta lisää varsinaiseksi veturinkuljettajaksi.

Samaa ammattia opiskelee myös Artjom Protasjuk Louhen piirin Pääjärveltä. Koulussa hän luki englantia, mutta opiston ensimmäisellä vuosikurssilla hän valitsi kolmen kielivaihtoehdon välillä suomen kielen, koska halusi kokeilla uutta kieltä Suomen läheisyyden vuoksi. Yhteensä rautatieopistossa voi opiskella valinnaisesti englantia, saksaa tai suomea.

Rautatieopiston suomen kielen opettajan Jelena Pavlovan mukaan nuoret käyvät suomen kielen oppitunnilla mielellään.

— Olen huolestunut kovasti siitä, että kahden vuoden kuluttua kielenopetus aiotaan vakavasti lopettaa. Tänä lukuvuonna suomen kieltä ei lueta ensimmäisellä vuosikurssilla, Pavlova esittää.

Petroskoin rautatieopiston johtaja Mihail Dmitrijev puolestaan sanoo, että suomen kielen opetuksen kautta opisto halusi kehittää yhteistyötä niiden Suomen teknisten koulujen ja koulutuskeskusten kanssa, joissa koulutetaan rautatieliikenteen työntekijöitä.

— Valitettavasti yhteistyö koulutusalalla ei onnistunut, eivätkä kulttuuriyhteydet syntyneet, Dmitrijev sanoo.

Lisää aiheesta lehdessä 19.04.2017

Dmitrijevin mukaan suomen kieltä on otettu lukujärjestykseen nimenomaan opiston aloitteesta ja opiston budjetin rahavaroilla.

— Nykyään emme tunne, että suomen kieli on tarpeellista opettaa Petroskoin rautatieopistossa. Myös nykyisen taloustilanteen takia joudumme leikkaamaan opiston menoja, Dmitrijev korostaa. 

0 kommentit