talous / lokakuu 3, 2019 - 14:36

Tutkijat ja yrittäjät etsivät resursseja

Marina Tolstyh

Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkija Teemu Makkonen pitää matkailua, metsätaloutta ja kaivosteollisuutta tärkeinä aloina, joilla Suomi ja Karjala ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään aikaa.

— On tutkittu, että raja-alueilla olevat järjestöt ja yritykset haluavat jatkaa tätä yhteistyötä samalla tavalla kuin ennen. Kun on tahtoa, niin silloin keksitään yhteistyön keinoja, Makkonen sanoo.

Petroskoin yliopiston talousteorian oppilaitoksen johtaja Vladimir Akulov on tutkinut, miksi Karjalan tasavallan asukkaat ja yritykset osallistuvat raja-alueyhteistyöhön toistaiseksi vähän. Hänestä taloudelliseen yhteistyöhön vaikuttavat sellaiset piirteet kuten rehellisyys, luotettavuus ja kyky toimia muiden ihmisten yhdessä.

— Sosiokulttuurisesta näkökulmasta venäläiset ja suomalaiset eroavat vain sillä, että venäläisillä on matala taipumus yhteistoimintaan tuntemattomien ihmisten kanssa, Akulov paljastaa.

Kyselyn mukaan suomalaiset vastasivat kaksi kertaa useammin kuin venäläiset, että moneen ihmiseen voi luottaa.

Tutkija Makkonen huomaa, että kolmesta yhteistyöalasta matkailualalla on vaikeinta. Syynä ei ole pelkästään rajamuodollisuudet vaan myös ruplan kurssi.

Karjalais-suomalaisen Kalitka-matkailuhankkeen työryhmän jäsenet ovat varmoja, että ruokamatkailu vetää lisää turisteja Karjalan tasavaltaan ja Pohjois-Karjalaan ja uusia asiakkaita karjalaista ruokaa valmistaviin kahviloihin ja ravintoloihin.

Kalitka-hankkeen työryhmä on käynyt 54 karjalaista ruokaa tuottavassa ja valmistavassa yrityksessä. Niistä on valittu 27 kohdetta rajan tällä ja tuolla puolella, joissa ruokamatkoille lähtevät turistit voivat syödä paikallista karjalaista ruokaa. Petroskoilaisen matkatoimiston johtaja Olga Nazarova on varma, että ruokamatkoillt on nykyään kysyntä.

— Sen takia matkatoimistomme on mukana tässä hankkeessa. Kansainvälinen ruokareitti tulee esitetyksi Helsingin Matka-messuilla ensi tammikuussa, Nazarova sanoo.

Konferenssin matkailukeskusteluun osallistuivat vieraat Aunuksen ja Sortavalan piiristä sanoivat puolestaan, että heillä on vähän tai ei ole yleensä kokemusta osallistumisesta kansainvälisiin matkailuhankkeisiin.

— Matkailu on ehkä tärkeimpiä aloja, joita Sortavalassa kehitetään. Toisaalta kansainvälisiä matkailuhankkeita on toteutettu siinä hyvin vähän, Sortavalan kaupungin ulkosuhteista vastaava Jelena Savitskaja paljastaa. KS

Lisää aiheesta lehdessä 02.10.2019

 

0 kommentit