yhteiskunta / joulukuu 14, 2017 - 15:28

Uusi vaihe - uusi maisteriohjelma

Margarita Pehkonen
kuva: Kuva Petroskoin valtionyliopiston arkistosta
Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisten filologian laitoksen historia on saanut alkunsa 70 vuotta sitten. Sen perustajana oli kielitieteilijä Dmitri Bubrih. Eri vuosina laitoksessa työskentelivät mm. Vieno Zlobina, Maria Zaitseva, Maria Mullonen, Leila

Vuosi 1947 on merkittävä vuosi Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisten filologian laitoksen historiassa. Silloin yliopistossa avattiin uusi suomalais-ugrilainen opintolinja.

Tänä vuonna laitos täyttää 70 vuotta. Merkkivuonnakin Itämerensuomalaisten filologian laitoksen työntekijät tekevät parhaansa motivoidakseen nuoria opiskelemaan suomea, karjalaa ja vepsää ammattitasolla.

— Laitoksen opettajat osallistuvat hyvin aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin, joiden päätarkoituksena on tasavallan kansalliskielten popularisointi. Keskimäärin kuukausittain järjestetään kolme tapahtumaa, Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisten kielten laitoksen johtaja Tatjana Paškova sanoo.

Nyt laitoksessa opetus on järjestetty kolmessa kandidaattiohjelmassa. Ensi vuodesta lähtien filologiankandidaatiksi valmistuneet voivat jatkaa opintojaan maisteriohjelmassakin. Uuden maisteriohjelman ilmestyminen ilahduttaa opettajia ja yliopiston johtajia.

— Uudella linjalla on viisi opiskelupaikkaa. Päästääkseen opiskelemaan hakijoiden täytyy suorittaa suomen kielen kokeet, Paškova kertoo.

Kansalliskielten oppiminen kandidaattiohjelmassa kestää neljä vuotta. Uusi maisteriohjelma tarjoaa opiskelijoille hyvän mahdollisuuden syventää tietoja suomen, karjalan ja vepsän kielissä. Maisteriohjelmaan päässeet voivat lukea karjalaa tai vepsää toisena kielenä.

— Maisteriohjelma on korkeakoulutuksen toinen taso. Siitä syystä tässä ohjelmassa ei ole kandidaattiohjelmaan kuuluvia oppiaineita. Niiden asemesta opetussuunnitelmaan kuuluvat itämerensuomalaisten kielten historia, fennistiikka, tieteellisten tekstin käännös ja muita kursseja, Paškova korostaa.

Itämerensuomalaisen filologian laitoksesta valmistuneet työskentelevät eri aloilla niin Venäjällä kuin sen ulkopuolella. Kaikkien ura on kuitenkin alkanut opiskelusta Petroskoin yliopistossa.

— Koulun jälkeen vain yksi ala näytti minusta kiinnostavalta ja minä pääsin Itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekuntaan. Minulle oli tärkeä oppia kieltä mahdollisimman hyvin ja osata kääntää tekstejä. Olen oikein kiitollinen tiedoista, jotka helpottavat nyt työtäni, Kipinä-lastenlehden päätoimittaja Jana Filimonkova muistelee.

 

Lisää aiheestä lehdessä 13.12.2017

0 kommentit