koulutus / helmikuu 20, 2019 12:20 / päivitetty helmikuu 20, 2019 12:20
Valtionyliopistossa avattu innovaatiopuisto mahdollistaa tutkimustoiminnan laajentamista humanistisella alalla.
Jekaterina Pospelova

Humanistinen innovaatiopuisto on aivan uusi kokemus Venäjällä. Se yhdistää historioitsijoita, politologeja ja filologeja.

Puistossa tutkitaan sukuhistoriaa, kielitiedettä, paikallishistoriaa, taloustiedettä ja restaurointimenetelmiä. Siinä on kymmenen laboratoriota ja tiedekeskusta.

— Puiston tarkoituksena on toteuttaa uusia innovatiivisia hankkeita ja kehittää tutkimustyötä, humanistisen innovaatiopuiston johtaja Irina Suvorova sanoo.

koulutus / tammikuu 30, 2019 12:58 / päivitetty tammikuu 30, 2019 12:58
Marina Tolstyh

Yli 450 sairauksien ja tautien karjalankielistä nimitystä ja niiden alkuperä, oireet ja parannuskeinot on koottu historian tohtorin Tatjana Paškovan väitöskirjaan. Lähes 580 sivulla tutkija esittää laajasti 1800—2000-lukujen karjalaisten kansanlääketiedettä.

— Tavoitteena oli selvittää, millaisia sairauksien nimiä Venäjän eri alueilla asuneet karjalaiset käyttivät, miten he hoitivat sairauksia ennen ja hoitavat nykyään. Minua kiinnosti myös se, kuinka paljon tautien nimet ja hoitomenetelmät ovat muuttuneet ajan mittaan, Paškova sanoo.

koulutus / tammikuu 23, 2019 11:08 / päivitetty tammikuu 23, 2019 11:08
Marina Tolstyh

Maaseudun ja erityisesti pienten kylien asukkaat ovat huolestuneita siitä, että pieniä kouluja voidaan  yhdistää suurempiin kouluihin.

Silloin jokapäiväisten koulukuljetusten vuoksi oppilaiden työpäivä pitenee, tai oppilaat joutuvat asumaan työviikon aikana koulujen asuntoloissa. Asuntola on tarjolla lapsille tapauksessa, jos bussikuljetusta kouluun on mahdotonta järjestää huonon tien takia tai koulumatka kestää yhteen suuntaan yli puolituntia.

koulutus / helmikuu 26, 2018 11:24 / päivitetty helmikuu 26, 2018 11:24
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Kostamuksen 1. koulussa suomea lukee noin 550 oppilasta. Kuvassa on suomen kielen opettaja Maria Ring oppilaineen.

Kostamuksen 1. koulun suomen kielen opettaja Ljudmila Petrasova kiittää Karjalan koulutuskehityskeskuksen asiantuntijoita pitkästä työtä suomen, karjalan ja vepsän kielten opetusohjelmien parissa uusien opetusstandardien mukaisesti. Kieliohjelmat on luotu peruskoululle ja yläasteelle.

— Sovelsimme suomen kielen opetusohjelmia käytäntöön useita vuosia. Ohjelmien tekijöiden oli tärkeä saada opettajien palautteita, huomautuksia ja ehdotuksia ohjelmiinsa, Petrasova sanoo.

koulutus / marraskuu 23, 2017 15:45 / päivitetty marraskuu 23, 2017 15:45
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Kostamuksen 1. koulun suomen kielen opettaja Maria Ring pitää oppituntia 8. luokalla. Ravitsemukseen liittyvä aihe tuntuu koululaisille läheisemmältä ja kiinnostavalta.

Kostamukselaisten ja suomalaisten nuorten valokuvat kotiseutunsa luonnosta, perhelemmikeistä, harrastuksista ja vapaa-ajanvietosta ovat esillä nyt kansainvälisessä näyttelyssä 1. koulussa marraskuun loppuun.

Maailma, jossa minä asun -nimiseen valokuvakilpailuun on saatu yhteensä 80 valokuvaa, joista eniten otettiin Kostamuksessa ja muut Suomen Pohjois-Pohjanmaan alueella. Siitä kilpailusta alkoivat suomen kielen ja kulttuurin päivät koulussa ja Kostamuksen Suomen ystävien 40-vuotisjuhlan ohjelma.

koulutus / elokuu 30, 2017 17:09 / päivitetty elokuu 30, 2017 17:09
Marina Tolstyh
Kalevalan suomen kielen opettaja Valentina Kovalenko kesälomalla ulkomaanmatkalla.

Lukuvuosi on ovella. Kuinka hyvin suomen kielen opettajat pärjäävät kielenopetuksessa nyt? Mitä on parannettava ja miten voi motivoida koululaisia kielen opiskeluun?

Valentina Kovalenko, Kalevala: Koulussamme on kaksi ensimmäistä luokkaa, joista toisella opetetaan suomea ja toisella varsinaiskarjalaa. Kiinnostus kieliin on säilynyt. Siitä kertoo se, että 10. ja 11. luokilla vain harvat kieltäytyvät vapaaehtoisista kieliopinnoista.

koulutus / huhtikuu 19, 2017 10:46 / päivitetty huhtikuu 19, 2017 10:46
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Petroskoin rautatieopiston oppilaat Maksim Prokopšik Karhumäestä (oik. eturivillä) ja Pavel Sapožnikov Aunuksesta (oik. toisella rivillä) ovat sitä mieltä, että opistossa olisi hyvä lukea suomea edelleenkin.

Petroskoin rautatieopistossa suomea lukevat oppilaat ovat sitä mieltä, että kielitaito voi kelvata heille elämässään, koska Suomi on rajan toisella puolella. Toisaalta he epäilevät, että koneapulaisena tai vaununtarkastajana he joutuvat käyttämään suomea.

— En luule, että suomen kielen taito on koneapulaiselle tärkeä. Kuitenkin olisi hyvä, jos opistossa opetettaisiin suomea edelleenkin, koska asumme lähellä Suomea, toista vuotta koneapulaiseksi opiskeleva Maksim Prokoptšik Karhumäestä sanoo.

koulutus / huhtikuu 13, 2017 11:08 / päivitetty huhtikuu 13, 2017 11:08
Anna Tarzalainen
KUVA: VK.COM
Kostamuksen terveysleirillä lapset saavat tietoa eri ammateista.

Lukuvuosi kouluissa päättyy toukokuussa ja monet vanhemmat miettivät, missä heidän lapsensa viettävät kesälomaa. Leirin valinnassa kannattaa muistaa tietenkin turvallisuudesta. Viime vuonna Säämäjärvellä tapahtuneen onnettomuuden vuoksi tänä vuonna Karjalan tasavallan leirit tarkastetaan entistä tarkemmin. Karjalan tasavallan päämiehen virkaa toimittavan Artur Parfentšikovin mukaan lastenleirien tarkastus on suunniteltu toukokuuksi.

koulutus / huhtikuu 5, 2017 10:21 / päivitetty huhtikuu 5, 2017 10:21
Karjalan tasavallan etnokulttuurikoulutuskeskuksen järjestämään kielikilpailuun osallistui 73 karjalaa, vepsää ja suomea opiskelevaa nuorta. Suomea opiskelevien keskuudessa parhaat olivat Pietarin 23.koulun ja Petroskoin 17. kymnaasin oppilaat.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Karjalan kansalliskielten kilpailuun ilmoittautui kaikkiaan 73 koululaista. Lukumäärä oli hiukan vähempi kuin edellisvuonna.
Karjalan tasavallan karjalan, vepsän ja suomen kielikilpailu järjestettiin Petroskoissa ensimmäisenä huhtikuuta. Kilpailun tarkoituksena on lisätä koululaisten motivaatiota suomen, karjalan ja vepsän opiskeluun.
koulutus / maaliskuu 30, 2017 16:25 / päivitetty maaliskuu 30, 2017 16:25
Julia Veselova
KUVA: Julia Veselova
Vaihto-opiskelijat Niittylahdesta ovat kolme viikkoa opintoharjoittelulla Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Vasemmalta: Juho Iso-Aho, Seraina Sammalvuo, Nina Skarp, Mirka Piipponen ja Jari-Pekka Tuppurainen. Istumassa Tero Kokki.

Kuusi nuorta Niittylahden opistosta on nyt harjoittelemassa Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Ensimmäinen harjoitteluviikko on jo ohi ja suomalaisia harmittaa, että on joskus vaikeata löytää yhteistä kieltä koululaisten kanssa.

— Alussa on kuitenkin vaikea ymmärtää lapsia, jotka eivät osaa hyvin suomea, ja itse en puhu valitettavasti venäjää, opiskelija Mirka Piipponen sanoo.

Vaihto-opiskelijat osaavat vain pari sanaa venäjäksi, mutta haluavat opiskella sitä.