koulutus / huhtikuu 4, 2019 16:36 / päivitetty huhtikuu 4, 2019 16:36
Margarita Pehkonen

Karjalan, vepsän ja suomen kielen opetuksen laatu Petroskoin valtionyliopistossa oli fokuksessa Karjalan tasavallan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston istunnossa.

Kahden viime vuoden aikana Petroskoin valtionyliopiston tarjoamat kansalliskielten opintolinjat ovat olleet suosiossa nuorten keskuudessa.

— Hakijamäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Se ilahduttaa, koska neljä—viisi vuotta sitten opiskelupaikkoja näillä opintolinjoilla oli enemmän kuin hakijoita, Petroskoin valtionyliopiston varajohtaja Konstantin Tarasov sanoo.

koulutus / maaliskuu 20, 2019 12:46 / päivitetty maaliskuu 20, 2019 12:46
Marina Tolstyh

Seitsemän tytön ryhmä on ompelemassa inkeriläisten kansallispukuja oppituntien jälkeen Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Harjoittelut pitävät koulun kotitalousopettaja Tatjana Kuznetsova ja kaupungin 2. monitoimitalon pitsinnypläysopettaja Natalja Okuneva. Petroskoin yliopiston suomen kielen opettaja Svetlana Korobeinikova opettaa tytöille suomeksi kansallispukujen osia ja koruja sekä ompelutekniikkaa.

koulutus / maaliskuu 1, 2019 08:57 / päivitetty maaliskuu 1, 2019 08:57
Margarita Pehkonen

— Nostetaan käsi oikealle, nostetaan käsi vasemmalle, opettaja sanoo.

Siitä alkoi erikoinen suomen kielen tunti Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Opettajana oli tunnettu suomalainen koreografi ja tanssinopettaja Toni Keski-Liikala. Kahden päivän aikana koreografi opetti koululaisille nykytanssin perusteita.

koulutus / helmikuu 20, 2019 12:20 / päivitetty helmikuu 20, 2019 12:20
Valtionyliopistossa avattu innovaatiopuisto mahdollistaa tutkimustoiminnan laajentamista humanistisella alalla.
Jekaterina Pospelova

Humanistinen innovaatiopuisto on aivan uusi kokemus Venäjällä. Se yhdistää historioitsijoita, politologeja ja filologeja.

Puistossa tutkitaan sukuhistoriaa, kielitiedettä, paikallishistoriaa, taloustiedettä ja restaurointimenetelmiä. Siinä on kymmenen laboratoriota ja tiedekeskusta.

— Puiston tarkoituksena on toteuttaa uusia innovatiivisia hankkeita ja kehittää tutkimustyötä, humanistisen innovaatiopuiston johtaja Irina Suvorova sanoo.

koulutus / tammikuu 30, 2019 12:58 / päivitetty tammikuu 30, 2019 12:58
Marina Tolstyh

Yli 450 sairauksien ja tautien karjalankielistä nimitystä ja niiden alkuperä, oireet ja parannuskeinot on koottu historian tohtorin Tatjana Paškovan väitöskirjaan. Lähes 580 sivulla tutkija esittää laajasti 1800—2000-lukujen karjalaisten kansanlääketiedettä.

— Tavoitteena oli selvittää, millaisia sairauksien nimiä Venäjän eri alueilla asuneet karjalaiset käyttivät, miten he hoitivat sairauksia ennen ja hoitavat nykyään. Minua kiinnosti myös se, kuinka paljon tautien nimet ja hoitomenetelmät ovat muuttuneet ajan mittaan, Paškova sanoo.

koulutus / tammikuu 23, 2019 11:08 / päivitetty tammikuu 23, 2019 11:08
Marina Tolstyh

Maaseudun ja erityisesti pienten kylien asukkaat ovat huolestuneita siitä, että pieniä kouluja voidaan  yhdistää suurempiin kouluihin.

Silloin jokapäiväisten koulukuljetusten vuoksi oppilaiden työpäivä pitenee, tai oppilaat joutuvat asumaan työviikon aikana koulujen asuntoloissa. Asuntola on tarjolla lapsille tapauksessa, jos bussikuljetusta kouluun on mahdotonta järjestää huonon tien takia tai koulumatka kestää yhteen suuntaan yli puolituntia.

koulutus / helmikuu 26, 2018 11:24 / päivitetty helmikuu 26, 2018 11:24
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Kostamuksen 1. koulussa suomea lukee noin 550 oppilasta. Kuvassa on suomen kielen opettaja Maria Ring oppilaineen.

Kostamuksen 1. koulun suomen kielen opettaja Ljudmila Petrasova kiittää Karjalan koulutuskehityskeskuksen asiantuntijoita pitkästä työtä suomen, karjalan ja vepsän kielten opetusohjelmien parissa uusien opetusstandardien mukaisesti. Kieliohjelmat on luotu peruskoululle ja yläasteelle.

— Sovelsimme suomen kielen opetusohjelmia käytäntöön useita vuosia. Ohjelmien tekijöiden oli tärkeä saada opettajien palautteita, huomautuksia ja ehdotuksia ohjelmiinsa, Petrasova sanoo.

koulutus / marraskuu 23, 2017 15:45 / päivitetty marraskuu 23, 2017 15:45
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Kostamuksen 1. koulun suomen kielen opettaja Maria Ring pitää oppituntia 8. luokalla. Ravitsemukseen liittyvä aihe tuntuu koululaisille läheisemmältä ja kiinnostavalta.

Kostamukselaisten ja suomalaisten nuorten valokuvat kotiseutunsa luonnosta, perhelemmikeistä, harrastuksista ja vapaa-ajanvietosta ovat esillä nyt kansainvälisessä näyttelyssä 1. koulussa marraskuun loppuun.

Maailma, jossa minä asun -nimiseen valokuvakilpailuun on saatu yhteensä 80 valokuvaa, joista eniten otettiin Kostamuksessa ja muut Suomen Pohjois-Pohjanmaan alueella. Siitä kilpailusta alkoivat suomen kielen ja kulttuurin päivät koulussa ja Kostamuksen Suomen ystävien 40-vuotisjuhlan ohjelma.

koulutus / elokuu 30, 2017 17:09 / päivitetty elokuu 30, 2017 17:09
Marina Tolstyh
Kalevalan suomen kielen opettaja Valentina Kovalenko kesälomalla ulkomaanmatkalla.

Lukuvuosi on ovella. Kuinka hyvin suomen kielen opettajat pärjäävät kielenopetuksessa nyt? Mitä on parannettava ja miten voi motivoida koululaisia kielen opiskeluun?

Valentina Kovalenko, Kalevala: Koulussamme on kaksi ensimmäistä luokkaa, joista toisella opetetaan suomea ja toisella varsinaiskarjalaa. Kiinnostus kieliin on säilynyt. Siitä kertoo se, että 10. ja 11. luokilla vain harvat kieltäytyvät vapaaehtoisista kieliopinnoista.

koulutus / huhtikuu 19, 2017 10:46 / päivitetty huhtikuu 19, 2017 10:46
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Petroskoin rautatieopiston oppilaat Maksim Prokopšik Karhumäestä (oik. eturivillä) ja Pavel Sapožnikov Aunuksesta (oik. toisella rivillä) ovat sitä mieltä, että opistossa olisi hyvä lukea suomea edelleenkin.

Petroskoin rautatieopistossa suomea lukevat oppilaat ovat sitä mieltä, että kielitaito voi kelvata heille elämässään, koska Suomi on rajan toisella puolella. Toisaalta he epäilevät, että koneapulaisena tai vaununtarkastajana he joutuvat käyttämään suomea.

— En luule, että suomen kielen taito on koneapulaiselle tärkeä. Kuitenkin olisi hyvä, jos opistossa opetettaisiin suomea edelleenkin, koska asumme lähellä Suomea, toista vuotta koneapulaiseksi opiskeleva Maksim Prokoptšik Karhumäestä sanoo.