ort:
lut: Kristian, Ano
Petroskoin päiväkodissa nro 107 kolmevuotiaatkin lapset tuntevat Kalevala-eepoksen. Kaksi viikkoa sitten he yhdessä vahvempien kaveriensa kanssa esittivät kohtauksen kansalliseepoksesta. Esitys omistettiin Kalevalan 180-vuotisjuhlalle.
Lasten kanssa esityksessä mukana olivat myös päiväkodin opettajat.
— Vanhemmille lapsille luemme kohtauksia eepoksesta ja pienille näytämme kirkkaita kuvia pääsankareista sekä kerromme heistä, sanoo päiväkodin suomen kielen opettaja Olga Nosyreva.
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksassa opiskelee nyt 280 opiskelijaa, 22 heistä on Venäjältä. He ovat tulleet etupäässä Petroskoista, Sortavalasta, Kostamuksesta ja Pietarista.
Ammattiopiston opettajan Olga Keräsen mukaan lähivuosina Suomessa odotetaan puutetta työvoimasta ja maa on kiinnostunut pätevistä työntekijöistä.
— Opiskelijoilla Venäjältä on hyvä peruskoulutus. He ovat vastuullisia, ahkeria ja lahjakkaita monella alalla. Sen lisäksi, Venäjän raja-alueilla venäjän kieltä osaavia asiantuntijoita tarvitaan aina, Keränen painottaa.
Terveysaihe tulee yhä enemmän kysytymmäksi Karjalan oppilaitoksissa. Maanantaina Karjalassa starttasi yleisvenäläisen Terveysopettaja-kilpailun alueellinen vaihe. Opettajat esittelevät kirjallisessa muodossa ja videoesityksissä käytäntöjään terveystiedon levittämisestä lapsille ja nuorille.
Joensuusta tulleet kolme suomalaista työharjoittelijaa ovat auttaneet suomalais-ugrilaisen koulun oppilaita saamaan kosketuksen suomen kieleen. Kuukauden aikana pojat olivat opettajan apulaisina ja kertoivat koululaisille muun muassa suomen puhekielestä ja slangisanastosta.
— Meitä otettiin vastaan positiivisesti. Ihmiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia, Lasse Pehkonen kertoo ensimmäisistä elämyksistään.
Kostamuksen 1. koulu ja Tuupalan koulu ovat ystävystyneet vuonna 2 000. Siitä lähtien on järjestetty monia kielileirejä oppilaita varten. Leirien aiheina oli muun muassa suomalaisen joulun perinteitä, Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi, rajalla olevia suoja ja Kostamuksen nähtävyyksiä. Valitettavasti koulujen yhteys katkesi muutamaksi vuodeksi, mutta nyt koulut ovat alkaneet taas pitää yhteyttä.
Olesja Kaneva opettaa suomen kieltä Louhen koulussa jo seitsemättä vuotta. Hän on valmistunut Karjalan pedagogisesta akatemiasta, mutta aloitti opettajan työn vielä opiskelun aikana.
— Alussa oli hyvin vaikeaa. Joskus tulin ajatelleekseni, että olin valinnut itselleni sopimattoman ammatin. Sittemmin sopeuduin kuitenkin työhön, ja työ alkoi tuottaa minulle mielihyvää, Kaneva tunnustaa.
Aikoinaan Louhen piirin Kiestingin kylän leimana ollut suomen kieli on nyt marginaalisessa asemassa. Suomen kieltä opetetaan yhä koulussa lasten ja heidän vanhempiensa ansiosta.
Kiestingin koulun johtajan Jelena Kundozjorovan mukaan koululla oli entisaikoina etnokulttuurinen osuus. Sen mukaan suomea opetettiin 2.—11. luokalla kolme tuntia viikossa. Sittemmin Venäjän peruskoulujärjestelmä uudistui. Yleiset valtiolliset tutkinnot hyväksyttiin opetusohjelmaan, ja englannista tuli pakollinen aine.
Suomen kielen opettaja Olga Hristoforova on työskennellyt Petroskoin koulussa nro 3 lähes 17 vuotta. Koulu erikoistuu vieraiden kielten opetukseen.
— Halusin aina tulla opettajaksi. Kun valmistuin koulusta Aunuksessa, opiskelin Karjalan pedagogisen yliopiston vieraiden kielten tiedekunnassa. Siitä siirryin Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisten kielten tiedekunnan suomen kielen ja kirjallisuuden linjalle, Hristoforova sanoo.
Nuorten syrjäytyminen on ongelma, jonka syistä ja ratkaisutavoista ollaan montaa mieltä. Tästä ongelmasta yritetään selvitä sekä Suomessa että Karjalassa.
PREVENT -hankkeen osanottajat ovat auttaneet syrjäytymistilanteessa olevia oppilaita jo toista vuotta peräkkäin. Karelian ENPI CBC -ohjelman rahoittama hanke toteutetaan Karjalan tasavallan ja Suomen oppilaitoksissa.
Pietarilainen Anna Šeihet on jatko-opiskelijana Aleksandr Herzenille nimetyssä Venäjän valtiollisessa pedagogisessa yliopistossa. Hän suorittaa lisensiaatin tutkintoa, joka käsittelee suomen kielen opetusta koululaisille kerhomuodossa.
Sitä paitsi Šeihet opettaa suomea Pietarin 207. koulussa ja Venäjän kristillisessä humanitaarisessa akatemiassa.
— Olen valinnut työkseni opettajan ammatin, koska pidän lapsista. Opettajana olen aina lasten keskuudessa. Työni auttaa minua löytämään usein jotain uutta ja kiinnostavaa itselleni, Šeihet toteaa.
Kielipolitiikan kysymykset eivät edistäneet tietenkään Karjalan kansallisen kirjallisuuden nopeata kehitystä. Kirjallisuus kehittyi etupäässä suomen kielellä niiden suomalaisten avulla, jotka tulivat Neuvostoliittoon rakentamaan uutta valtiota. Amerikansuomalaiset vahvistivat suomen kielen kansallisen aseman.
Karjalan poliittisessa johdossa 1930-luvun puolivälissä tapahtuneet muutokset koskivat tietysti kielipolitiikkaa. Vuonna 1937 11. yleiskarjalaisessa edustajainkokouksessa hyväksyttiin tasavallan ensimmäinen perustuslaki.
Tietokonetekniikan ja sosiaalisen median aikana olemme jo oppineet pärjäämään sähköisesti monilla elämänalueilla. Moni meistä osaa jo olla internetin tavoin avoin ja tavoitettavissa tyyliin 24/7. Ja kun on vielä tottunut asioimaan digitaalisesti yhä useamman liittovaltion viraston ja palveluntarjoajan kanssa, niin välillä ihmettelee, että miksei samaa avoimuutta ja tavoitettavuutta koe paikallisten virastojen ja viranomaisten taholta.
Viime aikoina kyseinen kohderyhmä on ollut paljon otsikoissa Suomessa. En voi sanoa, että se olisi minun lempiaihe, mutta keskustelua siitä, ovatko Suomeen muuttaneet ja Suomessa syntyneet venäläiset riski vai mahdollisuus, on ollut vaikea olla huomaamatta. Ja siihen reagoimattakin.
Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri.
Karjala on tekemässä matkustuksen kehityksessä pientä läpimurtoa, kun Venäjän toiseksi suurin lentoyhtiö alkaa huhtikuussa lentää Moskovasta Petroskoihin kolmesti viikossa.
Venäjä haluaa korottaa äänensä pienten kansojen etujen puolesta ja kieltää suurten investointiprojektien toteutuksen ilman kansatieteellistä asiantuntijatarkastusta. Asiantuntijanlausunnosta tulee pakollinen niillä alueilla, jotka ovat maan vähälukuisten alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia alueita.
Suomessa puhutaan suomea, mutta kirjoitetaan sitä aika huonosti. Jopa eri lehtien toimituksissa. Se ei vielä haittaa mitään tai ketään, mutta muu kielitaito on pahasti ruostumassa.
Harmittaa, että viimeinen Spartak-urheiluseuran hiihtokeskus Suolusmäen huipuilla ei ole välttänyt täydellistä rappeutumista.
Riittävä ravinto on yksi ihmisen perustarpeista. Turistille syöminen on liikkumisen ja majoituksen ohella yksi matkustamiseen liittyvistä välttämättömistä perusasioista. Vaikka ruoka ja syöminen eivät olisikaan matkan tärkein motiivi, mainitaan se usein toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä asiana matkustamisessa.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: