ort:
lut: Tuulikki, Tuuli, Hilda, Tuulia
Uusien opetusstandardien mukaisesti laadittavissa kansallisten kielten oppikirjoissa on nyt käytetty yhtenäistä periaatetta eli oppikirjat ovat rakenteeltaan samanlaisia. Tämä nostettiin esiin viime viikolla karjalan, vepsän ja suomen kielen opetusta koordinoivan neuvoston istunnossa.
Istunnossa esiteltiin uusia karjalan kielen oppikirjoja. Vasta ilmestyneestä vienankarjalan 5. luokan oppikirjasta kertoi sen laatija Jelena Pankratjeva, joka on suomalais-ugrilaisen koulun opettaja.
Petroskoin Lumikello-päiväkodin karjalan kielen opettaja Mirja Hotejeva nousi johtoon tasavallan Vuoden kasvattaja -kilpailun sarjassa. Hän on työskennellyt kielen parissa jo 16 vuotta.
Sarja, jossa valittiin paras äidinkieltä varhaiskasvatuslaitoksessa opettava opettaja, oli ensi kertaa kilpailussa.
— Olen saavuttanut korkeita tuloksia karjalan kielen opetuksessa. Halusin esitellä muille opettajille työmenetelmäni, Hotejeva tunnustaa.
Paras tapa opiskella vierasta kieltä on mennä vaihtoon opiskelemaan ja asumaan maahan, jossa sitä kieltä puhutaan. Näin ajattelevat helsinkiläiset Aino Lipsanen ja Simo Ortamo, jotka ovat tällä hetkellä vaihto-opiskelijoina Petroskoin yliopistossa historian, sosiologian ja politiikkatieteen tiedekunnassa.
Helsinkiläiset maisteriopiskelijat lukevat melkein samoja kursseja valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa. Petroskoissa opiskelijoilla oli hyvä mahdollisuus opiskella samoja aineita venäjän kielellä.
Petroskoin päiväkodissa nro 107 kolmevuotiaatkin lapset tuntevat Kalevala-eepoksen. Kaksi viikkoa sitten he yhdessä vahvempien kaveriensa kanssa esittivät kohtauksen kansalliseepoksesta. Esitys omistettiin Kalevalan 180-vuotisjuhlalle.
Lasten kanssa esityksessä mukana olivat myös päiväkodin opettajat.
— Vanhemmille lapsille luemme kohtauksia eepoksesta ja pienille näytämme kirkkaita kuvia pääsankareista sekä kerromme heistä, sanoo päiväkodin suomen kielen opettaja Olga Nosyreva.
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksassa opiskelee nyt 280 opiskelijaa, 22 heistä on Venäjältä. He ovat tulleet etupäässä Petroskoista, Sortavalasta, Kostamuksesta ja Pietarista.
Ammattiopiston opettajan Olga Keräsen mukaan lähivuosina Suomessa odotetaan puutetta työvoimasta ja maa on kiinnostunut pätevistä työntekijöistä.
— Opiskelijoilla Venäjältä on hyvä peruskoulutus. He ovat vastuullisia, ahkeria ja lahjakkaita monella alalla. Sen lisäksi, Venäjän raja-alueilla venäjän kieltä osaavia asiantuntijoita tarvitaan aina, Keränen painottaa.
Terveysaihe tulee yhä enemmän kysytymmäksi Karjalan oppilaitoksissa. Maanantaina Karjalassa starttasi yleisvenäläisen Terveysopettaja-kilpailun alueellinen vaihe. Opettajat esittelevät kirjallisessa muodossa ja videoesityksissä käytäntöjään terveystiedon levittämisestä lapsille ja nuorille.
Joensuusta tulleet kolme suomalaista työharjoittelijaa ovat auttaneet suomalais-ugrilaisen koulun oppilaita saamaan kosketuksen suomen kieleen. Kuukauden aikana pojat olivat opettajan apulaisina ja kertoivat koululaisille muun muassa suomen puhekielestä ja slangisanastosta.
— Meitä otettiin vastaan positiivisesti. Ihmiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia, Lasse Pehkonen kertoo ensimmäisistä elämyksistään.
Kostamuksen 1. koulu ja Tuupalan koulu ovat ystävystyneet vuonna 2 000. Siitä lähtien on järjestetty monia kielileirejä oppilaita varten. Leirien aiheina oli muun muassa suomalaisen joulun perinteitä, Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi, rajalla olevia suoja ja Kostamuksen nähtävyyksiä. Valitettavasti koulujen yhteys katkesi muutamaksi vuodeksi, mutta nyt koulut ovat alkaneet taas pitää yhteyttä.
Olesja Kaneva opettaa suomen kieltä Louhen koulussa jo seitsemättä vuotta. Hän on valmistunut Karjalan pedagogisesta akatemiasta, mutta aloitti opettajan työn vielä opiskelun aikana.
— Alussa oli hyvin vaikeaa. Joskus tulin ajatelleekseni, että olin valinnut itselleni sopimattoman ammatin. Sittemmin sopeuduin kuitenkin työhön, ja työ alkoi tuottaa minulle mielihyvää, Kaneva tunnustaa.
Aikoinaan Louhen piirin Kiestingin kylän leimana ollut suomen kieli on nyt marginaalisessa asemassa. Suomen kieltä opetetaan yhä koulussa lasten ja heidän vanhempiensa ansiosta.
Kiestingin koulun johtajan Jelena Kundozjorovan mukaan koululla oli entisaikoina etnokulttuurinen osuus. Sen mukaan suomea opetettiin 2.—11. luokalla kolme tuntia viikossa. Sittemmin Venäjän peruskoulujärjestelmä uudistui. Yleiset valtiolliset tutkinnot hyväksyttiin opetusohjelmaan, ja englannista tuli pakollinen aine.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: