ort:
lut: Ursula
Terveysaihe tulee yhä enemmän kysytymmäksi Karjalan oppilaitoksissa. Maanantaina Karjalassa starttasi yleisvenäläisen Terveysopettaja-kilpailun alueellinen vaihe. Opettajat esittelevät kirjallisessa muodossa ja videoesityksissä käytäntöjään terveystiedon levittämisestä lapsille ja nuorille.
Joensuusta tulleet kolme suomalaista työharjoittelijaa ovat auttaneet suomalais-ugrilaisen koulun oppilaita saamaan kosketuksen suomen kieleen. Kuukauden aikana pojat olivat opettajan apulaisina ja kertoivat koululaisille muun muassa suomen puhekielestä ja slangisanastosta.
— Meitä otettiin vastaan positiivisesti. Ihmiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia, Lasse Pehkonen kertoo ensimmäisistä elämyksistään.
Kostamuksen 1. koulu ja Tuupalan koulu ovat ystävystyneet vuonna 2 000. Siitä lähtien on järjestetty monia kielileirejä oppilaita varten. Leirien aiheina oli muun muassa suomalaisen joulun perinteitä, Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi, rajalla olevia suoja ja Kostamuksen nähtävyyksiä. Valitettavasti koulujen yhteys katkesi muutamaksi vuodeksi, mutta nyt koulut ovat alkaneet taas pitää yhteyttä.
Olesja Kaneva opettaa suomen kieltä Louhen koulussa jo seitsemättä vuotta. Hän on valmistunut Karjalan pedagogisesta akatemiasta, mutta aloitti opettajan työn vielä opiskelun aikana.
— Alussa oli hyvin vaikeaa. Joskus tulin ajatelleekseni, että olin valinnut itselleni sopimattoman ammatin. Sittemmin sopeuduin kuitenkin työhön, ja työ alkoi tuottaa minulle mielihyvää, Kaneva tunnustaa.
Aikoinaan Louhen piirin Kiestingin kylän leimana ollut suomen kieli on nyt marginaalisessa asemassa. Suomen kieltä opetetaan yhä koulussa lasten ja heidän vanhempiensa ansiosta.
Kiestingin koulun johtajan Jelena Kundozjorovan mukaan koululla oli entisaikoina etnokulttuurinen osuus. Sen mukaan suomea opetettiin 2.—11. luokalla kolme tuntia viikossa. Sittemmin Venäjän peruskoulujärjestelmä uudistui. Yleiset valtiolliset tutkinnot hyväksyttiin opetusohjelmaan, ja englannista tuli pakollinen aine.
Suomen kielen opettaja Olga Hristoforova on työskennellyt Petroskoin koulussa nro 3 lähes 17 vuotta. Koulu erikoistuu vieraiden kielten opetukseen.
— Halusin aina tulla opettajaksi. Kun valmistuin koulusta Aunuksessa, opiskelin Karjalan pedagogisen yliopiston vieraiden kielten tiedekunnassa. Siitä siirryin Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisten kielten tiedekunnan suomen kielen ja kirjallisuuden linjalle, Hristoforova sanoo.
Nuorten syrjäytyminen on ongelma, jonka syistä ja ratkaisutavoista ollaan montaa mieltä. Tästä ongelmasta yritetään selvitä sekä Suomessa että Karjalassa.
PREVENT -hankkeen osanottajat ovat auttaneet syrjäytymistilanteessa olevia oppilaita jo toista vuotta peräkkäin. Karelian ENPI CBC -ohjelman rahoittama hanke toteutetaan Karjalan tasavallan ja Suomen oppilaitoksissa.
Pietarilainen Anna Šeihet on jatko-opiskelijana Aleksandr Herzenille nimetyssä Venäjän valtiollisessa pedagogisessa yliopistossa. Hän suorittaa lisensiaatin tutkintoa, joka käsittelee suomen kielen opetusta koululaisille kerhomuodossa.
Sitä paitsi Šeihet opettaa suomea Pietarin 207. koulussa ja Venäjän kristillisessä humanitaarisessa akatemiassa.
— Olen valinnut työkseni opettajan ammatin, koska pidän lapsista. Opettajana olen aina lasten keskuudessa. Työni auttaa minua löytämään usein jotain uutta ja kiinnostavaa itselleni, Šeihet toteaa.
Tänä syksynä tapansa mukaan Karjalan kansalliskulttuurien keskus kutsui uusia opiskelijoita vuosittaisille karjalan kielen kursseille. Karjalan Rahvahan Liitto on järjestänyt kursseja kaikille halukkaille noin 20 vuotta.
— Karjalan kielen oppilaiden määrä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana. Kursseille on tullut enemmän opiskelijoita vuosi vuodelta, mutta tänä vuonna kursseilla on ennätysmäärä opiskelijoita, livvinkarjalan kielen opettaja Jelena Filippova sanoo.
Vera Dubrovskaja on yksi 44 nuoresta kyläopettajasta, jotka saivat tänä vuonna Karjalan tasavallan päämiehen stipendin. Hän opettaa englantia ja suomea Leppäsyrjän koulussa Suojärven piirissä jo toista vuotta.
— Alussa oli vaikeaa. Haasteista huolimatta tykkäsin työstäni. Lasten kanssa tulin heti toimeen ja vähän ajan päästä sopeuduin täysin työhön, Dubrovskaja muistelee.
Petroskoissa ja sen lähitienoilla vietetään loppusyksyä ja alkutalvea suomalaisissa tunnelmissa. Pohjoismaiden viikkojen lokakuun lopun runsassisältöisten avajaisten ja joulukuisen Suomen elokuvaviikon väliin on nyt sopivasti mahtunut Suomalaisen kulttuurin maraton.
Tämän viikon suurimmat odotukset kulttuurin saralla kohdistuvat Nordic Weeks -festivaaliin. Se alkaa Petroskoissa virallisesti perjantaina elokuvalla ja näyttelyllä, mutta vähemmän virallisesti jo keskiviikkona valtionyliopiston opiskelijoiden esittämällä, 1900-luvun äärifeminististä Valerie Solanasista kertovalla performanssilla.
Viime kesänä sain kokea monenlaista käytäntöä valtakunnanrajan ylittämisessä EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Suhteellisen harva suomalainen tietää, että Pohjois-Pohjanmaalla on toiminut jo kymmenen vuotta kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjän vastaisella rajalla Kuusamossa.
Toiveita antavia uutisia ja tilastoja on viime päivinä kantautunut Suomesta. Loppuviikosta Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjoitti Facebook-tilillään, että Niiralan ja Imatran rajanylityspaikkojen aukiolorajoitussuunnitelmista on luovuttu.
Kansallisperinteeseen nojautuvan Lembi-näytelmän paluu näyttämölle viime kevätkesästä. Joensuun teattereiden Taiga-Maton ja Sirkus Supiaisen vierailut syyskuussa. Aleksis Kiveen ja Maria Jotuniin pohjautuvan esityksen ensi-ilta lokakuussa. Kulttuuridesantti Suomesta Petroskoihin lokakuun lopussa, jolloin tuleva yhteistyö tulee neuvottelujen keskiöön.
Tänään 5. lokakuuta on tullut kuluneeksi tasan 96 vuotta siitä, kun Karjalan Sanomien historiallinen edeltäjä, Karjalan Kommuuni -lehti, näki päivänvalon. Kulunut 96. elinvuosi on jäänyt tietysti viime vuonna laajasti juhlitun lehden 95-vuotisjuhlavuoden varjoon, mutta silti siinä ajassa on tullut paljon tehtyä.
Sahalinin saarella asuvan vähemmistökansan nivhin kielellä ilmestyy Nivh dif -lehti, jonka painos on 200 kappaletta. Erittäin vähän. Toki saarella asuvista 2000 nivhistä vain 600 henkilöä puhuu kieltään. Toisin sanoen lehti kattaa 30 prosenttia eli joka kolmannen kieltä puhuvan nivhin. Erittäin paljon.
Sunnuntain vaalit eivät tuoneet yllätystä. Tulos oli odotettu ja Karjalan tasavallan osalta hyvin ennustettavissa. Ei tarvinnut olla sen kummemmin perillä poliittisista kuvioista olettaakseen, että Yhtenäinen Venäjä voittaa ja Karjalassa sen kannatus jää maan keskilukuja pienemmäksi.
Lukija on varmasti huomannut, että viime lehdessä olemme antaneet melkoisesti palstatilaa puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksille. Vastaava menettely jatkuu aina vaalipäivään 18. syyskuuta saakka. Koska olemme valtion kustantama lehti, vaalilaki velvoittaa meidät menettelemään niin.
Etsimme mummoni sisaren Anastasia Kostinan jälkeläisiä Venäjältä. Sota erotti perheen. Osa perheestä tuli Suomeen ja osa jäi Venäjälle. Valokuvassa vanhin henkilö Anastasia Kostina (syntyi 21.12.1902 Gagarki, kuoli 1980-luvulla) ja hänen tyttärensä (nimi on tuntematon).
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: