ort: Aleksandra, Klavdija
lut: Liisa, Eliisa, Elisabet, Liisi
Periodika-kustantamon resurssimediakeskuksen järjestämä suomen kielen alkeiskurssi veti puoleensa noin sata petroskoilaista. Kurssi on oppilaille ilmainen.
— Paloturvallisuusohjeen vuoksi saliin eivät mahdu kaikki halukkaat. Muodostimme yhden, 40 hengen, ryhmän niistä hakijoista, jotka olivat ilmoittautuneet kurssille ensimmäisinä, Periodikan tiedotus- ja suhdetoimintaa hoitava Natalja Denisova sanoo.
Karjalan suomen kielen keskus -kansalaisjärjestön johtaja Tatjana Islamaeva vakuuttaa, että suomen kieltä täytyy Karjalassa opettaa, lukea ja käyttää. Näkemyksensä hän toi esiin Viisas perjantai -tapaamisessa Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi- ja mediakeskuksessa.
— Tavallisten ihmisten keskuudessa suomen kieli on villin suosittu. Se näkyy siitä, että viime lukuvuonna paljon petroskoilaisia kävi keskuksen ilmaiseksi järjestämillä kielikurssilla. Tänä lukuvuonna halukkaita päästä kurssille on vielä enemmän, Islamaeva sanoo.
Karjalan tasavallan lisäkoulutusportaalin ohjaaja Jelena Koržavina on vastuullinen siitä, että portaaliin tulee vain toimiluvalla toimivien lisäkoulutuslaitosten palveluita. Nyt portaalista löytyy tietoa 825 Karjalan harrastus- ja oppikurssista ja kerhosta, jotka on tarkoitettu 5—18-vuotiaille.
Noin puolisataa venäläistä ja suomalaista opiskelijaa yhdessä liiketoiminnan valmentajien kanssa muotoili yksittäisistä ideoistaan rajat ylittäviä projekteja. Työtä tehtiin kulttuuri- ja liikealojen vuorovaikutusta kehittävän Culta-hankkeen ja liiketoimintaan liittyvän Busy-hankkeen tuella.
— Tapahtuma oli odotettua monipuolisempi. Opiskelijoiden välille on syntynyt yhteyksiä ja innostusta, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Silja Suntola sanoo.
Paneelikeskustelun jälkeen Suomen kielen keskus -kansalaisjärjestön johtaja Tatjana Islamaeva teki yksiselitteisen yhteenvedon: ”Suomen kieltä tarvitaan Karjalassa.”
— Suomen kielen opetus Karjalan oppilaitoksissa lisää niiden imagoa, ja suomen kielen osaaminen edistää tasavallan houkuttelevuutta matkailualalla. Meidän täytyy kertoa suomalaisille hyvää itsestään hyvällä suomen kielellä, Islamaeva kommentoi.
Karjalan, vepsän ja suomen kielen opetuksen laatu Petroskoin valtionyliopistossa oli fokuksessa Karjalan tasavallan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston istunnossa.
Kahden viime vuoden aikana Petroskoin valtionyliopiston tarjoamat kansalliskielten opintolinjat ovat olleet suosiossa nuorten keskuudessa.
— Hakijamäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Se ilahduttaa, koska neljä—viisi vuotta sitten opiskelupaikkoja näillä opintolinjoilla oli enemmän kuin hakijoita, Petroskoin valtionyliopiston varajohtaja Konstantin Tarasov sanoo.
Seitsemän tytön ryhmä on ompelemassa inkeriläisten kansallispukuja oppituntien jälkeen Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Harjoittelut pitävät koulun kotitalousopettaja Tatjana Kuznetsova ja kaupungin 2. monitoimitalon pitsinnypläysopettaja Natalja Okuneva. Petroskoin yliopiston suomen kielen opettaja Svetlana Korobeinikova opettaa tytöille suomeksi kansallispukujen osia ja koruja sekä ompelutekniikkaa.
— Nostetaan käsi oikealle, nostetaan käsi vasemmalle, opettaja sanoo.
Siitä alkoi erikoinen suomen kielen tunti Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Opettajana oli tunnettu suomalainen koreografi ja tanssinopettaja Toni Keski-Liikala. Kahden päivän aikana koreografi opetti koululaisille nykytanssin perusteita.
Humanistinen innovaatiopuisto on aivan uusi kokemus Venäjällä. Se yhdistää historioitsijoita, politologeja ja filologeja.
Puistossa tutkitaan sukuhistoriaa, kielitiedettä, paikallishistoriaa, taloustiedettä ja restaurointimenetelmiä. Siinä on kymmenen laboratoriota ja tiedekeskusta.
— Puiston tarkoituksena on toteuttaa uusia innovatiivisia hankkeita ja kehittää tutkimustyötä, humanistisen innovaatiopuiston johtaja Irina Suvorova sanoo.
Yli 450 sairauksien ja tautien karjalankielistä nimitystä ja niiden alkuperä, oireet ja parannuskeinot on koottu historian tohtorin Tatjana Paškovan väitöskirjaan. Lähes 580 sivulla tutkija esittää laajasti 1800—2000-lukujen karjalaisten kansanlääketiedettä.
— Tavoitteena oli selvittää, millaisia sairauksien nimiä Venäjän eri alueilla asuneet karjalaiset käyttivät, miten he hoitivat sairauksia ennen ja hoitavat nykyään. Minua kiinnosti myös se, kuinka paljon tautien nimet ja hoitomenetelmät ovat muuttuneet ajan mittaan, Paškova sanoo.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: