ort: Aleksei, Anton, Dmitri
lut: Iivari, Iivo
Petroskoin rautatieopistossa suomea lukevat oppilaat ovat sitä mieltä, että kielitaito voi kelvata heille elämässään, koska Suomi on rajan toisella puolella. Toisaalta he epäilevät, että koneapulaisena tai vaununtarkastajana he joutuvat käyttämään suomea.
— En luule, että suomen kielen taito on koneapulaiselle tärkeä. Kuitenkin olisi hyvä, jos opistossa opetettaisiin suomea edelleenkin, koska asumme lähellä Suomea, toista vuotta koneapulaiseksi opiskeleva Maksim Prokoptšik Karhumäestä sanoo.
Lukuvuosi kouluissa päättyy toukokuussa ja monet vanhemmat miettivät, missä heidän lapsensa viettävät kesälomaa. Leirin valinnassa kannattaa muistaa tietenkin turvallisuudesta. Viime vuonna Säämäjärvellä tapahtuneen onnettomuuden vuoksi tänä vuonna Karjalan tasavallan leirit tarkastetaan entistä tarkemmin. Karjalan tasavallan päämiehen virkaa toimittavan Artur Parfentšikovin mukaan lastenleirien tarkastus on suunniteltu toukokuuksi.
Kuusi nuorta Niittylahden opistosta on nyt harjoittelemassa Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Ensimmäinen harjoitteluviikko on jo ohi ja suomalaisia harmittaa, että on joskus vaikeata löytää yhteistä kieltä koululaisten kanssa.
— Alussa on kuitenkin vaikea ymmärtää lapsia, jotka eivät osaa hyvin suomea, ja itse en puhu valitettavasti venäjää, opiskelija Mirka Piipponen sanoo.
Vaihto-opiskelijat osaavat vain pari sanaa venäjäksi, mutta haluavat opiskella sitä.
Suomen mestari -oppikirjasarjan neljäs osa on tarkoitettu nuorille ja aikuisille suomen oppijoille. Kirjassa käsitellään aiheita kuten työ ja työnhaku, tekniikka, tiede ja keksinnöt, Suomen maantiede, lapsiperheen arki sekä ihmisen elämänkulku. Kieliopin osalta Suomen mestari 4:ssä on keskitytty pääosin partisiippien ja lauseenvastikkeiden käsittelyyn.
15. maaliskuuta alkoi suomen, karjalan ja vepsän kielen online-kielikilpailu. Karjala on Me -kielikilpailuun voi osallistua jokainen halukas tarkastaakseen, kuinka hyvin hän osaa kieltä.
Kielikilpailu sisältää kymmenen tehtävää jokaisella kielellä. Tehtävät koskevat Karjalan kansallisten kansojen kulttuuria, kirjallisuutta sekä kielten historiaa ja kielioppia. Osallistuja itse valitsee kielen. Mukana on suomi ja vepsän kieli sekä karjalan kielen kolme murretta.
Maailman eri yliopistoissa suomea opettanut Yrjö Lauranto saapui ensimmäisen kerran Petroskoin-vierailulle viime viikolla. Hän luennoi opiskelijoille funktionaalisesta kieliopista.
— Kolmannen vuosikurssin opiskelijoilla on hyvä kielitaito. Puhun heille suomea samalla tavalla kuin suomalaisille opiskelijoille, Lauranto sanoo.
Tänä lukuvuonna Petroskoin opettajaopistossa suomea lukee vain yksi ryhmä tyttöjä, jotka valmistuvat ala-asteen opettajiksi. Heitä on yhteensä 16 ja kaikki he opiskelevat tulevaa ammattiaan maksullisesti kahden ja puolen vuoden ajan.
Venäjän kielen opettajaa Kirsi Allénia Suomen Hyvinkäältä ilahduttaa, että viime vuosina suomalaiset nuoret ovat valinneet venäjän kielen yhä useammin kuin ennen.
— Venäjän valinneet opiskelijat ovat todella kiinnostuneita Venäjästä ja sen kulttuurista. Monilla on venäläisiä kavereita. Moni kokee kyrilliset kirjaimet kiinnostavana haasteena. Osa ajattelee jo tulevaa työelämää, jossa on hyötyä kaikesta kielitaidosta ja venäjästä erityisesti, Allén sanoo.
Moskovassa annettiin korkea arvosana Karjalassa laadituille opetusohjelmille, jotka tukevat suomen kielen opiskelua toisena vieraana kielenä ja äidinkielenä sekä livvinkarjalan, vienankarjalan ja vepsän kielen opiskelua ala-asteella. Karjalan opetusministeriön asiantuntija Natalja Vasiljeva esitteli kieliohjelmia tammikuun lopussa Venäjän koulutusakatemian istunnossa.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: