kulttuuri / marraskuu 22, 2017 15:16 / päivitetty marraskuu 22, 2017 15:28
Sergei Karpov
KUVA: sa-kuva.fi
Gustaf Mannerheim on 1900-luvun historian merkittävimpiä henkilöitä. Suomessa hän on ristiriitainen hahmo. Toisille hän on isänmaan pelastaja ja toisille oman kansan teloittaja.

Suomen marsalkasta Gustaf Mannerheimista on tehty lukuisia tutkimuksia niin Suomessa kuin muissa maissa. Hänestä kertova dokumentti on ilmestynyt myös Karjalan tasavallassa tänä vuonna. Elokuvan on tuottanut ja rahoittanut tv-yhtiö Nika Plus.

— Tehtävänä oli luoda Mannerheimista realistinen kuva. Häntä on ihannoitu ja ylistetty paljon Suomessa ja muuallakin. Neuvostoliitossa hänestä vaiettiin monia tosiasioita tietyistä syistä. Mehän halusimme kertoa hänestä vain totuuden, dokumentin tuottaja Andrei Mazurovski sanoo.

kulttuuri / marraskuu 14, 2017 10:05 / päivitetty marraskuu 14, 2017 10:05
Karjala houkutteli taas moskovalaista elokuvaohjaajaa Natalia Nazarovaa, joka valitsi Segežan kuvauspaikaksi toiselle elokuvalleen Lyijykynä. Paikalliset asukkaat esiintyvät pienissä rooleissa.
Jelena Maloduševa
KUVA: vk.com
Natalia Nazarovan Lyijykynä-elokuvan kuvauskenttänä on Segežan laitakaupunki. Kaupunkilaiset esiintyvät pienissä rooleissa.
Lyijykynä on moskovalaisen elokuvaohjaajan Natalia Nazarovan toinen elokuva. Hän on myös käsikirjoittaja. Elokuvan tapahtumat ajoittuvat nykypäiviin.
kulttuuri / marraskuu 3, 2017 09:46 / päivitetty marraskuu 3, 2017 09:47
Vepsäläinen kirjailija ja runoilija Nikolai Abramov sai Karjalan kansankirjailijan arvonimen postuumisti.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Nikolai Abramovin sisar Taisia Fedotova ja hänen poikansa Dmitri Fedotov saavat Karjalan kansankirjailijan kunniamerkin Karjalan kulttuuriministeriltä Aleksei Lesoselta (vas).
Karjalan päämiehen määräyksen mukaan vepsäläinen kirjailija, runoilija, kääntäjä ja toimittaja Nikolai Abramov on saanut postuumisti Karjalan kansankirjailijan arvonimen.
kulttuuri / lokakuu 30, 2017 10:51 / päivitetty lokakuu 30, 2017 10:51
Venäläisen hopeakauden klassikkoteos Jeesuksen ristiinnaulitseminen on näytteillä Karjalan taidemuseossa.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Viktor Vasnetsovin maalaus Jeesuksen ristiinnaulitseminen on esillä Taidemuseon juhlasalissa yhden taulun näyttelyssä 17. joulukuuta saakka.

Karjalan taidemuseo juhli syntymäpäiväänsä 20. lokakuuta. Viktor Vasnetsovin maalauksen palaaminen museoon suuren restauroinnin jälkeen oli paras syntymäpäivälahja museolle.

— Viktor Vasnetsov maalasi Jeesuksen ristiinnaulitseminen vuonna 1902. Meillä ei ole tietoa siitä, missä maalaus oli ennen vuoden 1917 vallankumousta. Karjalaan se pääsi Leningradin museosäätiöstä vuonna 1928, taidemuseon venäläisen taiteen kokoelman hoitaja Sergei Sergejev selittää.

kulttuuri / lokakuu 12, 2017 11:19 / päivitetty lokakuu 12, 2017 11:19
Suomalainen näyttelijä Miika Korhonen esiintyy Omalla mualla -näytelmässä Petroskoissa.
Jelena Maloduševa
KUVA: Kansallinen teatteri
Suomalainen näyttelijä Miika Korhonen harrastaa myös kuvaamista. Hän työstää tällä hetkellä juhlavideota Kansallisesta teatterista sen vuosijuhlan kunniaksi.
— Olen erittäin kiitollinen, että pääsin olemaan samalla lavalla hienojen ja lahjakkaiden näyttelijöiden kanssa Karjalan kansallisessa teatterissa. Ensi-ilta
oli elämäni tärkein ja hienoin ilta tähän mennessä. Toivottavasti yleisökin tykkäsi näytelmästä, vaikka arkoja asioita käsitellään siinä, Miika Korhonen sanoo.
kulttuuri / lokakuu 10, 2017 15:26 / päivitetty lokakuu 10, 2017 15:26
Anna Umberg
Esityksessä kerrotaan karjalaisten dramaattisesta kohtalosta taistelussa kotimaansa vapauden puolesta. Juoni perustuu historiallisiin tapahtumiin.

Andrei Dežonovin ohjaama tulkinta Antti Timosen näytelmästä sai ensi-iltansa Karjalan kansallisessa teatterissa lokakuun ensimmäisenä päivänä. 

Esitys pohjautuu Antti Timosen Otatko miut, Karjalan mua? -näytelmään, joka esitettiin Kansallisessa teatterissa 1960-luvulla. Vuonna 1974 se sai Venäjän Stanislavskin valtionpalkinnon. Viidestä silloin palkitusta näyttelijästä teatterissa nykyään vain Pekka Mikšijev, joka palkittiin Vasselein roolista. Tuoreessa tulkinnassa Pekka Mikšijev taas loistaa, mutta toisessa roolissa.

kulttuuri / lokakuu 5, 2017 10:27 / päivitetty lokakuu 5, 2017 10:27
Kirjailijan ja runoilijan Marja-Leena Mikkolan suomennosten ansiosta Suomessa luetaan muun muassa Osip Mandelštamin, Anna Ahmatovan ja Boris Pasternakin runoja.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Tunnettu suomentaja Marja-Leena Mikkola kertoi Marina Tsvetajevan runouden kääntämisen vaikeuksista kirjan esittelytilaisuudessa Petroskoissa.
Venäläisen runoilijan Marina Tsvetajevan syntymäpäivänä 26. syyskuuta Petroskoissa järjestettiin Ylistys, hiljaa! -kirjan esittelytilaisuus. Tunnettu suomentaja Marja-Leena Mikkola kertoi Tsvetajevan runouden kääntämisen vaikeuksista.
kulttuuri / syyskuu 27, 2017 11:46 / päivitetty syyskuu 27, 2017 11:46
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna (oik.) ja seuran hallinnon jäsen Eila Stepanova sekä tulkki Mirja Kemppinen ovat odottamassa venäläis-suomalaisen kulttuurifoorumin avajaisten alkua Pietarin Glinka-kuorokoulussa.

Yli 430 yhteistyökumppania Venäjältä ja Suomesta kokoontui venäläis-suomalaiseen kulttuurifoorumiin Pietariin. Heidän joukossaan oli muun muassa Petroskoin musiikki- ja kuorokoulun johtaja Svetlana Šestakova. Neuvotteluissa hän sai ennakkotiedon siitä, että foorumin budjetista myönnetään rahoitusta musiikkikoulun kansainväliselle hankkeelle.

kulttuuri / syyskuu 20, 2017 14:33 / päivitetty syyskuu 20, 2017 14:33
Viime lauantaina kauppakeskuksen asiakkaat olivat yllättyneitä, kun puujalkakävelijät ja klovnitytöt ottivat heitä vastaan ja kutsuivat konserttiin.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijät kertoivat petroskoilaisille rakkaasta teatteristaan.
— Tavallisesti näyttelijöitä näkee vain teatterinäyttämöllä esitysten aikana. Viime lauantaina petroskoilaisilla oli uniikki mahdollisuus saada tietää Kansallisen teatterin näyttelijöistä vähän enemmän. Näyttelijät esittivät taitojaan isossa kauppakeskuksessa kaupungin keskustassa, tapahtuman juontaja, näyttelijä Aleksandra Aniskina kertoo.
kulttuuri / syyskuu 14, 2017 11:47 / päivitetty syyskuu 14, 2017 11:47
Tunnettu tanskalaiskirjailija Peter Høeg antaa harvoin haastatteluja. Hän teki poikkeuksen Venäjällä ja vastasi myös petroskoilaisten lukijoiden kysymyksiin videokonferenssissa.
Jelena Maloduševa
KUVA: wikipwdia.org
Kolmen tunnin aikana Høeg vastasi mielellään venäläisten lukijoiden kysymyksiin. Kysymyksiä tuli Astrahanista, Krasnojarskista, Pihkovasta, Moskovasta ja Petroskoista.
Peter Høeg on ainoa tanskalainen nykykirjailija, jota tunnetaan ympäri maailmaa. Hänen kirjansa on käännetty 30 kielille. Høeg teki kansainvälisen läpimurtonsa vuonna 1992 teoksella Lumen taju, joka nousi tanskalaiselle bestseller-listalle.
Kolmen tunnin aikana Høeg vastasi mielellään venäläisten lukijoiden kysymyksiin. Niitä tuli Astrahanista, Krasnojarskista, Pihkovasta, Moskovasta ja Petroskoista.