ort: Vsevolod, Roman
lut: Jutta
Petroiskoissa tänä syksynä esille nostettu kysymys punaisista suomalaisista on saanut jatkoa Karjalan kansallismuseon uudessa näyttelyssä. Näyttely kertoo suomalaisista, jotka pakenivat Suomen sisällissodan 1918 jälkeen Neuvosto-Karjalaan. Heitä oli yhteensä noin 2500—3000 henkeä.
— Näyttelymme kertoo punaisista suomalaisista puolueettomasti ylistämättä heitä. Katsojat itse arvioivat, millaisia ihmisiä he olivat, Kansallismuseon johtaja Mihail Goldenberg painottaa.
Kesäkuusta alkaen Kižin museo on ollut tiiviissä yhteistyössä Jelena Teplitskajan kanssa. Hän on moskovalainen vaatesuunnittelija ja muotoilija, jonka projektit ovat olleet esillä NTV:kanavan sisustusohjelmassa Kvartirnyi vopros.
Lähettäessään hakemuksen Venäjän paras opas -kilpailuun Kižin museon työntekijä Marina Noženko ei kuvitellut, että hän voittaa tässä ammattikilpailussa.
— Sain tietoja kilpailusta ystäviltäni. Lähes kaikki sanoivat, että minun täytyi osallistua siihen. Minulla ei ollut varmuutta. Sitten Kižin museon johtaja Jelena Bogdanova lähetti minut kilpailuun, Noženko kertoo.
Petroskoin kaupungin nuorisokeskuksen virkaatekevä johtaja Jussi Jäskeläinen on kiinnostunut kovasti teatterista ja esiintymisestä. Viime syyskuussa hän käynnisti nuorisokeskuksessa luovan hankkeen nimeltä Teatteridialogit. Lähisuunnitelmissa on jatkaa teatterihanketta myös Vienan Karjalassa.
— Seuraavan teatterikauden kuluessa haluaisin järjestää teatteri-iltoja myös Mujejärven, Louhen, Kalevalan ja Kemin piireissä sekä Kostamuksessa, Jäskeläinen sanoo.
Grande Orgue -festivaali keräsi Kontupohjaan urkureita Venäjältä, Ruotsista ja Japanista sekä urkumusiikin ystäviä Karjalan eri kolkilta. Festivaalilla soitettiin sekä klassikkoteoksia, että nykyaikaisten säveltäjien sävellyksiä.
Tavallisesti urut kuullaan soolona. Grande Orgue -festivaaleilla puhallin- ja kosketinsoitin säesti baletintanssijaa, oopperanlaulajia ja soitti pianon, viulun, huilun ja melodikan kanssa.
Helsinkiläisen Karjalan Kielen Seuran hallitus on päättänyt perustaa Suomessa karjalan kielen kielilautakunnan. Sen tehtävänä on ajaa asioita, jotka liittyvät Suomessa puhuttavan karjalan kielen ja sen murteiden kielenhuoltoon, kehittämiseen ja termistöön.
— Karjalan kieltä on ryhdytty viime vuosina elvyttämään ja kehittämään myös Suomessa, joten lautakunta on nyt hyvin tarpeellinen, sanoo Karjalan Kielen Seuran sihteeri Pertti Lampi.
Lüüditalo aloittaa toimintansa Petroskoissa Solomannin lähiössä kesäkuun lopussa. Talon perustaja ja emäntä Lidija Konovalova on rakentanut sen omalla rahallaan.
— En ole löytänyt sponsoreita. Minun läheiseni ja ystäväni auttoivat minua toteuttamaan haaveeni. Vävyni laudoitti sisätilojen seinät, Konovalova kertoo.
Lüüditalo toimii kaksikerroksessa puurakennuksessa. Idea talon perustamisesta syntyi viitisen vuotta sitten.
— Vuonna 2013 perustin Karjalan lyydiläiset -kansalaisjärjestön. Myöhemmin syntyi idea lyydiläisten etnokulttuurikeskuksen perustamisesta.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: