kulttuuri / huhtikuu 20, 2018 10:41 / päivitetty huhtikuu 20, 2018 10:41

Teinit vs. Puškin

Kansallisen teatterin ohjaaja Vjatšeslav Poljakov ehdottaa teini-ikäisille seikkailupeliä teatterilavalla klassisen teoksen pohjalta.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Uusi näytelmä syntyi kolmessa kuukaudessa.
Satu papista ja hänen rengistään Baldasta -esityksen ensi-ilta oli menestys. Katsojat elivät näyttelijöiden mukana seikkailupelissä, jonka aiheena oli venäläinen klassikko Aleksandr Puškin ja hänen tuotantonsa.
— Näytelmä on tarkoitettu yli 12-vuotiaille. Tavoitteena on esittää Puškinin tuotantoa teini-ikäisille niin, että he kiinnostuisivat siitä. Teini-ikä on aika, kun nuori alkaa tuntea itsensä aikuiseksi. On joskus vaikeaa määritellä, missä tämä ikäraja kulkee, näytelmän ohjaaja Vjatšeslav Poljakov sanoo.
Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / huhtikuu 12, 2018 09:47 / päivitetty huhtikuu 12, 2018 09:47

Puusta taidetta

Petroskoissa avatussa venäläis-suomalaisessa näyttelyssä on esillä puutöitä Porvoosta, Oulusta ja Joensuusta.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Puusta -näyttely tarjoaa mukavaa ajanvietettä sekä aikuisille että nuorille.
Puusta-näyttelyn yksinkertainen nimi selittää, mistä materiaalista kaikki taideteokset on tehty.
— Ennen näyttelyyn tutustumista tuntuu siltä, että puu on niin perinteinen materiaali, eikä siitä voi tehdä mitään uutta. Taiteilija Viktoria Zorina on osoittanut, että puussa on vielä mystiikkaa ja salaisuutta, Petroskoin näyttelysalin johtaja Maria Jufa kertoo.
Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / huhtikuu 3, 2018 16:05 / päivitetty huhtikuu 3, 2018 16:05

Äänisen naamion voittajat on valittu

Taidekilpailuun osallistuneista ehdokkaista Musiikkiteatteri sai eniten palkintoja. Tuomaristo ei valinnut parasta näytelmää.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Äänisen naamio -gaalan ohjasi Ad Liberumin pääohjaaja Snežana Saveljeva. Tänä vuonna gaala pohjautui Barry Sonnenfeldin ohjaamaan mustaan komediaelokuvaan Perhe Addams.
Äänisen naamio -palkinnot jaettiin 2. huhtikuuta Kansallisessa teatterissa. Ensin monivuotisen perinteen mukaan suunniteltiin järjestää tapahtuma Maailman teatteripäivänä 27. maaliskuuta, mutta se siirrettiin Kemerovon tragedian takia.
Teatteripalkinnon jakoi kriitikoista ja näyttelijöistä koostuva kilpailulautakunta. Sen johtajana oli pietarilainen kriitikko Jevgeni Avramenko.
Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / huhtikuu 2, 2018 10:39 / päivitetty huhtikuu 2, 2018 10:39

Designtuotteet Tiurulasta valloittavat Petroskoin

Lahdenpohjan piirin käsityömestarit käyttävät punontatekniikkaa tuotteissaan ja tuovat historiallisesti tärkeän käsityöperinteen nykyaikaan. Valitettavasti uusia harrastajia on vaikea löytää.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Käsityömestari Julia Mišulskaja (kesk.) selittää olkipunonnan yksityiskohtia näyttelyn vieraille.
Lähelle aurinkoa -näyttely Petroskoissa esittelee olkitöitä Laatokan rannalta. Tiurulan kylässä asuvien käsityömestarien Olga Sokolovan ja Julia Mišulskajan olkipunonnan harrastus alkoi olkihatusta noin 15 vuotta sitten. 2000-luvun alussa Kurkijoelle perustettiin Karelinka-työpaja, jossa olkipunontaa harrasti kymmenen naista. Nyt työpajaa ei enää ole, mutta kaksi käsityömestaria jatkaa olkipunontaperinnettä.
Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / maaliskuu 6, 2018 17:18 / päivitetty maaliskuu 6, 2018 17:18

Carelian historia on Karjalan historiaa

Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Carelia-lehden 90-vuotisjuhlaan Karjalan kansalliskirjastoon kokoontui lukuisia vieraita eri järjestöistä ja virastoista. Petroskoin valtionyliopiston kansanmusiikkiyhtye Toive huvitti juhlan yleisöä.

Nykyinen Carelia on moni-ilmeinen, laajalle lukijakunnalle tarkoitettu kaunokirjallinen ja yhteiskuntapoliittinen aikakauslehti. Lehti kertoo monipuolisesti ja elävästi Karjalan tasavallasta ja sen ihmisistä, muun muassa Karjalan eri piireistä ja kulttuurikeskittymistä.

Carelian jokaisella numerolla on yksi tai muutama pääaihe. Seuraavan lehden tärkeimmät aiheet ovat Kontupohjan kaupunki ja Karjalan kansallisarkisto. Niiden valossa kerrotaan siitä, mikä liittyy Karjalan suomensukuisten kansojen äidinkieleen ja karjalaiseen kulttuuriin.

Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / helmikuu 21, 2018 10:48 / päivitetty helmikuu 21, 2018 10:48

Hyperborea houkutteli tuhansia ihmisiä

Anna Umberg
KUVA: Vladimir Larionov
Festivaalin uudeksi symboliksi tuli pohjoistuulen jumala Boreas.

Tuhannet petroskoilaiset kiirehtivät viime lauantaina valokuvaamaan lumesta ja jäästä tehtyjä aitoja taideteoksia. Äänisen rantakadulle on syntynyt 31 lumi- ja jääveistosta.

Veistosten tekemiseen oli varattu aikaa kolme päivää. Kisatöiden veistäminen alkoi Petroskoissa viime keskiviikkona. Muutamat kisaajat työskentelivät veistostensa kimpussa reilusti kellon ympäri.

Sää suosi kuvanveistäjille. Viisi—kymmenen astetta pidetään ihanteellisena lämpötilana.

Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / helmikuu 21, 2018 10:36 / päivitetty helmikuu 21, 2018 10:36

Bjarmia lauletaan mariksi

Anna Umberg
Suomenkielinen rock-ooppera Bjarmia sai ensi-iltansa vuonna 2008.

Karjalan kansallisen teatterin rock-ooppera Bjarmia esitetään marin kielellä Marin tasavallassa. Ohjaajaksi on kutsuttu teatterin taiteellinen johtaja Sergei Pronin.

— Marilaiset näkivät Bjarmian festivaalilla, ja se lumosi heti heidät. Ohjasin Bjarmian vuonna 2008 Kansallisessa teatterissa. Nyt minut pyydettiin ohjaamaan se Mari Eliin, Pronin kertoo.

Suomenkielinen rock-ooppera Bjarmia kertoo karjalaisten ja viikinkien historiasta. Se on kansallisen kulttuurin historian ensimmäinen rock-ooppera, joka perustuu kansalliseen aiheeseen.

Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / helmikuu 15, 2018 12:54 / päivitetty helmikuu 15, 2018 12:54

”Teatteri on elämäni”

12. helmikuuta tuli kuluneeksi 120 vuotta näyttelijän ja Kansallisen teatterin ensimmäisen johtajan Kuuno Sevanderin syntymästä. Kansallinen teatteri avasi tiloissaan näyttelyn hänen kunniakseen.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Kansallisen teatterin entinen näyttelijä Jelena Kornilova oli Kuuno Sevanderin oppilas. Hän kertoo mielellään työstään lahjakkaan näyttelijän ja opettajan kanssa.
Kuuno Sevander syntyi Oulussa vuonna 1898. Jo lapsena hän harrasti teatteria ja lauloi kuorossa. Vuonna 1918 hän lähti Kanadaan ja sitten muutti Yhdysvaltoihin. Hän opiskeli laulua Bostonin konservatoriossa, näytteli teatterissa ja ohjasi näytelmiä. Hän oli suosittu laulaja, ja musiikkiliikkeet julkaisivat hänen äänilevyjään.
Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / helmikuu 13, 2018 14:11 / päivitetty helmikuu 13, 2018 14:11

Sotaelokuva kertoo lasten kohtaloista

Kuvaukset suomalaisten keskitysleirien uhrista alkavat Karjalassa keväällä 2018. Elokuva saa ensi-iltansa vuoden 2019 alussa. Karjalan maisemat pääsevät taas isolle kankaalle.
Jelena Maloduševa
KUVA: petkafilm.com
Karjalan alueella vuosina 1941—1944 toimi 17 keskitysleiriä. Petroskoissa niitä oli seitsemän. Lapsivankien mukaan keskitysleirissä nälkä oli kauhein koettelemus.

Petroskoissa kuvataan elokuva suomalaisten keskitysleirien uhrista. Elokuvan tuottajana on tunnettu venäläinen näyttelijä Aleksandr Tjutrjumov. Ohjaajat ovat Aleksandr Jakimtšuk ja Vjatšeslav Lagunov.

Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / helmikuu 8, 2018 09:19 / päivitetty helmikuu 8, 2018 09:19

Vakoojan vaimon salaisuuksia

Sergei Karpov
KUVA: Igor Georgijevski
Petroskoilaisen toimittajan ja kotiseuduntutkijan Juri Šleikinin mukaan kaikki tuntevat vakooja Richard Sorgen, mutteivät hänen vaimoaan Jekaterina Maksimovaa, joka syntyi ja asui Petroskoissa. Uudella kirjallaan Šleikin on tehnyt kunniaa Maksimovalle.

Karjalan ansioitunut toimittaja ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin esitteli Petroskoissa 71-vuotissyntymäpäivänään uuden kirjansa. Teos kertoo petroskoilaisesta naisesta Jekaterina Maksimovasta ja hänen miehestään Richard Sorgesta. Sorge tunnetaan ympäri maailmaa Neuvostoliiton tiedustelupalvelun vakoojana, joka työskenteli Kiinassa ja Japanissa 1929—1941.

Näytä
 0 kommentit