kulttuuri / helmikuu 11, 2013 16:10 / päivitetty helmikuu 12, 2013 08:42
KUVA: Petteri Minkkinen
Eremitaasin taidemuseon sivupiste haluttaisiin Tampereelle kulttuurihistorialliseen Näsilinnan kaupunkipalatsiin.

Tampere havittelee Eremitaasin sivupistettä kaupunkiinsa. Pietarin Eremitaasilla on jo sivumuseoita ympäri Eurooppaa, muun muassa Viipurissa, Amsterdamissa ja Italiassa. Eremitaasin taidemuseon sivupiste haluttaisiin Tampereelle kulttuurihistorialliseen Näsilinnan kaupunkipalatsiin.

— Eremitaasi-sivupisteen sijoittaminen Tampereen Näsilinnaan oli tamperelaisten yksityishenkilöiden ajatus, jonka he nostivat itse julkisuuteen, Tampereen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen perustelee.

Lenin-museon johtajan Aimo Minkkisen mukaan idea on hyvä.

kulttuuri / helmikuu 6, 2013 15:10 / päivitetty helmikuu 6, 2013 15:10
KUVA: on otettu internetistä
Venäläisille maahanmuuttajille tarkoitettu kirjasto avataan torstaina Espoossa.

Venäjänkielinen kirjasto avaa ovensa Espoon kaupungissa Suomessa ensi torstaina. Se on ainoa erikoiskirjasto, joka palvelee Venäjältä tulleita maahanmuuttajia ja kaikkia muita, jotka ovat kiinnostuneita venäläisestä kirjallisuudesta ja venäjän kielestä.

Kirjasto tarjoaa myös opiskelevien käyttöön hyvän kokoelman monipuolista kirjallisuutta sekä ääni- ja kuvatallenteita.

kulttuuri / helmikuu 6, 2013 14:52 / päivitetty helmikuu 6, 2013 14:52
KUVA: Marina Tolstyh
Petroskoilaisen Marina Usovan,14 maalaus Minun Petroskoi on myös esillä lasten näyttelyssä Joensuun taidemuseossa ensi syksyllä.

Karjalan tasavallan kymmenen lasten ja teinien piirrosta tulee esitetyksi Joensuun taidemuseon näyttelyssä ensi syksyllä. Nämä teokset valittiin parhaiksi lasten taidekilpailussa Minun Karjalani. Joensuun näyttelyssä on esillä myös suomalaisten lasten teoksia.

Yhteensä noin 100 lasta ja teiniä lähetti maalauksiaan, piirroksiaan ja keramiikkaesineitä taidekilpailuun Karjalan taidemuseoon.

Taidemuseon asiantuntijoista koostuva tuomaristo karsi saaduista teoksista 50 parasta ja kokosi niistä näyttelyn taidemuseossa Petroskoissa.

kulttuuri / tammikuu 29, 2013 14:11 / päivitetty tammikuu 31, 2013 15:44
KUVA: Natalja Denisova
1.sija. Kovien pakkasten aikana Kalevalassa 2012. Näky ikkunasta pihalle ja kylylle.

Yksi petroskoilainen ja neljä suomalaista voitti Talvijuhlat koputtavat ovea -valokuvakilpailussa.

Eniten ääniä on saanut petroskoilaisen Natalja Denisovan valokuva Näky ikkunasta pihalle ja kylylle.

kulttuuri / tammikuu 25, 2013 12:22 / päivitetty tammikuu 25, 2013 12:22
KUVA: Julia Veselova
Vepsän kielen tutkija Nina Zaitseva on luonut vepsäläisille oman eepoksen.
Vepsän kielen tutkija Nina Zaitseva on luonut vepsäläisille oman eepoksen.

Kulunut vuosi toi riittävästi uutta lukemista suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Erityisen paljon julkaistiin vepsänkielisiä kirjoja.

Se ei ole sattumaa. Olihan vuosi 2012 julistettu Vepsän kulttuurivuodeksi.

Vepsän vuoden päätapahtumana oli Vepsän eepoksen Virantanaz julkistaminen. Kuhmon Juminkeon julkaiseman eepoksen on kirjoittanut vepsän kielen tutkija Nina Zaitseva.

— Mietin, pystynkö minä kirjoittamaan eepoksen. Valitsin runomittaisen muodon ja kirjoitin. Käytän teoksessa erilaisia riimejä, Zaitseva paljastaa.

kulttuuri / tammikuu 25, 2013 11:48 / päivitetty tammikuu 25, 2013 11:48
Ilona Veikkolainen
Uusien tietojen lisäksi kalenterissa on paljon tehtäviä lapsille ja heidän vanhemmilleen.
Uusien tietojen lisäksi kalenterissa on paljon tehtäviä lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Tammikuun lopussa ilmestyvä vepsäläinen kalenteri annetaan vepsän kieltä lukeville oppilaille. Uuden kalenterin tarkoituksena on lisätä kiinnostusta vepsäläisyyttä kohtaan.

— Kalenterin painos on 300 kappaletta. Karjalan kansallisuuspolitiikan komitea myönsi yli satatuhatta ruplaa sen painattamiseen viime elokuussa, Vepsan vezad -Karjalan vepsäläisen nuorison seuran puheenjohtaja ja kalenterin valmistaja Anna Anhimova kertoo.

kulttuuri / tammikuu 18, 2013 12:31 / päivitetty tammikuu 18, 2013 12:31
Ilona Veikkolainen
KUVA: Kuva on otettu filmistä
Vepsäläisperheen talo Toinenjoen kylässä.
Vepsäläisperheen talo Toinenjoen kylässä.

Vepsäläisen talon rakentamisen salaisuudet paljastuvat Vepsläižen kodin südäin filmissä. 37 minuuttia kestävä filmi kertoo aitoista, rantasaunoista, uuneista ja vepsäläisistä pirteistä. Aikaisemmin niitä rakennettiin mäntyhirsistä, joita varattiin talvella. Talon perusta tehtiin kivistä.

kulttuuri / joulukuu 27, 2012 13:14 / päivitetty joulukuu 27, 2012 13:14
KUVA: Julia Veselova
Museon kansanperinneyhtye esittelee katkelmia perinteisistä joulumenoista.

Viimeviikkoiset kovat pakkaset estivät Kižin museota avaamasta jokavuotista Joululle ja uudellevuodelle omistettua näyttelyään. Lämmön ja valon katkaisemisen vuoksi näyttelyn avaaminen peruutettiin.

Yleisö pääsee kuitenkin nauttimaan kauniin 5-metrisen kuusen taikuudesta ja kuusenkoristeiden loistosta. Eilen Kižin näyttelysalissa alkoi toimia perinteinen kansanperinneohjelma Pohjoisseudun joulunpyhät, jonka aikana näyttelyvieraat tutustuvat juhlanäyttelyyn.

kulttuuri / joulukuu 27, 2012 12:56 / päivitetty joulukuu 27, 2012 12:56
Karjalan Sanomat

Petroskoilainen Sattuma-yhtye teki yhteistyöproggiksen Venäjän rautateiden kanssa Petroskoi-Joensuu junan ekan matkan tiimoilta.

— Kaikki alkoi muutama vuosi sitten, kun nimesin instrumentaalipolkkani "Pikajuna Petroskoi-Joensuu", joka päätyi "Kinofilmi"-levyllemme. Silloinkin jo oli puhetta junayhteydestä kaupunkiemme välillä, mutta kappaleen nimi tuli lähinnä vitsinä, koska ei mitään tapahtunut ja asiasta vain puhuttiin. Eikä minkäänlaisia sanoja siinä siis ollutkaan, vaan nimi, yhtyeen keulahahmo Arto Rinne kertoo.

kulttuuri / joulukuu 27, 2012 11:27 / päivitetty joulukuu 27, 2012 11:27
Norjan perinteisiä nukkeja on esillä kaupungin käsityöammattien keskuksen näyttelytiloissa.
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Villasta valmistetut peikot hymyilevät ja tuottavat ihmisille hyvää mieltä.
Villasta valmistetut peikot hymyilevät ja tuottavat ihmisille hyvää mieltä.

Norjalaisen mestarin Janne Elisabeth Brandåstrøn valmistamia vuorenpeikkoja on esillä Petroskoissa. Lampaanvillasta valmistetut parisenkymmentä satuolentoa vierailee kaupungissa  muutaman viikon ajan. 13. tammikuuta ne lähtevät takaisin Norjaan.

Janne on muuttanut peikon ulkonäön. Hän on pienentänyt peikon nenän ja leikannut hännän. Peikot ovat tulleet hyväntahtoisiksi.

Brandåstrøn peikot eivät ole leluja. Ne toimivat taikakaluina.