kulttuuri / joulukuu 29, 2016 14:24 / päivitetty joulukuu 29, 2016 14:26
Pronssikoruja valmistava työpaja aloitti toimintansa Petroskoissa kolme vuotta sitten. Sen perustajat Olga Rjabikova ja Jevgeni Pasalski kiinnittävät huomiota tuotteiden esteettiseen merkitykseen, pieniin yksityiskohtiin ja laatuun.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Olga Rjabikova ja Jevgeni Pasalski perustivat pronssikoruliikkeen, kun heidän kokoelmassaan oli kaksi tuotetta. Nyt niitä on vaikea laskea.
Vuonna 2014 Olga Rjabikova ja Jevgeni Pasalski perustivat työpajan Ptitsa Vereska (suom. Kanervan lintu). Mestarit suunnittelevat, valmistavat ja markkinoivat pronssikoruja omalla tuotemerkillä.
kulttuuri / joulukuu 28, 2016 10:09 / päivitetty joulukuu 28, 2016 10:09
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Tietokirjailija Konstantin Gnetnev on yksi arvostetuista Vienanmeren—Itämeren kanavan tutkijoista. Häneltä on jo ilmestynyt kaksi kirjaa kanavasta. Nyt on tekeillä kolmas kirja.

Tunnettu karjalainen tietokirjailija Konstantin Gnetnev julkisti viime viikolla uuden kirjansa, joka kertoo Vienanmeren—Itämeren kanavan rakentamisesta. Se on muunnelma kirjailijan ensimmäisestä kanavakirjasta, joka ilmestyi vuonna 2008.

— Olen muuntanut ensimmäisen kirjani ja täydentänyt sitä uusilla tiedoilla, joita olen kerännyt runsaasti viimeisten yhdeksän vuoden aikana, Gnetnev sanoi.

kulttuuri / joulukuu 21, 2016 08:23 / päivitetty joulukuu 21, 2016 08:23
Petroskoin kansallisten kulttuurien keskuksen juhlasali oli täynnä katsojia, kun Kalevalan kansanteatteri esitti Oikein yksinkertainen tarina-näytelmäänsä. Teatteri vieraili Petroskoissa toisen kerran.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Näytelmässä rakkaus voittaa vihan. Siinä vapaudutaan ennakkoluuloista ja löydetään ratkaisuja vaikeisiin sosiaalisiin kysymyksiin.
— Oikein yksinkertaisessa tarinassa elämää kuvataan kaunistelematta. Se on vertaus siitä, että ihmiset voivat olla katkeria toisia kohtaan, mutta eläimet ovat pyhiä ja puhtaita.
kulttuuri / joulukuu 21, 2016 08:14 / päivitetty joulukuu 21, 2016 08:14
Noin 26 vuoden ajan Inkerin kuoro on esittänyt klassista, kansallista ja hengellistä musiikkia. Tänä vuonna kuoron ohjelmisto on laajentunut karjalankielisellä laululla.
Jelena Maloduševa
KUVA: Nikolai Rappu
Kuoro on toiminut jo kauan. Monet jäsenet eri syistä eivät ole pystyneet harrastamaan laulamista kuorossa. Nyt tilanne on muuttumassa ja osa harrastajista on liittymässä laulujoukkoon. Tänä vuonna kuoroon tuli myös kuusi uutta osallistujaa.
Monta kertaa puhuimme siitä, että olisi hyvä, että kuoron repertoaarissa olisi karjalankielinen laulu. Tänä vuonna kuoronjohtaja Igor Arhipov toteuttaa ideamme, kuoron jäsen Irina Kolomainen kertoo.
kulttuuri / joulukuu 13, 2016 09:25 / päivitetty joulukuu 13, 2016 09:25
Jelena Gagarina
KUVA: Karolina Talbosen arkistosta
Karolina Talbonen palkittiin vuoden 2016 artesaanina Tampereen messujen avajaisissa.

Joensuulainen Karolina Talbonen, 27, on aina ollut kiinnostunut käsityöstä. Puolitoista vuotta sitten hän alkoi valmistaa metallikoruja.

— Tiedän aika paljon eri käsityötekniikoita, mutta hopeatyö on lempityöni. Hopea on todella kaunis, laadukas ja pehmeä metalli. Ihastuin siihen heti! Lähes kaikki hopeatöiden tekniikoita opin itsenäisesti, Talbonen sanoo.

Korujen tekijä opiskelee Pohjois-Karjalan ammattiopistossa käsityömuotoilun alalla. Ennen hän valmistui käsityönopettajaksi Petroskoin pedagogisesta akatemiasta.

kulttuuri / joulukuu 6, 2016 13:05 / päivitetty joulukuu 6, 2016 13:05
Sergei Karpov
KUVA: livejournal.com
Vladimir Sofienko asui Kazakstanissa ensimmäiset 30 vuotta. Asuessaan Karjalassa hän on tullut Kalevala-eepoksen sankarin näköiseksi.

Petroskoilainen kirjailija Vladimir Sofienko on tehnyt kirjailijantyötä 16 vuotta. Vuodesta 2009 hän on ollut Karjalan nuorten kirjailijoiden liiton jäsenenä.

Vuoteen 2000 asti hän asui noin 30 vuotta Kazakstanissa, missä on syntynyt 1968.

— Jo lapsena kiinnostuin lukemisesta ja yritin myös kirjoittaa, mutta uintiharjoittelu vei paljon aikaa. Osallistuin usein uintikilpailuihin eri Neuvostoliiton tasavalloissa. Nousin Neuvostoliiton uintimestariksi, Sofienko kertoo.

kulttuuri / marraskuu 23, 2016 09:02 / päivitetty marraskuu 23, 2016 09:02
Julia Veselova
KUVA: Julia Veselova
Joensuun seudulta kotoisin oleva lasitaiteilija Marjatta Joensalo näytti petroskoilaisille Tiffanyteknikan perusteita ja selitti, että lasipalojen reunoille kierretään kuparifolionauhaa.

Tiffanytekniikka miellyttää petroskoilaisia naisia. Hienot ikkunakoristeet,

lautasliinatelineet tai lamput koristavat epäilemättä minkä tahansa kodin. Suomalaisen lasitaiteilijan Marjatta Joensalon Petroskoissa pitämä mestariluokka keräsi todella paljon kiinnostuneita. Joensalo valmistaa lasiteoksia tiffanylasitekniikalla.

— Tiffanytekniikka on uusi tapa valmistaa hienoja lasimaalauksia. Tekniikka tekee mahdolliseksi pienten ja sirojen palojen liittämisen toisiinsa. Lasinpalojen reunoille kierretään kuparifolionauhaa ja juotetaan sitten tinalla, Joensalo selittää.

kulttuuri / marraskuu 16, 2016 13:35 / päivitetty marraskuu 17, 2016 14:00
Anna Umberg
KUVA: Varvara Feklistova
Sebastian Muegge (vas.) ja Joakim Hansson työskentelevät nyt hankkeensa parissa Karjalan taiteilijaresidenssissä. He ehtivät jo käydä Pitkärannan museossa.

Millaisia ovat nykyään naapurisuhteet Karjalan ja Suomen välisellä rajalla? Tähän kysymykseen etsivät vastauksia suomalainen taiteilija Joakim Hansson ja ruotsalainen taiteilija Sebastian Muegge.

— Meitä kiinnostaa ennen kaikkea se, miten raja-alueilla asuvat ihmiset suhtautuvat yhteiseen kulttuuri- ja historiaperintöön, sukukieliin ja perinteisiin. Millaisina he näkevät rajanaapurinsa? Mikä tulevaisuus odottaa näitä kaksi kansakuntaa yhdistäviä alueita? Joakim Hansson kertoo.

kulttuuri / marraskuu 15, 2016 15:02 / päivitetty marraskuu 16, 2016 08:16
Päiväkodinopettaja Olga Nosyreva keksi kiinnostavan tavan tutustuttaakseen lapsia Tove Janssonin tuotantoon.
Jelena Maloduševa
KUVA: Maria Dikojeva
Päiväkodin juhlasalissa lapset esiintyivät muumihahmojen osissa. Muumimammaksi pukeutunut opettaja Olga Nosyreva on auttanut muumipeikkoa ja hänen ystäviään löytämään muumitalon.
— Olen niin kauan opettanut suomea päiväkodin lapsille, mutta en ole koskaan miettinyt, että voisin käyttää muumihahmoja oppitunneilla, päiväkodin numero 107 opettaja Olga Nosyreva sanoo.
Syyskuisessa vanhempainkokouksessa Nosyreva kertoi muumihahmoista lasten vanhemmille. Yhdessä he päättivät tutustuttaa lapsia Tove Janssonin satuihin.
kulttuuri / marraskuu 11, 2016 15:46 / päivitetty marraskuu 11, 2016 15:46
Julia Veselova
Jo kouluvuosina petroskoilainen muusikko Arkadi Sokolov kiinnostui lyömäsoittimista. Hänen tilillään on kymmeniä konsertteja, festivaaleja ja useita musiikkihankkeita.

Minulla on maailman lyömäsoittimien suuri kokoelma. Matkojen ja keikkojen aikana olen koonnut todella ainutlaatuisia soittimia, niin etnisiä puhallinsoittimia kuin sähköperkussioita. Kaikkein tärkeintä on tietysti saamani musiikkikokemukseni, kertoo petroskoilainen rumpali Arkadi Sokolov.

Sokolov on mukana useissa musiikkihankkeissa ja yhtyeissä. Tällä viikolla fuusiojazzyhtye Asketics lähtee kiertueelle ympäri Venäjää.

— Esitämme kuudessatoista kaupungeissa uuden konserttiohjelmamme.