kulttuuri / huhtikuu 24, 2019 14:09 / päivitetty huhtikuu 24, 2019 14:09

Kuibo elät, Karjalaine?

Anna Umberg

Petroskoilainen Nikita Anisimov tunnetaan Kansallisen teatterin näyttelijänä, muusikkona ja runoilijana. Vähän aikaa sitten hän äänitti ensimmäisen karjalankielisen Kuibo elät, Karjalaine? -laulun, joka perustuu Vladimir Brendojevin samannimiseen runoon. Aivan pian ilmestyy vielä yksi laulu.

— Päässäni pyörii nyt yli kymmenen karjalankielistä laulua. Kaikki ne ovat erilaisia. Osa lauluista vaatii säestyksen, osa toimii mainiosti ilmankin. Muutamaan kappaleeseen pitää tehdä sovituksia muun muassa rummuille, kitaralle ja perkussiolle, Nikita Anisimov kertoo.

Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / huhtikuu 24, 2019 12:43 / päivitetty huhtikuu 24, 2019 12:43

Kalaa, lihaa, merileviä ja piirakoita

Marina Tolstyh

Karjalan tasavallan keittiöviikko tutustuttaa moskovalaisia maukkaisiin ruokiin, joita ravintolat tarjoavat eri puolilla Karjalaa paikallisille asukkaille ja turisteille. Keittiöviikko pidetään 23.—30. huhtikuuta Moskovan korkeimmassa ravintolassa Ruskissa.

— Karjala ei tunneta ainoastaan useista nähtävyyksistään ja loma-aktiviteeteistaan vaan myös viime vuosina kehitetystä ruokamatkailustaan, Karjalan tasavallan päämies Artur Parfentšikov kommentoi tulevaa tapahtumaa.

Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / huhtikuu 19, 2019 10:52 / päivitetty huhtikuu 19, 2019 10:52

Puhu kieliä amatööriteattereissa!

Marina Tolstyh

Karjalan kansalliskieliä tukevat kansalaisjärjestöt etsivät uusia kielten käyttömahdollisuuksia. Teatteriharrastus karjalan, vepsän ja suomen kielellä on yksi tapa oppia ja käyttää kieliä. Amatööriteatterit kiinnostavat ihmisiä ja niiden suosio kasvaa vuosi vuodelta.

Venäjän teatterivuonna Kodima-sanomalehden toimittajille on syntynyt idea perustaa Petroskoihin vepsänkielinen harrastajateatteri. LingvaTeatr-hanke on tukenut aloitetta.

Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / huhtikuu 5, 2019 11:51 / päivitetty huhtikuu 5, 2019 11:51

Yli 60 vuotta kameran takana

Sotaveteraani Boris Boitsov on tehnyt valokuviaan ja dokumenttejaan erilaisilla kameroilla filmikamerasta digikameraan. Hänen kokoelmassaan on 150 kameraa.
Jelena Maloduševa
Eläkeläisen Boris Boitsovin kokoelmassa on 150 kameraa, kahdeksan videokameraa ja 20 videonauhuria.
Hän oli Runo-dokumenttielokuvakerhon perustaja ja johtaja. 1960-luvulta alkaen hän on matkustanut ympäri Karjalaa kuvaamassa kirkkoja, tsasounia ja muita nähtävyyksiä.
Kohta hänen ottamiaan valokuvia tulee esille näyttelyyn Kansallisessa kirjastossa.
— Haluan esitellä näyttelyssäni valokuvia kadonneista kirkoista, Boitsov sanoo.
Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / maaliskuu 26, 2019 14:23 / päivitetty maaliskuu 26, 2019 14:23

Pikku Lönnrot pelastaa satumaailman

Jekaterina Pospelova

Suuressa satumaailmassa on maa, jossa elää erilaisten kansalliseepoksien sankareita. Kerran tapahtui niin, että Sampo-mylly särkyi pieniksi osiksi. Sen osat joutuivat eri puolille satumaailmaa. Viholliset valtasivat satumaailman. Elias Lönnrot ja Kalevalan sankarit kiirehtivät pelastamaan tämän maailman.

Millaisiin seikkailuihin joutuvat Lönnrot ja hänen ystävänsä voidaan tietää uudesta sarjakuvasta nimeltään Elias ja kunniakkaan Kalevalan sankarit.

Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / maaliskuu 6, 2019 14:24 / päivitetty maaliskuu 6, 2019 14:24

Sampo ja kansaneepos: mitä yhteistä?

Anna Umberg
KUVA: Maargarita Pehkonen

Helmikuussa virisi kiinnostava kirjallinen keskustelu Anatoli ja Dmitri Bakulinin Sampo: Pohjolan runot -kirjan ympärillä. Tekijät kutsuvat teostaan ensimmäiseksi karjalankieliseksi kansaneepokseksi. Tämä hämmästytti kovasti kielentutkijoita ja folkloristeja Karjalan tasavallassa. 

Mitä yhteistä on Sammolla ja karjalaisella kansaneepoksella? Vastaus kysymykseen on yksinkertainen: Ei mitään.

Vuonna 2009 Zinaida Dubininalta ilmestyi hänen livvin murteelle kääntämänsä Kalevala. Vuonna 2015 julkaistiin Raisa Remšujevan varsinaiskarjalaksi kääntämä Kalevala.

Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / maaliskuu 6, 2019 09:44 / päivitetty maaliskuu 6, 2019 09:44

Elokuva kirjahyllylle

Petroskoilainen kauhukirjailija Oleg Kožin on kirjoittanut Aamunkoitto-romaanin, joka perustuu venäläiseen samannimiseen kauhuelokuvaan.
Jekaterina Pospelova

— Tykkään kovasti kertoa ja kuunnella kauhutarinoita. Se tuo minulle suurta mielihyvää, kauhukirjailija Oleg Kožin sanoo.

Ensimmäisen teoksensa Kožin kirjoitti 10-vuotiaana. Vuonna 2010 hän sai mainetta Missä Kraken elää -kertomuksestaan. Kertomus on saanut positiivista palautetta tieteiskirjailija Boris Strugatskilta.

 Romaanin kirjoittaminen elokuvan pohjalta on uusi kokemus Kožinille.

— Idean sain kirjailija Mihail Parfjonovilta. Epäilemättä se oli haaste minulle. Tykkään kokeilla jotakin uutta, kirjailija kertoo.

Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / maaliskuu 4, 2019 10:54 / päivitetty maaliskuu 4, 2019 10:54

Kantele soittaa yli rajojen

Kanteleensoittajat ja tutkijat tuovat uusia näkökulmia kantelemusiikkiin rajat ylittävän yhteistyön keinoin.
Jelena Maloduševa
Kantele-talo aloittaa uuden hankkeen Kantele-GO! Projekti edellyttää kantelekoulutusta ja soittokulttuurin edistämistä Karjalan tasavallassa ja Suomessa.
— Hanke kestää kaksi ja puoli vuotta. Sen idea syntyi Kantele-yhtyeen piirissä. Ensin yhteistyöstä kiinnostui Itä-Suomen yliopisto. Sitten hankkeeseen liittyivät Suomen Runolaulu-Akatemia ja Karjalan Prääsän taidekoulu, laulu- ja tanssiyhtyeen varajohtaja ja projektipäällikkö Olga Vlasova kertoo.
Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / tammikuu 29, 2019 13:35 / päivitetty tammikuu 29, 2019 13:35

Aunukselainen tarina sai uuden käänteen

Petroskoilaisen kirjailijan Natalja Krasavtsevan Pakkaine-satu on ilmestynyt karjalan kielellä. Tarina miellyttää eniten lapsia.
Jelena Maloduševa

Karjalan Periodika-kustantamo on julkaissut kirjailijan Natalja Krasavtsevan Pakkaine-kirjan. Kirja on kaksikielinen, tekstit venäjäksi ja karjalaksi. Kirja kertoo viidesluokkalaisen Tanjan ja aunukselaisen Pakkanen-hahmon seikkailuista.

Näytä
 0 kommentit 
kulttuuri / tammikuu 29, 2019 11:25 / päivitetty tammikuu 29, 2019 11:25

Pakkasten lumoissa

Eteläkorealaisen Seong Jae Kimin hanke koostuu karjalaisten kasvokuvista.
Jelena Maloduševa
Karjalan kylmä sää ja korkeat lumikinokset ovat hurmanneet eteläkorealaisen valokuvataiteilijan Seong Jae Kimin. Hänen kotikaupungissaan Etelä-Koreassa on nyt viisi astetta lämmintä.
Uudessa hankkeessaan Seong Jae Kim haluaa kuvata karjalaisia ihmisiä. Hän on varma, että muotokuvat auttavat ymmärtämään eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten tunteita. Valokuvia katsoen ihminen voi asettaa itsensä toisen henkilön asemaan.
Kim on tullut Petroskoihin ottamaan myös katuvalokuvia.
Näytä
 0 kommentit