kulttuuri / helmikuu 10, 2017 13:15 / päivitetty helmikuu 16, 2017 08:39
Balettimestari Kirill Simonovin Joutsenlampi tulee olemaan ainutlaatuinen. Se on teatterin ristiriitaisin baletti. Klassinen koreografia yhdistyy Simonovin esityksille ominaiseen vauhdikkuuteen.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Muutaman vuoden päästä Musiikkiteatterin entinen balettimestari Kiril Simonov palasi Petroskoihin ohjatakseen Joutsenlammen.
Säveltäjä Pjotr Tšaikovskin Joutsenlampi-baletti lienee maailman suosituin baletti, joka on melkein kaikkien ooppera- ja balettiteatterien repertoaarissa.
kulttuuri / helmikuu 2, 2017 14:55 / päivitetty helmikuu 2, 2017 14:55
Anna Tarzalainen
www.satupalvelu.fi-sivulta voi löytää suomenkielisiä satuja sekä jotkin niistä englannin ja ruotsin kielellä.

Nettiavaruuteen ilmestyi uusi verkkosivu, joka auttaa opettamaan suomea lapsille koko maailmassa. Nettisivu sisältää kirjailija Päivi Honkakosken kirjoittamaa 140 satua suomen kielellä. Satujen valikoima on laaja. Kokoelmassa on esimerkiksi ihania satuja prinsessasta sekä jännittäviä satuja dinosauruksesta ja jättiläismustekalasta. Luettelossa on myös opettavaisia satuja.

— Joskus ajattelen jotakin opetusta, kiittämistä tai siitä, että luontoon ei saa jättää roskia, ja mietin, millaisen sadun kautta asian voisi opettaa lapsille, Honkakoski kertoo.

kulttuuri / helmikuu 2, 2017 10:48 / päivitetty helmikuu 16, 2017 08:40
Vuodeksi 2017 Karjalan taidemuseo lupaa kiinnostavia näyttelyitä. Hyvänä uutisena on uudet varastotilat, joiden ansiosta museolle avautuu uusia mahdollisuuksia.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Karjalan taidemuseon johtaja Natalia Vavilova toivoo, että museon uudet varastotilat tuovat suuren parannuksen museoesineiden säilyttämiseen.
Lähes jokaisen museon pahimpana ongelmana on varastotilan puute. 20 vuoteen Karjalan taidemuseo ei ole saanut lisää varastotiloja. Olemassa olleet tilat olivat pieniä ja teosten säilytysolot epätyydyttäviä. Viime vuonna museo sai vihdoin uudet varastotilat.
kulttuuri / tammikuu 27, 2017 13:22 / päivitetty tammikuu 27, 2017 13:25
Karamboli keskiyön jälkeen -näytelmä nostaa päähenkilöiksi kaksi historian merkkihenkilöä ja suurmiestä. Esityksessä Bulgakov keskustelee Stalinin kanssa.
Jelena Maloduševa
KUVA: Kansallinen teatteri
Olisiko Mihail Bulgakovin ja Iosif Stalinin tapaaminen voinut muuttaa miljoonien neuvostoliiton kansalaisten kohtaloita, jos he olisivat tavanneet todellisuudessa? Tätä pohtii Kansallinen teatteri uudessa esityksessään.
Kansallinen teatteri tekee uuden taiteellisen kokeilun. Karamboli keskiyön jälkeen -näytelmässä näytelmäkirjailija Grigori Fuks pohtii kirjailija Mihail Bulgakovin ja Iosif Stalinin kummallisia suhteita.
kulttuuri / tammikuu 19, 2017 09:05 / päivitetty tammikuu 19, 2017 09:05
Japani on tullut petroskoilaisia entistä lähemmäksi, kun Petroskoin näyttelysalissa avautui Kelluvan maailman kuvia: japanilaisen puupiirroksen kulta-aika -näyttely.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Pietarin V Perunnyh rjadah -taidekeskuksen asiantuntija ja taiteentutkija Irina Kosterina voi kertoa japanilaisesta taiteesta oikein paljon.
Japanilainen taide on uusi ilmiö Petroskoissa. Japanilaisten puupiirrosten näyttelyn avajaisissa Petroskoin näyttelysali oli täpötäynnä yleisöä.
kulttuuri / tammikuu 18, 2017 11:49 / päivitetty tammikuu 18, 2017 11:49
Anna Umberg
Marina Pavlova on johtanut kuoroa 24 vuotta. Lasten piiri esiintyy konserteissa sekä kaupungissa ja tasavallassa että ulkomailla.

Laulun kautta suomen kielen oppiminen on helpompaa. Tätä mieltä on petroskoilaisen Lasten piiri -kuoron johtaja Marina Pavlova.

— Suomenkielisen laulun kautta lapset opiskelevat suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. Tämä tekee kielen oppimisen mukavaksi ja luontevaksi, Marina Pavlova korostaa.

— Saksassa ja Yhdysvalloissa laulua käytetään oleellisena osana kielen oppimista. Olen käyttänyt tätä menetelmää jo 24 vuoden aikana, hän lisää.

kulttuuri / tammikuu 16, 2017 15:11 / päivitetty tammikuu 16, 2017 15:11
Anna Tarzalainen
KUVA: facebook.com
Suomalainen ohjaaja Matleena Saarensalmi-Hintikka kuvaa filmiä Vienan Karjalasta nuorten ajatusten ja elämysten kautta.

Suomen Lapista kotoisin oleva ohjaaja Matleena Saarensalmi-Hintikka kuvaa täysmittaista dokumenttielokuvaa, joka kertoo Vienan Karjalan nuorten elämästä ihmisläheisesti ja lämmöllä. Elokuvaa filmataan niissä ympäristöissä, mistä nuoret ovat kotoisin. Ohjaaja ei ole etsinyt ammattinäyttelijöitä, vaan tavallisia 15–25-vuotiaita ihmisiä. Karsinta järjestettiin tammikuun alussa Vuokkiniemessä. Seuraava karsinta pidetään Kalevalassa keväällä 2017.

kulttuuri / tammikuu 11, 2017 09:38 / päivitetty tammikuu 11, 2017 09:38
Karjalan taidemuseo toteuttaa Käytettyjen esineiden uusi elämä -hanketta, joka lisää osallistujien tietoutta jätteiden kierrätyksestä.
Jelena Maloduševa
KUVA: taidemuseo
Ensimmäisessä Eco-Art -mestariluokassa 30. kymnaasin koululaiset tekivät hauskoja metsäneläimiä paperikupeista taiteilija Anastasia Dubrovskajan opastuksella.
-Hankkeen idea syntyi sattumalta. Karjalan taidemuseossa kerättiin kierrätyspaperia. Huomasin, että aikuiset eivät olleet aktiivisia kierrätystoiminnassa.  Lapset oppivat uusia asioita helpommin.
kulttuuri / joulukuu 29, 2016 14:24 / päivitetty joulukuu 29, 2016 14:26
Pronssikoruja valmistava työpaja aloitti toimintansa Petroskoissa kolme vuotta sitten. Sen perustajat Olga Rjabikova ja Jevgeni Pasalski kiinnittävät huomiota tuotteiden esteettiseen merkitykseen, pieniin yksityiskohtiin ja laatuun.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Olga Rjabikova ja Jevgeni Pasalski perustivat pronssikoruliikkeen, kun heidän kokoelmassaan oli kaksi tuotetta. Nyt niitä on vaikea laskea.
Vuonna 2014 Olga Rjabikova ja Jevgeni Pasalski perustivat työpajan Ptitsa Vereska (suom. Kanervan lintu). Mestarit suunnittelevat, valmistavat ja markkinoivat pronssikoruja omalla tuotemerkillä.
kulttuuri / joulukuu 28, 2016 10:09 / päivitetty joulukuu 28, 2016 10:09
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Tietokirjailija Konstantin Gnetnev on yksi arvostetuista Vienanmeren—Itämeren kanavan tutkijoista. Häneltä on jo ilmestynyt kaksi kirjaa kanavasta. Nyt on tekeillä kolmas kirja.

Tunnettu karjalainen tietokirjailija Konstantin Gnetnev julkisti viime viikolla uuden kirjansa, joka kertoo Vienanmeren—Itämeren kanavan rakentamisesta. Se on muunnelma kirjailijan ensimmäisestä kanavakirjasta, joka ilmestyi vuonna 2008.

— Olen muuntanut ensimmäisen kirjani ja täydentänyt sitä uusilla tiedoilla, joita olen kerännyt runsaasti viimeisten yhdeksän vuoden aikana, Gnetnev sanoi.