kulttuuri / toukokuu 24, 2019 11:08 / päivitetty toukokuu 24, 2019 11:08
Anna Umberg

Muistopatsas pystytetään tunnetulle kultasepälle Mihail Perhinille vuoden 2020 toukokuussa, jolloin hänen syntymästään tulee kuluneeksi 160 vuotta. Venäjältä ei löydy sellaisia kultasepän muistolle omistettuja muistomerkkejä. Maailmassa niitä on yhteensä kolme.

Ehdotuksen teki Venäjän kultaseppien liitto. Idea muistopatsaasta syntyi vielä toukokuussa 2017. Nyt idea on jalostunut jo niin pitkälle, että sille on vahvistettu tekijä ja aloitettu rahankeräys. Hanke toteutetaan lahjoitusten avulla.

kulttuuri / toukokuu 24, 2019 10:16 / päivitetty kesäkuu 3, 2019 16:37
Jelena Maloduševa
Suomalais-ugrilaisten kansojen teatterifestivaali Taidosuari järjestetään 25. ja 26. toukokuuta. Tänä vuonna siihen osallistuu 12 amatööriteatteria Karjalan eri piireistä.
Viime vuonna festivaalilla vieraili kymmenen amatööriteatteria. Taidosuari järjestetään nyt toista kertaa. Festivaalin järjestäjät toivovat, että siitä tulee Prääsän piirin uusi brändi.
kulttuuri / toukokuu 22, 2019 16:09 / päivitetty toukokuu 22, 2019 16:09
Marina Tolstyh

Karjalan tasavallan etnokulttuurikeskusten EHO-yhdistyksen johtaja Svetlana Koltšurina korosti suomalais-ugrilaisten kieliaktivistien foorumissa Petroskoissa, että on tärkeä olla oman kansan kulttuurin osana ja välittäjänä.

— Hankkeen vuoden aikana olemme perustaneet kieliaktivistien verkoston Itämeren alueella. Kansainvälinen SANA-hanke on tukenut itämerensuomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja omalaatuisia kielialoitteita, Koltšurina sanoo.

kulttuuri / huhtikuu 24, 2019 14:33 / päivitetty huhtikuu 24, 2019 14:33
Anna Umberg

Oopperafestivaali järjestetään ensi kesänä kolmipäiväisenä 9. — 11. elokuuta.

Ruskeala Symphony järjestetään Ruskealan marmoripuistossa nyt jo kolmannen kerran, ja se on tehnyt viime vuonna kävijäennätyksensä. Kävijämäärä on kasvanut vajaasta 2 700 kävijästä jo yli 6 000 vieraaseen.

— Festivaalin vahva menestys sai meidät tekemään päätöksen tapahtuman laajentamisesta kolmipäiväiseksi. Karjalassa on selkeää kysyntää kaltaiselle tapahtumalle, Karjalan sosiaalikysymyksiä hoitava varapääministeri, festivaalin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Larisa Podsadnik kertoo.

kulttuuri / huhtikuu 24, 2019 14:09 / päivitetty huhtikuu 24, 2019 14:09
Anna Umberg

Petroskoilainen Nikita Anisimov tunnetaan Kansallisen teatterin näyttelijänä, muusikkona ja runoilijana. Vähän aikaa sitten hän äänitti ensimmäisen karjalankielisen Kuibo elät, Karjalaine? -laulun, joka perustuu Vladimir Brendojevin samannimiseen runoon. Aivan pian ilmestyy vielä yksi laulu.

— Päässäni pyörii nyt yli kymmenen karjalankielistä laulua. Kaikki ne ovat erilaisia. Osa lauluista vaatii säestyksen, osa toimii mainiosti ilmankin. Muutamaan kappaleeseen pitää tehdä sovituksia muun muassa rummuille, kitaralle ja perkussiolle, Nikita Anisimov kertoo.

kulttuuri / huhtikuu 24, 2019 12:43 / päivitetty huhtikuu 24, 2019 12:43
Marina Tolstyh

Karjalan tasavallan keittiöviikko tutustuttaa moskovalaisia maukkaisiin ruokiin, joita ravintolat tarjoavat eri puolilla Karjalaa paikallisille asukkaille ja turisteille. Keittiöviikko pidetään 23.—30. huhtikuuta Moskovan korkeimmassa ravintolassa Ruskissa.

— Karjala ei tunneta ainoastaan useista nähtävyyksistään ja loma-aktiviteeteistaan vaan myös viime vuosina kehitetystä ruokamatkailustaan, Karjalan tasavallan päämies Artur Parfentšikov kommentoi tulevaa tapahtumaa.

kulttuuri / huhtikuu 19, 2019 10:52 / päivitetty huhtikuu 19, 2019 10:52
Marina Tolstyh

Karjalan kansalliskieliä tukevat kansalaisjärjestöt etsivät uusia kielten käyttömahdollisuuksia. Teatteriharrastus karjalan, vepsän ja suomen kielellä on yksi tapa oppia ja käyttää kieliä. Amatööriteatterit kiinnostavat ihmisiä ja niiden suosio kasvaa vuosi vuodelta.

Venäjän teatterivuonna Kodima-sanomalehden toimittajille on syntynyt idea perustaa Petroskoihin vepsänkielinen harrastajateatteri. LingvaTeatr-hanke on tukenut aloitetta.

kulttuuri / huhtikuu 5, 2019 11:51 / päivitetty huhtikuu 5, 2019 11:51
Sotaveteraani Boris Boitsov on tehnyt valokuviaan ja dokumenttejaan erilaisilla kameroilla filmikamerasta digikameraan. Hänen kokoelmassaan on 150 kameraa.
Jelena Maloduševa
Eläkeläisen Boris Boitsovin kokoelmassa on 150 kameraa, kahdeksan videokameraa ja 20 videonauhuria.
Hän oli Runo-dokumenttielokuvakerhon perustaja ja johtaja. 1960-luvulta alkaen hän on matkustanut ympäri Karjalaa kuvaamassa kirkkoja, tsasounia ja muita nähtävyyksiä.
Kohta hänen ottamiaan valokuvia tulee esille näyttelyyn Kansallisessa kirjastossa.
— Haluan esitellä näyttelyssäni valokuvia kadonneista kirkoista, Boitsov sanoo.
kulttuuri / maaliskuu 26, 2019 14:23 / päivitetty maaliskuu 26, 2019 14:23
Jekaterina Pospelova

Suuressa satumaailmassa on maa, jossa elää erilaisten kansalliseepoksien sankareita. Kerran tapahtui niin, että Sampo-mylly särkyi pieniksi osiksi. Sen osat joutuivat eri puolille satumaailmaa. Viholliset valtasivat satumaailman. Elias Lönnrot ja Kalevalan sankarit kiirehtivät pelastamaan tämän maailman.

Millaisiin seikkailuihin joutuvat Lönnrot ja hänen ystävänsä voidaan tietää uudesta sarjakuvasta nimeltään Elias ja kunniakkaan Kalevalan sankarit.

kulttuuri / maaliskuu 6, 2019 14:24 / päivitetty maaliskuu 6, 2019 14:24
Anna Umberg
KUVA: Maargarita Pehkonen

Helmikuussa virisi kiinnostava kirjallinen keskustelu Anatoli ja Dmitri Bakulinin Sampo: Pohjolan runot -kirjan ympärillä. Tekijät kutsuvat teostaan ensimmäiseksi karjalankieliseksi kansaneepokseksi. Tämä hämmästytti kovasti kielentutkijoita ja folkloristeja Karjalan tasavallassa. 

Mitä yhteistä on Sammolla ja karjalaisella kansaneepoksella? Vastaus kysymykseen on yksinkertainen: Ei mitään.

Vuonna 2009 Zinaida Dubininalta ilmestyi hänen livvin murteelle kääntämänsä Kalevala. Vuonna 2015 julkaistiin Raisa Remšujevan varsinaiskarjalaksi kääntämä Kalevala.