kulttuuri / huhtikuu 12, 2018 09:47 / päivitetty huhtikuu 12, 2018 09:47
Petroskoissa avatussa venäläis-suomalaisessa näyttelyssä on esillä puutöitä Porvoosta, Oulusta ja Joensuusta.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Puusta -näyttely tarjoaa mukavaa ajanvietettä sekä aikuisille että nuorille.
Puusta-näyttelyn yksinkertainen nimi selittää, mistä materiaalista kaikki taideteokset on tehty.
— Ennen näyttelyyn tutustumista tuntuu siltä, että puu on niin perinteinen materiaali, eikä siitä voi tehdä mitään uutta. Taiteilija Viktoria Zorina on osoittanut, että puussa on vielä mystiikkaa ja salaisuutta, Petroskoin näyttelysalin johtaja Maria Jufa kertoo.
kulttuuri / huhtikuu 3, 2018 16:05 / päivitetty huhtikuu 3, 2018 16:05
Taidekilpailuun osallistuneista ehdokkaista Musiikkiteatteri sai eniten palkintoja. Tuomaristo ei valinnut parasta näytelmää.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Äänisen naamio -gaalan ohjasi Ad Liberumin pääohjaaja Snežana Saveljeva. Tänä vuonna gaala pohjautui Barry Sonnenfeldin ohjaamaan mustaan komediaelokuvaan Perhe Addams.
Äänisen naamio -palkinnot jaettiin 2. huhtikuuta Kansallisessa teatterissa. Ensin monivuotisen perinteen mukaan suunniteltiin järjestää tapahtuma Maailman teatteripäivänä 27. maaliskuuta, mutta se siirrettiin Kemerovon tragedian takia.
Teatteripalkinnon jakoi kriitikoista ja näyttelijöistä koostuva kilpailulautakunta. Sen johtajana oli pietarilainen kriitikko Jevgeni Avramenko.
kulttuuri / huhtikuu 2, 2018 10:39 / päivitetty huhtikuu 2, 2018 10:39
Lahdenpohjan piirin käsityömestarit käyttävät punontatekniikkaa tuotteissaan ja tuovat historiallisesti tärkeän käsityöperinteen nykyaikaan. Valitettavasti uusia harrastajia on vaikea löytää.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Käsityömestari Julia Mišulskaja (kesk.) selittää olkipunonnan yksityiskohtia näyttelyn vieraille.
Lähelle aurinkoa -näyttely Petroskoissa esittelee olkitöitä Laatokan rannalta. Tiurulan kylässä asuvien käsityömestarien Olga Sokolovan ja Julia Mišulskajan olkipunonnan harrastus alkoi olkihatusta noin 15 vuotta sitten. 2000-luvun alussa Kurkijoelle perustettiin Karelinka-työpaja, jossa olkipunontaa harrasti kymmenen naista. Nyt työpajaa ei enää ole, mutta kaksi käsityömestaria jatkaa olkipunontaperinnettä.
kulttuuri / maaliskuu 6, 2018 17:18 / päivitetty maaliskuu 6, 2018 17:18
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Carelia-lehden 90-vuotisjuhlaan Karjalan kansalliskirjastoon kokoontui lukuisia vieraita eri järjestöistä ja virastoista. Petroskoin valtionyliopiston kansanmusiikkiyhtye Toive huvitti juhlan yleisöä.

Nykyinen Carelia on moni-ilmeinen, laajalle lukijakunnalle tarkoitettu kaunokirjallinen ja yhteiskuntapoliittinen aikakauslehti. Lehti kertoo monipuolisesti ja elävästi Karjalan tasavallasta ja sen ihmisistä, muun muassa Karjalan eri piireistä ja kulttuurikeskittymistä.

Carelian jokaisella numerolla on yksi tai muutama pääaihe. Seuraavan lehden tärkeimmät aiheet ovat Kontupohjan kaupunki ja Karjalan kansallisarkisto. Niiden valossa kerrotaan siitä, mikä liittyy Karjalan suomensukuisten kansojen äidinkieleen ja karjalaiseen kulttuuriin.

kulttuuri / helmikuu 21, 2018 10:48 / päivitetty helmikuu 21, 2018 10:48
Anna Umberg
KUVA: Vladimir Larionov
Festivaalin uudeksi symboliksi tuli pohjoistuulen jumala Boreas.

Tuhannet petroskoilaiset kiirehtivät viime lauantaina valokuvaamaan lumesta ja jäästä tehtyjä aitoja taideteoksia. Äänisen rantakadulle on syntynyt 31 lumi- ja jääveistosta.

Veistosten tekemiseen oli varattu aikaa kolme päivää. Kisatöiden veistäminen alkoi Petroskoissa viime keskiviikkona. Muutamat kisaajat työskentelivät veistostensa kimpussa reilusti kellon ympäri.

Sää suosi kuvanveistäjille. Viisi—kymmenen astetta pidetään ihanteellisena lämpötilana.

kulttuuri / helmikuu 21, 2018 10:36 / päivitetty helmikuu 21, 2018 10:36
Anna Umberg
Suomenkielinen rock-ooppera Bjarmia sai ensi-iltansa vuonna 2008.

Karjalan kansallisen teatterin rock-ooppera Bjarmia esitetään marin kielellä Marin tasavallassa. Ohjaajaksi on kutsuttu teatterin taiteellinen johtaja Sergei Pronin.

— Marilaiset näkivät Bjarmian festivaalilla, ja se lumosi heti heidät. Ohjasin Bjarmian vuonna 2008 Kansallisessa teatterissa. Nyt minut pyydettiin ohjaamaan se Mari Eliin, Pronin kertoo.

Suomenkielinen rock-ooppera Bjarmia kertoo karjalaisten ja viikinkien historiasta. Se on kansallisen kulttuurin historian ensimmäinen rock-ooppera, joka perustuu kansalliseen aiheeseen.

kulttuuri / helmikuu 15, 2018 12:54 / päivitetty helmikuu 15, 2018 12:54
12. helmikuuta tuli kuluneeksi 120 vuotta näyttelijän ja Kansallisen teatterin ensimmäisen johtajan Kuuno Sevanderin syntymästä. Kansallinen teatteri avasi tiloissaan näyttelyn hänen kunniakseen.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Kansallisen teatterin entinen näyttelijä Jelena Kornilova oli Kuuno Sevanderin oppilas. Hän kertoo mielellään työstään lahjakkaan näyttelijän ja opettajan kanssa.
Kuuno Sevander syntyi Oulussa vuonna 1898. Jo lapsena hän harrasti teatteria ja lauloi kuorossa. Vuonna 1918 hän lähti Kanadaan ja sitten muutti Yhdysvaltoihin. Hän opiskeli laulua Bostonin konservatoriossa, näytteli teatterissa ja ohjasi näytelmiä. Hän oli suosittu laulaja, ja musiikkiliikkeet julkaisivat hänen äänilevyjään.
kulttuuri / helmikuu 13, 2018 14:11 / päivitetty helmikuu 13, 2018 14:11
Kuvaukset suomalaisten keskitysleirien uhrista alkavat Karjalassa keväällä 2018. Elokuva saa ensi-iltansa vuoden 2019 alussa. Karjalan maisemat pääsevät taas isolle kankaalle.
Jelena Maloduševa
KUVA: petkafilm.com
Karjalan alueella vuosina 1941—1944 toimi 17 keskitysleiriä. Petroskoissa niitä oli seitsemän. Lapsivankien mukaan keskitysleirissä nälkä oli kauhein koettelemus.

Petroskoissa kuvataan elokuva suomalaisten keskitysleirien uhrista. Elokuvan tuottajana on tunnettu venäläinen näyttelijä Aleksandr Tjutrjumov. Ohjaajat ovat Aleksandr Jakimtšuk ja Vjatšeslav Lagunov.

kulttuuri / helmikuu 8, 2018 09:19 / päivitetty helmikuu 8, 2018 09:19
Sergei Karpov
KUVA: Igor Georgijevski
Petroskoilaisen toimittajan ja kotiseuduntutkijan Juri Šleikinin mukaan kaikki tuntevat vakooja Richard Sorgen, mutteivät hänen vaimoaan Jekaterina Maksimovaa, joka syntyi ja asui Petroskoissa. Uudella kirjallaan Šleikin on tehnyt kunniaa Maksimovalle.

Karjalan ansioitunut toimittaja ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin esitteli Petroskoissa 71-vuotissyntymäpäivänään uuden kirjansa. Teos kertoo petroskoilaisesta naisesta Jekaterina Maksimovasta ja hänen miehestään Richard Sorgesta. Sorge tunnetaan ympäri maailmaa Neuvostoliiton tiedustelupalvelun vakoojana, joka työskenteli Kiinassa ja Japanissa 1929—1941.

kulttuuri / tammikuu 19, 2018 11:09 / päivitetty tammikuu 19, 2018 11:09
Valokuvanäyttely 100 maailman ihmettä on esillä Petroskoin näyttelysalissa. GEO:n, National Geographicin ja Ympäri maailmaa -aikakauslehden parhaat valokuvaajat ovat dokumentoineet elämää maailman eri kolkissa.
Jelena Maloduševa
KUVA: vk.com/sto_chudes_sveta_ptz
100 maailman ihmettä -valokuvanäyttely on 250. näyttely, joka järjestettiin näyttelysalissa. Kuvassa on Petroskoin näyttelysalin johtaja (vas.) Maria Jufa ja näyttelyn kävija.
Nyt on kolmas kerta, kun 100 maailman ihmettä -näyttely vierailee Petroskoissa. Siihen on koottu ympäri maailmaa otettuja valokuvia. Ne valittiin yli miljoonasta valokuvasta.
Yhteistyösuhteet mahdollistavat näyttelyvaihdon. Petroskoin näyttelysalin monivuotinen yhteistyöpartneri Pietarin Art-pankki tuo Karjalan pääkaupunkiin kiinnostavia näyttelyitä.