ort: Trofim, Aleksandr
lut: Jouni, Joni, Joonas, Jonne
Aunuksen, Prääsän ja Aänisenrannan piirien asukkaille annettiin mahdollisuus oppia uusia taitoja kansakouluiksi nimetyissä kerhokeskuksissa. Siinä kyläläiset saavat uusia tietoja ja taitoja ylipäänsä kylissään asuvilta kansanopettajilta. Seitsemän kerhokeskusta toimii kolmen piirin kahdeksassa kylässä melkein vuoden kuluessa Opimme menestymään kylässä -hankkeen tuella.
Pieni ihminen suuressa sodassa -hankkeen osallistujat haluavat tehdä tunnetuksi molemmin puolin rajaa ja myös kansainvälisille turisteille talvisodan ja jatkosodan tapahtumia. Taisteluja käytiin nykyisen Kostamuksen ja Kalevalan välisellä alueella sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa.
— Meillä on pitkä historia, lähes 150 kilometriä yhteistä Venäjän ja Suomussalmen välistä rajaa. Kalevala on Suomussalmen ystävyyskunta, projektikumppani ja elinkeinopäällikkö Hannu Leinonen Suomussalmesta sanoo.
Extreme-urheilulajien suosio on kasvanut nuorten keskuudessa muun muassa Karjalan piireissä. Tänä vuonna liittovaltion paikallisten aloitteiden tukiohjelman mukaan Belomorskiin rakennetaan skeittipuisto. Segežassa ja Petroskoissa kunnostetaan skeittipuiston infrastruktuuria.
Matkailu on tärkeimpiä aloja, joita on syytä kehittää Aunuksen piirissä. Sitä korosti Karjalan tasavallan päämies Artur Parfentšikov sivullaan sosiaalisessa mediassa palattuaan Aunuksen työmatkalta. Hän kannattaa paikallisten asukkaiden aloitetta linnoituksen rakentamisesta kaupungin keskustaan.
— Aunuksen piirin edullinen sijainti ja rikas kulttuuri luovat edellytyksiä matkailun kehittämiselle. Aunukseen voidaan rakentaa historiallinen ja kulttuurialue, josta tulee suosittu matkailukohde, Parfentšikov kirjoittaa.
Suurlahden kulttuuritalon johtaja Olga Osipova mainitsee paikkakunnan ensimmäiseksi ongelmaksi tankkauspisteiden puutteen. Paikalliset asukkaat tankkaavat kulkuneuvojaan Karhumäessä eli yli sadan kilometrin päässä kylästä. Tämän takia kyydissä täytyy olla aina mukana polttoainesäiliöitä.
— Turistit eivät voi tankata autojaan kylässä. Myöskään matkailijat eivät majoitu kylään, jos majoituspaikkaa ei ole varattu. Kylässä on vain muutama vierasmaja, Osipova kertoo.
Meidän puolellamme -dokumentti kertoo Värtsilästä ja sen asukkaista. Petroskoilainen kuvausryhmä kävi ohjaaja Olga Zaikovan johdolla Värtsilässä ja sen ympäristössä haastattelemassa paikallisia asukkaita ja ottamassa selvää, onko rajan läheisyys etu vai haaste?
Dokumentin keskellä ovat Maria Boikova ja hänen vanhempansa. Perheellä on iso talo Värtsilässä. Isä Jegor Boikov on asunut siinä vuodesta 1975. Nelivuotiaana hän muutti Värtsilään Siperiasta vanhempiensa kanssa. Hänen vaimonsa Svetlana on syntynyt Värtsilässä.
Tilastotietojen mukaan Karjalassa käy noin kaksi miljoonaa vierasta vuodessa. Heistä noin 850 000 turistia majoittuu vaikkapa yhdeksi yöksi. Turisteja, jotka matkustavat luonnonsuojelualueilla, on yhteensä noin 160 000—170 000 vuodessa.
— Viime vuonna Vodlajärven kansallispuistossa kävi kaikkiaan 5 475 matkailijaa. Puistoon vie vain yksi suhteellisen hyvässä kunnossa oleva soratie, joka kulkee Kuganavolokin kylän kautta, Vodlajärven kansallispuiston johtaja Alla Gudym sanoo.
Tanssinäytelmä Ilmatar Intiassa esitetään Sortavalan nuorisokulttuurikeskuksen näyttämöllä 25. marraskuuta kello kuusi illalla. Kahtena seuraavana päivänä samaa esitystä voi katsoa koulussa ja päiväkodissa.
Näytelmässä kohtaavat Kalevalan eepoksen tuulen tytär Ilmatar ja intialaisten Ramayanan eepoksen tuulen poika Hanuman.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: