talous / tammikuu 29, 2014 11:12 / päivitetty tammikuu 29, 2014 11:12

Tähän mennessä Lahdenpohjan piiri on kiinnostanut lähinnä louhintayrityksiä, jotka ovat murskanneet kiveä ja saman tien toimittaneet sitä Pietariin ja Moskovaan. Lahdenpohjan taloudellinen tilanne ei ollut kehuttava vuodesta 2010 lähtien. Piirin suurin veronmaksaja ja ainoa teollisuuslaitos Bumeks-vaneritehdas on nykyisin syvässä lamassa.

talous / tammikuu 22, 2014 10:12 / päivitetty tammikuu 22, 2014 10:12
KUVA: Oleg Gerasjuk
Vuosittain Karjalan on hankittava 33 tuhatta uutta neliömetriä ränsistyneiden asuintalojen asukkaille.
Vuosittain Karjalan on hankittava 33 tuhatta uutta neliömetriä ränsistyneiden asuintalojen asukkaille.

Rahoitushakemus ränsistyneiden asuinrakennuksien purkamiseksi puuttuu viideltä Venäjän alueelta. Jälkeen jääneiden joukossa on muun muassa Karjalan tasavalta.

Tasavallan on hyväksyttävä ränsistyneiden asuintalojen purkamisohjelma vuosiksi 2014–2017 ja saatava rahaa sen toteuttamiseen Venäjän kunnallistalouden uudistusrahastosta.

— Jos Karjala myöhästyy ohjelman aikataulusta, sen on etsittävä rahoitusmahdollisuuksia omasta budjetista. Rahoja budjetissa ei ole, Karjalan rakennus-, kunnallis- ja voimatalouden ministeri Oleg Telnov kertoo.

talous / tammikuu 22, 2014 10:01 / päivitetty tammikuu 22, 2014 10:01
KUVA: Darja Derusova
Matkustajaliikenne on sujunut suuritta ongelmitta Värtsilän—Niiralan rajanylityspaikalla.
Matkustajaliikenne on sujunut suuritta ongelmitta Värtsilän—Niiralan rajanylityspaikalla.

Venäjän ja Suomen rajan Karjalan osuudella on seitsemän rajanylityspaikkaa, joista kaksi rautatierajanylityspaikkaa. Yksikään niistä ei ole päässyt Venäjän rajojen varusteluviraston vuoteen 2020 ulottuvaan kohdeohjelmaan.

Alun perin Venäjän Rosgranitsa- valtiovirasto sisällytti kohdeohjelmaan Värtsilän ja Lytän rautatierajanylityspaikat, mutta jälkeenpäin muutti suunnitelmansa. Värtsilän ja Lytän rautatierajanylityspaikat todettiin huonoimmiksi koko Luoteis-Venäjällä.

talous / joulukuu 11, 2013 09:32 / päivitetty joulukuu 11, 2013 09:32
KUVA: Karjalan hallitus
Aleksandr Hudilaisen mukaan tällä viikolla jatketaan neuvotteluja Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin ja Suojärven kartonkitehtaan tulevaisuudesta.
Aleksandr Hudilaisen mukaan tällä viikolla jatketaan neuvotteluja Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin ja Suojärven kartonkitehtaan tulevaisuudesta.

Karjalan päämies on arvioitunut päättyvän vuoden tuloksia ja tasavallan tulevaisuuden näkymiä. Toimittajien kysymykset koskivat lähinnä Karjalan suurimpien yhtiöiden tilannetta.

talous / joulukuu 11, 2013 09:19 / päivitetty joulukuu 11, 2013 09:19
KUVA: ozks.ru
Valtio pakottaa kerrostalojen asukkaita korjaamaan asuintalonsa perusteellisesti omilla varoillaan.
Valtio pakottaa kerrostalojen asukkaita korjaamaan asuintalonsa perusteellisesti omilla varoillaan.

Kerrostalojen peruskorjauksen rahoitus muuttuu ensi vuodesta alkaen. Vastaava laki hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä Karjalan parlamentissa.

Karjalan kunnallistalouden ja rakennusministerin Oleg Telnovin mukaan tähän mennessä kerrostalojen asukkaat investoivat peruskorjaukseen omalla tahollaan, ensi vuodesta alkaen investointi on pakollinen kaikille kerrostalojen asukkaille.

talous / joulukuu 11, 2013 09:15 / päivitetty joulukuu 11, 2013 09:15
KUVA: Karjalan Sanomat
Petroskoin Furmanovinkadulla sijaitsevia puurakennuksia puretaan vuoteen 2017.
Petroskoin Furmanovinkadulla sijaitsevia puurakennuksia puretaan vuoteen 2017.

Kunnallistalouden lakiuudistus tehostaa ränsistyneiden asuinrakennuksien purkamista. Vuoteen 2012 saakka ränsistyneiden kiinteistöjen rekisteriin päässeet asuintalot on purettava vuoteen 2017 mennessä. Niiden asukkaat saavat uudet neliömetrit.

— Ränsistyneiden asuintalojen asukkaille on hankittava 108 400  uutta neliömetriä. Tähän tarkoitukseen Venäjän kunnallistalouden uudistusrahastossa on varattu 1 747 miljoonaa ruplaa. Karjalan on löydettävä 850 miljoonaa ruplaa, Karjalan rakennus-, kunnallis- ja voimatalouden ministeri Oleg Telnov sanoo.

 

talous / joulukuu 4, 2013 10:17 / päivitetty joulukuu 4, 2013 10:17
KUVA: jskborisov.ru
Sähkönkulutusnormin käyttöönotto merkitsee kuluttajalle sähkökustannusten kasvua.
Sähkönkulutusnormin käyttöönotto merkitsee kuluttajalle sähkökustannusten kasvua.

Vuoden 2014 heinäkuussa Venäjällä asetetaan sähkönkulutusnormit henkeä kohden. Viranomaiset vakuuttavat, että normin mukaista kulutusta riittää elintoimintojen turvaamiseen.

Sähkönkulutusnormin käyttöönotto merkitsee kuluttajalle sähkökustannusten kasvua. Yli normin käytetystä sähköstä kuluttajan on maksettava korotetun taksan mukaisesti.

talous / marraskuu 28, 2013 13:35 / päivitetty marraskuu 28, 2013 13:35
KUVA: Marina Petrova
Osakeyhtiö säilyttää uhanalaisia arvokalakantoja ja tuottaa niiden mätiä ja poikasia jatkoviljelyyn ja kantojen elvyttämistä varten.
Osakeyhtiö säilyttää uhanalaisia arvokalakantoja ja tuottaa niiden mätiä ja poikasia jatkoviljelyyn ja kantojen elvyttämistä varten.

Valtion Karelrybvod–hallinnon päällikkö Vjatšeslav Movtšan on todennut, että Karjalan vesistöjen lohien määrä on pudonnut rajusti. Syy on vuonna 2005 muuttunut kalatalouteen liittyvä lainsäädäntö.

— Tilanne on parempi kuin katastrofi, mutta se on erityisen huolestuttava. Vuonna 2005 hyväksytty kalastuslaki on aiheuttanut kalatalouden romahdusta. Salakalastajat toimivat rauhassa, kalastuksenvalvojat eivät pysty suorittamaan tehtäviään laivastonsa menettämisen takia, Movtšan sanoo.

talous / marraskuu 7, 2013 13:31 / päivitetty marraskuu 7, 2013 13:31
KUVA: Lidija Vettšhinnikova
Karjalan tiedekeskuksen metsäinstituutin työntekijät Jelena Sokovets ja Oksana Serebrjakova istuttavat instituutin koetilalle visa- ja taalainkoivutaimia.
Karjalan tiedekeskuksen metsäinstituutin työntekijät Jelena Sokovets ja Oksana Serebrjakova istuttavat instituutin koetilalle visa- ja taalainkoivutaimia.

Petroskoin koulujen ja päiväkotien lapset ryhtyvät kasvattamaan visa- ja taalainkoivujen taimia kasvihuoneissa tiedemiesten johdolla. Keväällä lapset istuttavat taimet kaupungin viheralueille.

Tulevaisuutta perustetaan nyt -ympäristöhanke tavoittelee harvinaisten puulajien säilyttämistä ja niiden lukumäärän lisäämistä. Hankkeen tekijä on Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen metsäinstituutti, jonka tehtävänä on puulajien geneettisen moninaisuuden ja muun muassa koivulajien moninaisuuden säilyttäminen.

talous / lokakuu 31, 2013 13:44 / päivitetty lokakuu 31, 2013 13:44
KUVA: Karjalan Sanomat
Kaavaillut budjettisäästöt saattaisivat monia maatalousyrityksiä konkurssiin.
Kaavaillut budjettisäästöt saattaisivat monia maatalousyrityksiä konkurssiin.

Karjalan maatalousministeri Grigori Manuilov on huolissaan maatalousmenojen leikkauksista, jotka käsittävät ensi vuonna 79 miljoonaa ruplaa. Kaavaillut säästöt saattaisivat monia maatalousyrityksiä konkurssiin, ja kriisitilanne vähentäisi sijoittajien kiinnostusta hanketoimintaan Karjalan alueella.

Maatalouden menoerä vuoden 2014 budjetissa on 219 miljoonaa ruplaa, mikä on 26 prosenttia tämänvuotisesta vähemmän. Alan rahoitusleikkaukset olivat jo vuosi ennen.