ort: Grigori, Leonid
lut: Soini, Veini
Äänisen kaunis ranta, sorainen metsäpolku, josta törröttää kivenlohkareita ja puunjuuria, korkeat liukkaat kalliot, upottavan pehmeä sammal ja hiekka, kostea suo ja solisevat purot. Sitä kaikkea riittää radalla, jolla maastopyöräilijät kiitävät pian kilpaa.
Karjalan tasavallan pääkaupungissa yhä useammin voi nähdä epätavallisia urheilijoita, jotka ihmettelevät paikallisia asukkaita. Pyöräilijät maila kädessä esittävät uutta urheilulajia nimeltään pyöräilypoolo. Petroskoissa se on aivan uusi urheilulaji, kun taas Moskovassa ja Pietarissa siihen kaikki ovat jo tottuneet.
—Petroskoissa tätä peliä harrastetaan vuoden 2011 syyskuuta asti. Yleensä Petroskoissa on 12 poolopyöräilijää. Toivottavasti kesän loppuun saakka tulee yhä enemmän pelaajia ja me järjestämme viralliset kilpailut, poolopyöräilijä Viktor Ljamušev kertoo.
Suomalaiset urheilijat pitivät Petroskoissa mestariluokkia. Paikallisilla liikunnanopettajilla ja liikuntatieteitä opiskelevilla nuorilla oli mahdollisuus harjoitella ja lainata uusia menetelmiä omia oppituntejaan varten.
Parisenkymmentä solakkaa nuorta seisoo toisiaan vastapäätä muovimaila kädessä. Suomalaiset valmentajat Marja-Sisko Luode ja Tanja Silvius viheltävät ja harjoittelu alkaa.
Juokseva toive – Karjalan maraton juostiin viime viikonloppuna 27. kerta. Lähes 400 juoksijaa kolmiviikkoisesta vauvasta 73-vuotiaaseen naiseen tuli kilpailemaan Äänisen rantakadulle. Matkoja oli yhdestä kilometristä 42:een.
Mark Muhin on täyttänyt vasta neljä vuotta, mutta hän osallistuu tänä vuonna Juokseva toive –juoksukilpailuun jo kolmannen kerran. Mark rientää reippaasti juoksuun ja ilmestyy muutaman minuutin kuluttua loppusuoralle pitäen kädestä äitinsä ja mummonsa. Koko perhe yhdessä, he sijoittuvat kilpailussa kolmansiksi.
Yli 800 kaupunkilaista niin urheilijaa kuin ohikulkijaa suunnisti viime viikonloppuna yleisvenäläisessä Rossijski Azimut –suunnistuskilpailussa.
Kartat kädessä, rastit tutkittu ja lähtömerkki annettu. Satasen noin 20-vuotiasta nuorta aloittaa suunnistuskilpailun. Ensimmäiseen juoksuun lähtee nopeimmat. Miesten sarjaan voittajalle Denis Glazunoville riittää 11 minuuttia ja 45 sekuntia juostakseen 2500 metriä ja löytääkseen 19 rastia.
Kinnermäessä on kätketty aarre. Pienen lokikirjan, kynän, pari magneettia ja riipusta voi löytää jokainen, joka harrastaa geokätköilyä. Kylä on osallistunut geokätköilyn peliin.
Geokätköily on ulkoiluharrastus, jossa etsitään toisten harrastajien piilottamia geokätköjä gps-laitteen tai kartan avulla. Tiedot piilotetuista aarteista ja kohteiden koordinaatit löytyvät Internetistä.
— Tänä talvena moskovalaisia matkailijoita tuli Kinnermäelle ja piilottivat kätkön. Silloin minä sain ensimmäistä kertaa tietoja pelistä, Kinnermäen asukas Nadežda Kalmykova kertoo.
Yli sata perhejoukkuetta osallistui viime sunnuntain Venäjän latu -hiihtokilpailuihin. Lumisessa Karjalassa järjestettiin hiihtokilpailut jo kuudetta kertaa. Monelle perheelle tapahtumasta on jo muodostunut perinne.
Huippu-urheilun lieveilmiöistä ja yleensä kansainvälisestä urheilusta kertoi urheilulääkärinä yli 20 vuotta toiminut Juha Karvonen. Väärät kapselit vaasissa kuin juoksija Jolkkosella -kirja on hänen muistelmiaan 1970—80-luvuilta. Kirjan tekijän mukaan näistä asioista tuskin on kirjoitettu yhtä paljastavasti koskaan aikaisemmin.
Karjalan parhaita urheilijoita juhlittiin perinteisessä vuosittaisessa tilaisuudessa. Nimiluettelo oli laaja ja näkyi, että urheilu Karjalassa on huomattavasti kehittynyt viime aikoina.
Ensi maaliskuussa Kalevalan piirissä voi osallistua kolmeen kansainväliseen urheilutilaisuuteen. Koiravaljakkokilpailu, Karjalainen hiihtoviikko ja sadan kilometrin pituinen hiihtomaraton Karjalainen satanen kuuluvat piirin urheilukalenteriin.
Maaliskuun 9. päivänä starttaa kolmas kansainvälinen koiravaljakkojen kilpailu. Lähes 100 ajokoiraa ja niiden 30 ohjaajaa ajaa viikon aikana reilut 440 kilometriä.
Karjala on tekemässä matkustuksen kehityksessä pientä läpimurtoa, kun Venäjän toiseksi suurin lentoyhtiö alkaa huhtikuussa lentää Moskovasta Petroskoihin kolmesti viikossa.
Venäjä haluaa korottaa äänensä pienten kansojen etujen puolesta ja kieltää suurten investointiprojektien toteutuksen ilman kansatieteellistä asiantuntijatarkastusta. Asiantuntijanlausunnosta tulee pakollinen niillä alueilla, jotka ovat maan vähälukuisten alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia alueita.
Suomessa puhutaan suomea, mutta kirjoitetaan sitä aika huonosti. Jopa eri lehtien toimituksissa. Se ei vielä haittaa mitään tai ketään, mutta muu kielitaito on pahasti ruostumassa.
Harmittaa, että viimeinen Spartak-urheiluseuran hiihtokeskus Suolusmäen huipuilla ei ole välttänyt täydellistä rappeutumista.
Riittävä ravinto on yksi ihmisen perustarpeista. Turistille syöminen on liikkumisen ja majoituksen ohella yksi matkustamiseen liittyvistä välttämättömistä perusasioista. Vaikka ruoka ja syöminen eivät olisikaan matkan tärkein motiivi, mainitaan se usein toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä asiana matkustamisessa.
Suuri ryhmä Venäjän ihmisoikeusneuvoston jäseniä teki mittavan vierailun Karjalaan viime viikolla. Lukuisissa tapaamisissa esille nostettiin teemoja laajalta skaalalta ja myös Karjalan itämerensuomalaisten vähemmistökansojen edustajat pääsivät neuvoston juttusille.
Karjalan kansallisten kielten opetus on ottanut loikan eteenpäin. Petroskoissa laaditut alakoululle tarkoitetut karjalan, suomen ja vepsän kielen opetusohjelmat hyväksyttiin hiljattain Moskovassa Venäjän perusopetusohjelmien luetteloon.
Kun puhe on venäläisestä kirjallisuudesta, ei ole mitään epäilyä, millä kielellä se on kirjoitettu. Kirjallisuudessa voi olla tietysti vieraskielisiä lauseita ja kappaleita, kuten esimerkiksi Leo Tostoin Sota ja rauha -romaanissa. Venäjän kieli on kuitenkin teoksen pääkieli.
Pohjoiset kansat ovat pitkään käyttäneet rekeä kulkuvälineenä. Vene oli vesikulkuneuvo, mutta maalla ihmiset ajoivat reellä. 1900-luvun alussa alettiin käyttää vankkureita. Vankkurit olivat suosiossa etupäässä Karjalan eteläosassa. Vienan Karjalassa vankkurit olivat pitkään tuntematon kulkuneuvo, ja ihmiset ajoivat reellä talvella ja kesällä.
Etsin isoisääni Beg Suovasta. Hän oli syntynyt Sorokan (nykyisen Belomorskin) Suikujärvellä vuonna 1899.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: