yhteiskunta / marraskuu 22, 2017 15:33 / päivitetty marraskuu 22, 2017 15:34
Margarita Pehkonen
KUVA: Margarita Pehkonen
Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrušev (kesk.) ja Venäjän liikenneministeri Maksim Sokolov (oik.) kävivät Petroskoissa katsomassa Gogolinkadun ylikulkusillan rakennusta.

Vuodesta 2013 vuosittain Petroskoissa on pidetty Karjalan satavuotispäivän valmistelua valvovan valtionkomission istunnot, joihin osallistuvat muun muassa liittovaltion viranomaisia. Viime viikolla virkamiehet kävivät taas Petroskoissa valvomassa strategisesti tärkeiden kohteiden rakennustöitä.

Liittovaltion virkamiehet kävivät katsomassa Gogolinkadun ylikulkusillan rakennusta. Työt ovat jo loppusuoralla.

yhteiskunta / marraskuu 15, 2017 09:09 / päivitetty marraskuu 15, 2017 09:09
Anna Umberg
Saksan korkeimmalla vuorella viime kesänä.

Kielet ja rautatiet ovat olleet Karjalan Sanomien päätoimittajan Mikko Nesvitskin intohimona lapsuudesta asti.

— Jos en olisi nyt suomenkielisen lehden päätoimittaja, olisin Lokakuun radan päällikkö ja tekisin kaikkeni suoran ja nopean junavuoron avaamiseksi Petroskoin ja vähintään Joensuun välille ellei nyt ihan Helsinkiin asti, Nesvitski unelmoi.

Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti, Belgia, Ranska, Espanja, Latvia, Tšekki, Italia… Tämä ei ole tyhjentävä luettelo maista, joissa päätoimittaja on käynyt. Minne seuraavaksi?

yhteiskunta / marraskuu 10, 2017 14:46 / päivitetty marraskuu 10, 2017 14:46
Margarita Pehkonen

Vuonna 2015 Petroskoin valtionyliopistossa avattiin Ilmarinen-tutkimuslaboratorio, jossa lapset voivat kehittää tieteellistä työtään. Avajaisissa viranomaiset sanoivat toivovansa, että laboratorion toiminnasta olisi suurta hyötyä nuorille. Nyt laboratoriossa on 12 opetuskurssia.

Pian Petroskoissa avataan lasten uusi tutkimuskeskus Sampo, jossa koululaiset voivat laatia hankkeita ja kokeilla voimiaan eri tieteenaloilla.

yhteiskunta / marraskuu 8, 2017 11:06 / päivitetty marraskuu 8, 2017 11:06
Marina Petrova
KUVA: Marina Petrova
Karjalainen Tatjana Jungina harrastaa valokuvausta ja toimii oppaana Paanajärven kansallispuistossa. Hän tutustuttaa turisteja muun muassa karjalaisten perinteisiin karjalaisessa talossa vanhassa kylässä Vartiolammissa.

 

Tatjana Jungina työskentelee Paanajärven kansallispuistossa oppaana ja kamera on aina hänen käsissään. Hän tarjoaa tuoreita näkymiä puiston upeisiin maisemiin nettisivullaan.

— Kuvieni kautta toimin muun muassa vammaisten oppaana puistossa. Tutustutan heitä kasveihin ja eläimiin, erilaisiin kohteisiin ja ilmiöihin. He kiertävät puistossa virtuaalisesti netissä ja odottavat minulta yhä uusia nettiretkiä, Jungina sanoo.

yhteiskunta / marraskuu 2, 2017 16:26 / päivitetty marraskuu 2, 2017 16:26
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Seurakuntalaiset laulavat hymnejä Petroskoin evankelis-luterilaisessa kirkossa Reformaatio 500 vuotta -juhlassa.
Seurakuntalaiset laulavat hymnejä Petroskoin evankelis-luterilaisessa kirkossa Reformaatio 500 vuotta -juhlassa.

Karjalan luterilaiset viettivät Reformaatio500 vuotta -juhlatilaisuutta. Se alkoi juhlajumalanpalveluksesta Petroskoin evankelis-luterilaisessa kirkossa, johon kokoontui noin 200 seurakuntalaista Karjalan piireistä ja myös Murmanskista.

Kirkossa puhuttiin reformaatiosta ja saksalaisesta uskonpuhdistajasta

Martti Lutherista.

yhteiskunta / lokakuu 25, 2017 10:27 / päivitetty lokakuu 25, 2017 10:27
Marina Tolstyh
KUVA: https://vk.com/archistory_sortavala
Kuuluisan suomalaisen lääkärin Gustav Winterin ison kuvan voi nähdä rakennuksen seinällä lähellä Pohjois-Laatokan aluemuseon taloa. Kuvan edessä seisoo Seinähistoria-hankkeen vetäjä Jekaterina Kulijeva.

Sortavalan kaupungin historia on monesti hyvin persoonakohtainen, ja sen nykyisten asukkaiden olisi hyvä tuntea hyvin kuuluisia entisiä kaupunkilaisia. Sitä mieltä ovat Sortavalan piirin nuorisokeskuksen varajohtaja Jekaterina Kulijeva ja Pietarissa asuva nuori taiteilija Olga Kvašnina. Kevään lopusta alkaen he ovat vetäneet Seinähistoria-hanketta yhdessä paikallisten vapaaehtoisten kanssa.

yhteiskunta / lokakuu 13, 2017 16:19 / päivitetty lokakuu 13, 2017 16:19
Marina Tolstyh
KUVA: https://vk.com/black_rocks
Yleensä aavikkoisilla alueilla asuvat kamelit ovat levinneet myös Laatokan Karjalan alueelle. Turistit voivat nähdä niitä Zoogreenpark-eläintarhassa Sortavalan piirissä.

Venäjällä ja ulkomailla toimivan TUI-matkailuyhtiön edustajat tutustuvat viikonloppuina Etelä-Karjala-nimiseen matkailuklusterin infrastruktuuriin ja resursseihin. Matkailuasiamiehille Pietarista, Leningradin alueelta, Moskovasta ja muualta Keski-Venäjältä järjestetään tiedotusmatka Pietarista Lahdenpohjan ja Sortavalan merkittävimpiin matkailukohteisiin.

yhteiskunta / lokakuu 13, 2017 10:29 / päivitetty lokakuu 13, 2017 10:29
Margarita Pehkonen
Vepsän kielen korpuksen laatijan, filologian tohtorin Nina Zaitsevan mukaan korpuslingvistiikka ja sen ominaisuuksia on hyvä diplomi- ja kurssitöiden aihe.
Viime viikolla Moskovassa valittiin parhaat kansalliskielten säilyttämishankkeet. Kilpailussa oli seitsemän sarjaa ja kahdessa sarjassa parhaaksi tulivat hankkeet Karjalasta. Voittajien joukossa on Karjalan kielen kodi Vieljärvessä ja Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin tutkijoiden valmistama Vepsän kielen korpus.
yhteiskunta / lokakuu 5, 2017 15:43 / päivitetty lokakuu 5, 2017 15:43
Marina Petrova
KUVA: Vjatšeslav Širokov
Pohjoisen kalantutkimuslaitoksen tutkija Juri Štšurov istuttaa jokihelmisimpukkoja Siltajokeen.
Pohjoisen kalantutkimuslaitoksen tutkija Juri Štšurov istuttaa jokihelmisimpukkoja Siltajokeen.

Karjalan iktyologit ovat siirtäneet 20 jokihelmisimpukkaa Mutkajoesta Siltajokeen kannan lisäämiseksi. Siirtoistutukset tehtiin osana raakun elvyttämishanketta.

— Paanajärven kansallispuistossa jokihelmisimpukkakanta on selvästi vähentynyt. Siis olemme aloittaneet yhdessä Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa laajamittaisen hankkeen jokihelmisimpukkakannan elvyttämiseksi Oulankajoen ja Paanajärven vesistöalueella, Paanajärven kansallispuiston varajohtaja Natalia Bižon kertoo.

yhteiskunta / lokakuu 5, 2017 15:30 / päivitetty lokakuu 5, 2017 15:30
Marina Tolstyh
Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen 6. kongressissa Karjalaa edustivat (vasemmalta): käsityömestari Irina Tikkueva, Anna Anhimova, Natalja Sinitskaja, Irina Iljina, Tatjana Romanova ja Natalja Antonova.

Karjalan kielen aktivisti Natalja Antonova on täysin varma, että varhaislapsuudesta alkaen äidinkieltä voi oppia yhtä hyvin kuin venäjää. Hänestä lasten kaksikieliseen kasvatukseen pitää suuntautua jo päiväkodissa.

— Siitä ei tule mitään uhkaa venäjänkieliselle kasvatukselle ja opetukselle. Valitettavasti uusien valtiollisten opetusstandardien takia kaksikielisen kasvatuksen mahdollisuudet ovat koko ajan vähenemässä, Antonova sanoo.