yhteiskunta / helmikuu 8, 2017 14:59 / päivitetty helmikuu 16, 2017 08:39
Marina Tolstyh
KUVA: Sergei Minvalejev
Virolainen Indrek Jääts Viron kansallismuseosta näyttää vepsäläiselle mummolle vanhoja kuvia, jotka hänen työkaverinsa tutkija Aleksei Peterson otti tutkimusretkellä Leningradin vepsäläisten maalla vuonna 1965.

Vepsäläisten kylien symbolina olevat riukuaidot ja vanhat puutalot, kuolleisiin kyliin vievät umpeenkasvaneet tiet ja tuhoutuneet talot, penkeillä istuvat mummot ja vepsän maan upeat kesämaisemat jäävät mieleen vahvasti uudesta filmistä vepsäläisistä. Reportaasimainen filmi Leningradin alueen vepsäläisistä on ilmestynyt tutkimusretkellä saadun aineiston pohjalta.

yhteiskunta / helmikuu 8, 2017 09:16 / päivitetty helmikuu 8, 2017 09:16
Anna Tarzalainen
KUVA: primamedia.ru
Jokainen Venäjän kansalainen voi hakea hehtaarin Kaukoidästä. Monet venäläiset haluavat saada hehtaarin Hankajärven läheltä.

Helmikuusta alkaen jokainen venäläinen voi saada ilmaiseen käyttöönsä hehtaarin Kaukoidästä. Venäjän valtio luovuttaa 140 miljoonaa hehtaaria niille, jotka haluavat muuttaa Kaukoitään, kehittää maataloutta tai matkailua alueella.

 Hehtaarin voi saada Venäjän täysi-ikäinen kansalainen, joka on kirjoittautunut valtion portaaliin gosuslugi.ru. Sen jälkeen hakijan täytyy kirjoittautua надальнийвосток.рф-sivulle ja valita sopiva tontti.

yhteiskunta / helmikuu 3, 2017 12:40 / päivitetty helmikuu 16, 2017 08:39
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Karjalan tasavallan ja Suomen rajan yli kuljetettu rahtimäärä kasvoi viime vuonna 41 prosenttia yli seitsemään miljoonaan tonniin.

Karjalan tasavallan ulkomaankauppa vilkastui viime vuonna vuoteen 2015 verrattuna. Siitä kerrottiin Karjalan tullissa kansainvälisen tullipäivän aattona 25. tammikuuta.

Ulkomaankauppavaihdon arvo pysyi lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna ja oli yli miljardi dollaria. Viennin osuus laski noin kolme prosenttia ja tuonnin osuus kasvoi 22 prosenttia.

yhteiskunta / helmikuu 2, 2017 14:06 / päivitetty helmikuu 2, 2017 14:06
Anna Umberg
Kontupohjan 1. koulun oppilaat kertoivat kirjeissään sodassa kaatuneista sukulaisistaan ja siitä, mitä työtä he tekevät heidän muistonsa säilyttämiseksi.

Kapitolina Stepanova oli 19-vuotias, kun Suuri isänmaallinen sota alkoi. Hän lähti sotaan vapaaehtoisena ja kävi sodan alusta loppuun.

Stepanovan yhteydet hänen taistelutovereihinsa katkesivat sodan päätyttyään ja hänen palattuaan kotiin, mutta kaipaus jäi jäljelle. Hänen suuri haaveensa on uudistaa 73 vuoden takainen yhteys.

— Kun sota päättyi, me olimme niin onnellisia, että unohdimme vaihtaa keskenämme osoitteita. En edes tiedä, onko joku taistelutovereistani vielä elossa. Haluaisin löytää vaikka jonkun, Kapitolina Stepanova, 94, sanoo.

yhteiskunta / tammikuu 27, 2017 08:18 / päivitetty tammikuu 27, 2017 08:18
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Opettaja Tatjana Anikina ja oppilas Sergei Krajanov soittavat uutta pianoa.
Opettaja Tatjana Anikina ja oppilas Sergei Krajanov soittavat uutta pianoa.

Petroskoin liikuntaesteisille ja kehitysvammaisille lapsille tarkoitettu koulu numero 21 kehittää uusia menetelmiä nuorten opetuksessa. Nuoret harrastavat musiikkia, ajavat hevosia ja ovat tekemisissä koirien kanssa.

— Koulussa on nyt 146 oppilasta ja noin 40 prosenttia heistä harrastaa musiikkia. Toiset oppivat soittamaan pianoa ja kitaraa, toiset soittavat hanuria ja marakasseja. Musiikki auttaa monia lapsia, koulun varajohtaja Olga Nasibullina kertoo.

yhteiskunta / tammikuu 26, 2017 10:19 / päivitetty tammikuu 26, 2017 10:19
Anna Tarzalainen
KUVA: Olga Hrist oforova
Pelin aikana Louhen koululaiset ystävystyivät petroskoilaisten lasten kanssa.

Jouluseikkailu-peli suomen kielellä järjestettiin ensi kertaa Louhessa. Pelin järjestäjänä on Louhen koulun suomen kielen opettaja Olesja Kanjeva. Peli on tarkoitettu oppilaille, jotka ovat vasta aloittaneet suomen opiskelun.

— Peli ei ollut kilpailu. Oppilaat käyttivät opittuja sanoja ja viihtyivät. Pelin tärkeänä tehtävänä oli motivoida oppilaat opiskelemaan suomea edelleen, Kanjeva kertoo.

yhteiskunta / tammikuu 19, 2017 09:09 / päivitetty tammikuu 19, 2017 09:09
Ilona Veikkolainen
Petroskoista Kižille pääsee nyt ilmatyynyaluksella. Yhteen alukseen mahtuu yhdeksän matkustajaa.
Petroskoista Kižille pääsee nyt ilmatyynyaluksella. Yhteen alukseen mahtuu yhdeksän matkustajaa.
Hyttyset ja huonot tiet vaikuttavat matkailuun kielteisesti. Siitä ollaan varmoja Karjalan kulttuuriministeriössä, jonka työntekijät hoitavat myös turismin alaa.
yhteiskunta / tammikuu 18, 2017 12:06 / päivitetty tammikuu 18, 2017 12:06
Anna Umberg
Viime vuoden lopussa aloitti palveluksen uusi joukko varusmiehiä Karjalasta.

Ammattioppilaitosten opiskelijat saavat nyt lykkäystä varusmiespalveluksesta opintojen loppuun saakka. Asevelvollisuuslain muutokset tulivat voimaan ensimmäisenä päivänä tammikuuta 2017.

— Sitä ennen lykkäystä annettiin korkeintaan sen vuoden loppuun, jona palvelusvelvollinen täyttää 20 vuotta. Kyse on nuorista, jotka pääsevät ammattioppilaitokseen koulun päättämisen jälkeen, Karjalan sotakomissariaatin kutsuntaosaston päällikkö Oleg Tarojev selittää.

Tämä uutinen ilahdutti opiskelijoita suuresti.

yhteiskunta / joulukuu 20, 2016 10:07 / päivitetty joulukuu 20, 2016 16:47
Sergei Karpov
KUVA: Jekaterina Pavlova
Petroskoin Vihreä aalto –ympäristöjärjestö edistää aktiivisesti kotitalousjätteiden erillistä keräystä. Sbormobil-hankkeessa on tänä vuonna kerätty 35 tonnia jätepaperia, 4,5 tonnia muovia ja 300 kiloa paristoja.

Kotitalousjätteiden ongelmaa on vaiettu pitkään Karjalan tasavallassa. Tänä vuonna asia on lähtenyt käyntiin.

Nyt Karjalan hallituksessa valmistetaan tasavallan jätehuoltokaaviota seuraavien kymmenen vuoden ajaksi. Karjalan yhteiskunnallisen ympäristöneuvoston puheenjohtajan Vladimir Lukaninin mukaan jätehuoltokaaviota tehdään oikeaan aikaan, koska vuosi 2017 on Venäjällä ympäristön teemavuosi.

yhteiskunta / joulukuu 14, 2016 11:16 / päivitetty joulukuu 14, 2016 11:16
Marina Tolstyh
Suomalaiset pitävät itseään yhtenäisenä kansana. Valtionsa itsenäisyyden satavuotisjuhlaa 2017 he tekevät myös yhdessä eri toimijoiden kanssa. Enemmän tietoa juhlavuodesta löytyy tästä linkistä http://suomifinland100.fi.

Vuodenvaihteessa Suomessa käynnistyy Suomi 100 -tapahtumaohjelma. Tietysti Suomen satavuotisjuhla on joka suomalaiselle ensi vuoden tärkeimpiä juhlia. Mitä suomalaiset ajattelevat itsestään kansana, miten suhtautuvat kotimaahansa ja mitä aikaansaannoksia ihailevat?

Kaikki haastatellut sanovat rakastavansa paljon kotimaastaan ja ylpeilevät suomalaisuudestaan.