yhteiskunta / helmikuu 28, 2018 10:21 / päivitetty helmikuu 28, 2018 10:21
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Pääjärvellä kokoonnuttiin Karjalaiseen pirttiin. Louhen piirihallinto antoi puolet rakennuksesta Vienan virta –seuran käyttöön kolme vuotta sitten. Äskettäin seura sai käyttöönsä rakennuksen toisen puoliskon. Uusissa tiloissa on aikomus avata museo.

Oma Muan, Karjalan Sanomien ja Kipinän toimittajia vieraili Pääjärvellä ja Kalevalassa kansainvälisen äidinkielen päivän ja Kalevalan päivän merkeissä. Tavoitteena oli tavata karjalaisten kansalaisjärjestöjen jäseniä ja kertoa heille lehdistä sekä kansallisten kielten ja kulttuurien vaalimisesta Periodika-kustantamossa.

— Äidinkieli on osa kansan identiteettiä. Kansa ei voi elää ilman omaa kieltään, Oma Mua –sanomalehden päätoimittaja Olga Melentjeva sanoo.

yhteiskunta / helmikuu 16, 2018 16:38 / päivitetty helmikuu 16, 2018 16:38
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Useissa petroskoilaisissa toimistoissa paristoja kerätään ja sitten viedään kaupunginhallitukseen.
Useissa petroskoilaisissa toimistoissa paristoja kerätään ja sitten viedään kaupunginhallitukseen.

Tammikuun aikana petroskoilaiset keräsivät noin 250 kiloa käytettyjä paristoja ja akkuja jätteenkäsittelyyn. Kerätyt paristot lähetetään Tšeljabinskin kaupunkiin, jossa niitä kierrätetään. Venäjällä Tšeljabinsk on ainut kaupunki, jossa paristojen kierrätyslaitos toimii.

Paristojen kierrätys on maksullinen. Käytettyjen paristojen ja akkujen keräys alkoi Petroskoissa 2012.

Vuoden lopussa Petroskoin kaupunginhallitus ja venäläinen Ergo-vakuutusyhtiö solmivat sopimuksen yhteistyöstä. Sen mukaan vakuutusyhtiö kerää paristoja ja kuljettaa niitä kierrätyslaitokseen.

yhteiskunta / helmikuu 15, 2018 09:28 / päivitetty helmikuu 15, 2018 09:28
Marina Tolstyh
Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen virkamies Maria Westerberg pitää venäjän kielestä ja Venäjästä.

Kuopiolainen Maria Westerberg auttoi Karjalan Sanomien toimittajia puhuttamaan suomen kieltä harrastavia petroskoilaisia toimituksen kielikahvilassa. Hanke kesti lokakuusta 2017 viime viikkoon ja jää nyt vetäjän puutteesta kesken epämääräiseksi ajaksi.

— Oli kiva tavata ihmisiä, keskustella heidän kanssaan, kertoa Suomesta ja saada tietää heidän näkemyksiään Suomesta. On hyvin positiivista, että venäläiset ovat kiinnostuneita suomen kielestä, kielikahvilan vetäjä sanoo.

yhteiskunta / helmikuu 2, 2018 11:43 / päivitetty helmikuu 2, 2018 11:45
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Tamara Štšerbakova (seisoo) ensimmäisellä harjoitustunnilla opettaa kurssilaisia laskemaan lyydiksi.
Tamara Štšerbakova (seisoo) ensimmäisellä harjoitustunnilla opettaa kurssilaisia laskemaan lyydiksi.

Lyydin kielen kurssit alkoivat Petroskoissa viime viikolla. Ensimmäiselle harjoitustunnille kerääntyi 14 petroskoilaista.

— Haluan oppia lyydiд. Mummoni oli lyydiläinen. Hдn asui Munjärven lahden kylässä Kontupohjan piirissä ja osasi lyydiд äidinkielenään, kurssilainen Jekaterina Lobastova sanoo.

Ljudmila Ševtsova on tullut karjalan kielen kursseille ensi kertaa.

yhteiskunta / tammikuu 26, 2018 13:14 / päivitetty tammikuu 26, 2018 13:14
Ilona Veikkolainen
KUVA: Aunuksen etnokulttuurikeskus
Aunuksessa käsityöläiset painavat perinteisiä karjalaisia kuvioita kestokasseihin.
Aunuksessa käsityöläiset painavat perinteisiä karjalaisia kuvioita kestokasseihin.

Karjalan käsityöklusteri –projekti on alkanut tasavallassa. Projekti kestää kymmenen kuukautta ja sen toteuttamiseen on myönnetty yli kaksi miljoonaa ruplaa presidentin

rahastosta.

Projektiin osallistuu noin 360 ihmistä, joiden joukossa on käsityöläisiä, suunnittelijoita, ekonomisteja, lakimiehiä, viranomaisia ja raaka-ainevalmistajia.

— Haluamme kehittää luovaa teollisuutta. Klusteriin yhdistämme käsityöalalla työskenteleviä ihmisiä. He valmistavat tuotteita ja myyvät niitä tietyissä myyntipisteissä, projektin johtaja Svetlana Koltšurina kertoo.

yhteiskunta / tammikuu 25, 2018 11:34 / päivitetty tammikuu 25, 2018 11:34
Marina Tolstyh
KUVA: www.visitpetrozavodsk.ru
Kižin ulkomuseon suosio eri maiden turistien keskuudessa kasvaa vuosi vuodelta.

Venäjän valtion ulkomuseo Kiži oli keskipisteessä Karjalan tasavallan osastolla Helsingin matkamessuilla viime viikolla.

— Tieto Karjalan matkailukohteista ja -palveluista olivat kävijöille mielenkiintoisia. Suomennetut esitteet ja kirjaset Karjalasta olivat messuilla erittäin kysyttyjä. Kižin museo Suomessa tunnetaan, Kižin museon johtaja Jelena Bogdanova väittää.

yhteiskunta / tammikuu 19, 2018 14:36 / päivitetty tammikuu 19, 2018 14:36
Margarita Pehkonen
Karjalaisia uutisia Sampo 360°-kanavalla voidaan katsoa päivittäin toistaiseksi vain Internetissä

Uusi Sampo 360°-televisiokanava on aloittanut toimintansa Karjalassa. Uuden kanavan toimitusjoukkoon kuuluu tasavallassa tunnettuja journalisteja. Sampo 360° kuuluu Respublika-uutistoimistoon.

Jokin aika sitten tämän uutistoimiston toimittajat alkoivat lisätä tekstiuutisiinsa pieniä videoita ja tekstit ovat tulleet monipuolisemmiksi. Respublika-uutistoimiston johtajan Aleksei Makarovin mukaan 360°-televisiokanavan perustaminen on lain vaatima toimenpide.

yhteiskunta / tammikuu 18, 2018 10:06 / päivitetty tammikuu 18, 2018 10:06
Margarita Pehkonen
KUVA: Olli Manninen
Joulukuun 2017 puolivälissä perustetun Laatokan luodot -kansallispuiston päätehtävänä on säilyttää ainutlaatuista luotomaisemaa.

Joulukuun lopussa 2017 Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti asetuksen, jonka mukaan Laatokan Karjalaan perustettiin Laatokan luodot -kansallispuisto. Kymmeniä vuosia peräkkäin tämän kansallispuiston perustaminen oli vaakalaudalla. Syynä oli se, että asiantuntijoiden oli vaikea hyväksyä tulevan puiston rajat sekä ratkaista, onko kyseessä kansallispuisto vai luonnonsuojelualue.

yhteiskunta / tammikuu 11, 2018 15:52 / päivitetty tammikuu 11, 2018 15:52
Marina Tolstyh
KUVA: https://vk.com/album
Karjalankieliset laulut ja perinteiset tanssit ovat niitä tärkeitä siteitä, jotka yhdistävät eri sukupolviin kuuluvia karjalaisia. Kuvassa on karjalaisten konsertti Veskelyksen etnokulttuurikeskuksessa lokakuussa.

Karjalaisten 8. kerähmön valtuuston puheenjohtaja Tatjana Klejerova on varma, että karjalan kielen ja kulttuurin kehityksen kannalta ensi vuoden päätehtävänä on jatkaa työtä karjalan kielen virallistamiseksi Karjalan tasavallassa.

— Ellemme tartu toimeen kielistatuksen parissa, karjalan kieli voi hävitä. Syitä kielen katoamiselle löytyy riittävästi. Karjalan ja vepsän kielet ovat joutuneet uhanalaisten kielten ryhmään. Kouluissa kieliä opiskellaan nykyään hyvin vähän, Klejerova havaitsee.

yhteiskunta / tammikuu 10, 2018 13:13 / päivitetty tammikuu 10, 2018 13:13
Ilona Veikkolainen
KUVA: Nadežda Ostakova
Monissa Petroskoin ja Karjalan kouluissa ja päiväkodeissa projektiin reagoitiin erittäin hyvin. Kuvassa on kymmenisen kiloa korkkeja, jotka Petroskoin päiväkodin nro 121 lapset ovat keränneet kahdessa kuukaudessa.
Monissa Petroskoin ja Karjalan kouluissa ja päiväkodeissa projektiin reagoitiin erittäin hyvin. Kuvassa on kymmenisen kiloa korkkeja, jotka Petroskoin päiväkodin nro 121 lapset ovat keränneet kahdessa kuukaudessa.

Muovikorkkeja ei tarvitse enää heittää roskakoriin. Viime lokakuusta alkaen niitä on kerätty jätteenkäsittelyyn. Karjala on liittynyt kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on myydä käytettyjä muovikorkkeja ja antaa ansaittua rahaa hyväntekeväisyyteen.

Karjalassa projektin koordinaattorina toimii hyväntekeväisyysjärjestö Äidin sydän. Järjestön työntekijät pohtivat kaikki projektin pikkuasiat. Nyt se etenee tasaista tahtia ja projektin uusien osallistujien määrä kasvaa säännöllisesti.