ort: Anna, Makas
lut: Lahja
Muovikorkkeja ei tarvitse enää heittää roskakoriin. Viime lokakuusta alkaen niitä on kerätty jätteenkäsittelyyn. Karjala on liittynyt kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on myydä käytettyjä muovikorkkeja ja antaa ansaittua rahaa hyväntekeväisyyteen.
Karjalassa projektin koordinaattorina toimii hyväntekeväisyysjärjestö Äidin sydän. Järjestön työntekijät pohtivat kaikki projektin pikkuasiat. Nyt se etenee tasaista tahtia ja projektin uusien osallistujien määrä kasvaa säännöllisesti.
Suomalaisen kirjallisuuden klassikko, Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaani on saanut Suomi 100 –juhlavuonna uuden venäjännöksen. Kirjan venäjäntänyt viipurilainen sotahistoriantutkija Bair Irintšejev on esitellyt teoksen Karjalan kansallisessa museossa Petroskoissa.
Romaani kuvaa jalkaväkirykmentti 8:n konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa Itä-Karjalassa. Itse Linna taisteli siinä komppaniassa 1941—1943.
Petroskoilainen Veronika Podgornaja on vaihtanut muovikassit kestopusseihin.
— Kieltäydyin kaupan muovipusseista toukokuussa. Kuukausittain muovipusseja oli kerääntynyt paljon. Heitin ne roskiin, koska niitä ei kerätty jätteenkäsittelyyn. Internetistä luin, että monet itse ompelevat kestopusseja ja kantavat niissä vihanneksia, hedelmiä ja karamelleja. Minäkin ryhdyin ompelemaan, Podgornaja muistelee.
Kestopussi oli hyvä vaihtoehto kauppatavaroiden kantamiseen.
Vuosi 1947 on merkittävä vuosi Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisten filologian laitoksen historiassa. Silloin yliopistossa avattiin uusi suomalais-ugrilainen opintolinja.
Tänä vuonna laitos täyttää 70 vuotta. Merkkivuonnakin Itämerensuomalaisten filologian laitoksen työntekijät tekevät parhaansa motivoidakseen nuoria opiskelemaan suomea, karjalaa ja vepsää ammattitasolla.
Kun kysytään Petroskoissa työskenteleviltä suomalaisilta, ovatko he ylpeitä suomalaisuudestaan, saadaan pelkästään myönteinen vastaus.
— Tärkeimpiä aikaansaannoksia on se, että köyhästä maasta nousimme taloudellisesti menestyväksi maaksi. Suomi on ensimmäisiä maita, joissa annettiin äänioikeus naisille, mahdollisuus osallistua vaaleihin. Koulutuksessa pärjäämme myös hyvin, Suomen Petroskoin-konsuli Tarvo Nieminen sanoo.
Kostamuksen Suomen ystävien puheenjohtaja Tatjana Ivanitskaja luettelee kahdeksan suomalaista kuntaa, joiden kanssa hänen johtamansa seura on tehnyt viime vuosina yhteistyötä. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Suomi-Venäjä-Seuran Kuhmon, Sotkamon, Kajaanin, Raahen, Kuusamon, Suomussalmen, Oulun ja Haapaveden osastot.
Vuodesta 2013 vuosittain Petroskoissa on pidetty Karjalan satavuotispäivän valmistelua valvovan valtionkomission istunnot, joihin osallistuvat muun muassa liittovaltion viranomaisia. Viime viikolla virkamiehet kävivät taas Petroskoissa valvomassa strategisesti tärkeiden kohteiden rakennustöitä.
Liittovaltion virkamiehet kävivät katsomassa Gogolinkadun ylikulkusillan rakennusta. Työt ovat jo loppusuoralla.
Kielet ja rautatiet ovat olleet Karjalan Sanomien päätoimittajan Mikko Nesvitskin intohimona lapsuudesta asti.
— Jos en olisi nyt suomenkielisen lehden päätoimittaja, olisin Lokakuun radan päällikkö ja tekisin kaikkeni suoran ja nopean junavuoron avaamiseksi Petroskoin ja vähintään Joensuun välille ellei nyt ihan Helsinkiin asti, Nesvitski unelmoi.
Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti, Belgia, Ranska, Espanja, Latvia, Tšekki, Italia… Tämä ei ole tyhjentävä luettelo maista, joissa päätoimittaja on käynyt. Minne seuraavaksi?
Vuonna 2015 Petroskoin valtionyliopistossa avattiin Ilmarinen-tutkimuslaboratorio, jossa lapset voivat kehittää tieteellistä työtään. Avajaisissa viranomaiset sanoivat toivovansa, että laboratorion toiminnasta olisi suurta hyötyä nuorille. Nyt laboratoriossa on 12 opetuskurssia.
Pian Petroskoissa avataan lasten uusi tutkimuskeskus Sampo, jossa koululaiset voivat laatia hankkeita ja kokeilla voimiaan eri tieteenaloilla.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: