ort: Anna, Makas
lut: Lahja
Tatjana Jungina työskentelee Paanajärven kansallispuistossa oppaana ja kamera on aina hänen käsissään. Hän tarjoaa tuoreita näkymiä puiston upeisiin maisemiin nettisivullaan.
— Kuvieni kautta toimin muun muassa vammaisten oppaana puistossa. Tutustutan heitä kasveihin ja eläimiin, erilaisiin kohteisiin ja ilmiöihin. He kiertävät puistossa virtuaalisesti netissä ja odottavat minulta yhä uusia nettiretkiä, Jungina sanoo.
Karjalan luterilaiset viettivät Reformaatio500 vuotta -juhlatilaisuutta. Se alkoi juhlajumalanpalveluksesta Petroskoin evankelis-luterilaisessa kirkossa, johon kokoontui noin 200 seurakuntalaista Karjalan piireistä ja myös Murmanskista.
Kirkossa puhuttiin reformaatiosta ja saksalaisesta uskonpuhdistajasta
Martti Lutherista.
Sortavalan kaupungin historia on monesti hyvin persoonakohtainen, ja sen nykyisten asukkaiden olisi hyvä tuntea hyvin kuuluisia entisiä kaupunkilaisia. Sitä mieltä ovat Sortavalan piirin nuorisokeskuksen varajohtaja Jekaterina Kulijeva ja Pietarissa asuva nuori taiteilija Olga Kvašnina. Kevään lopusta alkaen he ovat vetäneet Seinähistoria-hanketta yhdessä paikallisten vapaaehtoisten kanssa.
Venäjällä ja ulkomailla toimivan TUI-matkailuyhtiön edustajat tutustuvat viikonloppuina Etelä-Karjala-nimiseen matkailuklusterin infrastruktuuriin ja resursseihin. Matkailuasiamiehille Pietarista, Leningradin alueelta, Moskovasta ja muualta Keski-Venäjältä järjestetään tiedotusmatka Pietarista Lahdenpohjan ja Sortavalan merkittävimpiin matkailukohteisiin.
Karjalan iktyologit ovat siirtäneet 20 jokihelmisimpukkaa Mutkajoesta Siltajokeen kannan lisäämiseksi. Siirtoistutukset tehtiin osana raakun elvyttämishanketta.
— Paanajärven kansallispuistossa jokihelmisimpukkakanta on selvästi vähentynyt. Siis olemme aloittaneet yhdessä Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa laajamittaisen hankkeen jokihelmisimpukkakannan elvyttämiseksi Oulankajoen ja Paanajärven vesistöalueella, Paanajärven kansallispuiston varajohtaja Natalia Bižon kertoo.
Karjalan kielen aktivisti Natalja Antonova on täysin varma, että varhaislapsuudesta alkaen äidinkieltä voi oppia yhtä hyvin kuin venäjää. Hänestä lasten kaksikieliseen kasvatukseen pitää suuntautua jo päiväkodissa.
— Siitä ei tule mitään uhkaa venäjänkieliselle kasvatukselle ja opetukselle. Valitettavasti uusien valtiollisten opetusstandardien takia kaksikielisen kasvatuksen mahdollisuudet ovat koko ajan vähenemässä, Antonova sanoo.
Karjalan Kudaman kylän lähelle Säämäjärven rannalle rakennetaan kyläkappeli veneonnettomuudessa vuosi sitten hukkuneiden lasten muistoksi. Rakennuspaikka on jo valittu.
— Kappeli pystytetään järven rannalle, kumarrusristin lähelle. Risti pystytettiin 40. päivänä pahasta turmasta. Juuri tältä paikalta paikalliset asukkaat löysivät ensimmäiset ruumiit, Karjalan päämiehen lehdistösihteeri Marina Kabatjuk kertoo.
Säämäjärven ranta on hyvin suosittu lomanviettoalue. Kesällä siellä lomailee aina paljon turisteja.
Uusi sesonki, uudet kirjat, lempi kirjoittajat — näillä sanoilla viime viikolla aloitettiin perinteiset Moskovan kansainväliset kirjamessut, jotka pidettiin jo 30. kerran. Tänä vuonna kirjamessuilla järjestettiin ensimmäisen kerran Venäjän kansojen kirjallisuusfestivaali, jolla kaikki halukkaat voivat tutustua kansalliskieliin. Festivaaleilla esiteltiin yli 30 kansalliskieltä. Karjalaa edusti kirjailija ja kääntäjä, Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja.
Tämän viikon suurimmat odotukset kulttuurin saralla kohdistuvat Nordic Weeks -festivaaliin. Se alkaa Petroskoissa virallisesti perjantaina elokuvalla ja näyttelyllä, mutta vähemmän virallisesti jo keskiviikkona valtionyliopiston opiskelijoiden esittämällä, 1900-luvun äärifeminististä Valerie Solanasista kertovalla performanssilla.
Viime kesänä sain kokea monenlaista käytäntöä valtakunnanrajan ylittämisessä EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Suhteellisen harva suomalainen tietää, että Pohjois-Pohjanmaalla on toiminut jo kymmenen vuotta kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjän vastaisella rajalla Kuusamossa.
Toiveita antavia uutisia ja tilastoja on viime päivinä kantautunut Suomesta. Loppuviikosta Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjoitti Facebook-tilillään, että Niiralan ja Imatran rajanylityspaikkojen aukiolorajoitussuunnitelmista on luovuttu.
Kansallisperinteeseen nojautuvan Lembi-näytelmän paluu näyttämölle viime kevätkesästä. Joensuun teattereiden Taiga-Maton ja Sirkus Supiaisen vierailut syyskuussa. Aleksis Kiveen ja Maria Jotuniin pohjautuvan esityksen ensi-ilta lokakuussa. Kulttuuridesantti Suomesta Petroskoihin lokakuun lopussa, jolloin tuleva yhteistyö tulee neuvottelujen keskiöön.
Tänään 5. lokakuuta on tullut kuluneeksi tasan 96 vuotta siitä, kun Karjalan Sanomien historiallinen edeltäjä, Karjalan Kommuuni -lehti, näki päivänvalon. Kulunut 96. elinvuosi on jäänyt tietysti viime vuonna laajasti juhlitun lehden 95-vuotisjuhlavuoden varjoon, mutta silti siinä ajassa on tullut paljon tehtyä.
Sahalinin saarella asuvan vähemmistökansan nivhin kielellä ilmestyy Nivh dif -lehti, jonka painos on 200 kappaletta. Erittäin vähän. Toki saarella asuvista 2000 nivhistä vain 600 henkilöä puhuu kieltään. Toisin sanoen lehti kattaa 30 prosenttia eli joka kolmannen kieltä puhuvan nivhin. Erittäin paljon.
Sunnuntain vaalit eivät tuoneet yllätystä. Tulos oli odotettu ja Karjalan tasavallan osalta hyvin ennustettavissa. Ei tarvinnut olla sen kummemmin perillä poliittisista kuvioista olettaakseen, että Yhtenäinen Venäjä voittaa ja Karjalassa sen kannatus jää maan keskilukuja pienemmäksi.
Lukija on varmasti huomannut, että viime lehdessä olemme antaneet melkoisesti palstatilaa puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksille. Vastaava menettely jatkuu aina vaalipäivään 18. syyskuuta saakka. Koska olemme valtion kustantama lehti, vaalilaki velvoittaa meidät menettelemään niin.
Etsimme mummoni sisaren Anastasia Kostinan jälkeläisiä Venäjältä. Sota erotti perheen. Osa perheestä tuli Suomeen ja osa jäi Venäjälle. Valokuvassa vanhin henkilö Anastasia Kostina (syntyi 21.12.1902 Gagarki, kuoli 1980-luvulla) ja hänen tyttärensä (nimi on tuntematon).
Vuokkiniemi on toisella koetuksella saanut tahtonsa läpi. Viime perjantaina tunnettu vienalainen runokylä julistettiin vuoden 2017 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran Vuokkiniemi tavoitteli titteliä vuonna 2014, jolloin se hävisi Setumaan Obinitsalle Virosta.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: