ort: Georgi
lut: Elviira, Elvi
Livvinmurteinen Oma Mua sanomalehti ja varsinaiskarjalan murteella ilmestyvä Vienan Karjala lehti yhdistyvät yhteen sanomalehteen. Tammikuusta alkaen molemmat kahdeksansivuiset lehdet ilmestyvät 12-sivuisena pakettina kerran viikossa. Kappale maksaa kaksikymmenen ruplaa.
Nyt molempien sanomalehtien toimitusten päätoimittajat ja toimittajat suunnittelevat sitä, millainen lehdestä tulee.
Unescon maailmanperintökohteen Kristuksen kirkastumisen puukirkon kunnostustyöt taivasalla lähestyvät tänä vuonna loppuaan. Lokakuuhun mennessä kirkon kivijalka valmistuu täysin ja kirkkoon palautetaan kuudes kunnostusvyöhyke, jonka hirret restauroitiin talvella Kižin ulkomuseon kirvesmieskeskuksessa.
Samana aikana puretaan seuraavia, viidettä ja neljättä vyöhykettä restaurointia varten. Kun nämä työt päättyvät, kirkko konservoidaan talveksi.
Karjalan tasavallan alkuperäiskansojen oikeuksien valtuutetun nimittämistä käsittelivät kansallisten kansalaisjärjestöjen edustajat tapaamisessa tasavallan ihmisoikeusvaltuutetuksi ehdolla olevien kanssa.
Karjalan tasavallan ammattiyhdistysliikkeen varapuheenjohtaja Anna Lopatkina katsoo alkuperäiskansojen oikeuksien valtuutettua hyväksi apulaiseksi ihmisoikeusvaltuutetulle.
— Varavaltuutetun nimittäminen vahvistaisi ihmisoikeusinstituutin toimintaa. Se antaa mahdollisuuden arvioida samoja ongelmia kahdesta näkökulmasta, Lopatkina korostaa.
Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen uusi konsuli Tuomas Kinnunen aloitti työnsä maanantaina. Sitä ennen hän ehti tutustua jo edustuston tiloihin ja henkilökuntaan ja on ollut siihen erittäin tyytyväinen.
— Edustusto toimii erinomaisesti, ja henkilökunta on osaavaa ja hyvin motivoitunutta. Siinä mielessä täällä on helppoa aloittaa, konsuli sanoo.
Kostamuksen kaupunkipiirin Vuokkiniemen kylän paikalliset asukkaat ovat huolestuneet Ylä-Kuittijärven veden laadusta. Vesi on tänä kesänä ollut normaalia tummempaa ja koko rantaviivan matkalla on havaittu poikkeuksellisen paljon paksua vaahtoa. Kyläläiset eivät enää käytä järvivettä ruoanvalmistukseen eivätkä taloustarkoituksiin.
Vuonna 2009 Ylä-Kuitille perustettu kalankasvattamo on laajentanut toimintaansa. Tänä kesänä Vuokkiniemen edustalle nousi lyhyessä ajassa kymmeniä kalankasvatusaltaita kyläläisten vastustuksesta huolimatta.
Venäjän valtiolipun päivänä 22. elokuuta Petroskoissa järjestettiin juhlakulkue.
— Tämä päivä on hyvä aihe osoittaa uskollisuutta ja rakkautta isänmaalle. Se antaa mahdollisuuden tuntea osallistuvansa Venäjän historiaan, toteaa Karjalan nuorten liitto –kansalaisjärjestön varapuheenjohtaja Artur Peuša.
Suomen ulkoasianministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila korostaa, että yhteistyö vähemmistökansojen ja -kielten ylläpitämiseksi on hyvin tärkeä.
— Mitä enemmän kansalliskieliä tuetaan Karjalassa, sitä enemmän intoa on oppia Suomessa venäjää. Meillä on kova motivaatio siitä, Torstila sanoo.
Torstilan mielestä kiinnostus venäjän kieltä kohtaan on kasvanut suomalaisen nuorison keskuudessa koko ajan. Venäjällä on ollut töissä yhteensä 85 suomalaista viisumintekijää, jotka osaavat hyvin venäjän kieltä.
Vähemmistökielinä suomalais-ugrilaiset kielet ovat häviämässä koko maailmassa. Syinä ovat muun muassa urbanisaatio ja 1990-luvulla alkanut väestökato.
— Jos ennen kieliä käytettiin viestintävälineenä, esimerkiksi työtoiminnassa, niin nykyään niistä on tullut työkalu, toteaa Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi.
Kolme karjalaista ja kaksi vepsäläistä edustaa Karjalan alkuperäiskansoja Venäjän suomalais-ugrilaisten viidennessä edustajakokouksessa Mordvan pääkaupungissa Saranskissa 27.—29. syyskuuta. Suomalaisperäistä kielivähemmistöä kukaan ei edusta.
Mukana on myös kolme tarkkailijaa, yksi heistä on YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin jäsen Aleksei Tsykarev.
Edustajat on valittu Karjalan alkuperäiskansojen järjestöjen yhteisessä kokouksessa.
Niemelän 1800-luvulta olevan kartanon restaurointi Sortavalan piirissä on ollut haastava työ arkkitehdeille. He ovat selvittäneet vanhoja rakennusmenetelmiä ja maalausaineita. Tarkoituksena on tehdä säilyneet rakennukset alkuperäisten näköisiksi.
Niemelän hovi oli alun perin maanviljelyneuvoksen Oskar Nissisen ja hänen vaimonsa Veeran omistuksessa. Laajojen viljelysten lisäksi Niemelässä oli mylly, kotitarvesaha, säilörehutorni, vesitorni, sähkölaitos, pesula ja tiilipolttimo.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: