ort: Anton, Vasilisa, Georgi
lut: Aune, Oona, Netta, Auni
Ensimmäistä maailmansotaa käsittelevä näyttely on avautunut Karjalan kansallisessa museossa. Näyttely on omistettu sodan alkamisen 100-vuotisjuhlalle ja on avoinna yleisölle 20. marraskuuta asti.
— Valitettavasti sota oli unohdettu Venäjällä pitkäksi aikaa. Se ei ollut suosittu tutkimusaihe. Vasta viime aikoina siitä on alettu puhua julkisesti ja jopa kuvata elokuvia, Karjalan kansallisen museon johtaja Mihail Goldenberg huomauttaa.
Euroopan yhteistyöpäivä Petroskoissa omistettiin Karelia ENPI CBC -ohjelman aikaansaannoksien esittämiselle. Kahden vuoden ohjelmassa on toteutettu 66 kansainvälistä hanketta matkailun, kulttuurin, terveys- ja sosiaalihuollon sekä tietotekniikan ja ympäristön alalla. Suurin osa hankkeista liittyi matkailuun.
— Matkailu oli yksi kuudesta aihepiiristä. Matkailua tuki myös kulttuuriin ja ympäristöön liittyviä hankkeita, jossa luonto myös hyödynnettiin matkailussa, Karelia-ohjelman johtaja Marko Ruokangas sanoo.
Karjalan kansallismuseo järjestää iäkkäille ihmisille tarkoitetun Pihlajan syksy -tempauksen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tempaus on omistettu Kansainvälisen ikäihmisten päivälle, jota vietetään 1. lokakuuta. Tänä vuonna Pihlajan syksy -hanke on saanut apurahaa Karjalan aktiivinen sukupolvi vuosina 2014—2015 -kilpailussa. Kilpailun järjesti voittoa tavoittelematon Novoje obrazovanije eli Uusi koulutus -säätiö Jelena ja Gennadi Timtšenkon hyväntekeväisyyssäätiön rahatuella.
Natalja Vorobei (Natto Varpuni) on työskennellyt Karjalan television kansallisen toimituksen toimittajana kymmenen vuotta.
— Joka päivä saan tietää jotain uutta. Työssäni pidän siitä, että minulla on mahdollisuus tutustua maailmaan ja ihmisiin, Vorobei tunnustaa.
TV-toimittajana Natalja tekee teemaohjelmia. Hänen pitää aina tutkia syvällisesti aihetta, jota hän esittelee. Vorobei usein käy työmatkoilla Karjalan kylissä.
Viime lauantaina Karjalan vapautuksen 70-vuotispäivän kynnyksellä Prääsän piirissä Villavaaran Karjalan rintaman sotilaiden hautakumpuun haudattiin juhlallisesti puna-armeijalaisten jäännöksiä. He osallistuivat Petroskoin puolustukseen syyskuussa 1941. Tilaisuuden järjestäjä oli Karjalan Sukupolvien viesti –säätiö. Siihen osallistui sotaveteraaneja, Karjalan etsintäosastojen jäseniä, tunnistettujen sotilaiden sukulaisia, Karjalan asukkaita ja vieraita, muun muassa Suomesta.
Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitea on valinnut Petroskoin välikonferenssin osallistujien lukuisista ehdotuksista teeman, josta puhutaan 7. suomalais-ugrilaisten maailmankongressissa Suomen Lahdessa kesäkuussa 2016.
Kongressi pidetään Sibeliustalossa. Puhe on suomalais-ugrilaisten kansojen kestävästä kehityksestä.
Runsaat yli vuoden kansalaisjärjestöä johtanut Vladimir Kolomainen on vakuuttunut, että nyt on tullut aika muuttaa Karjalan Inkeri-liitto-laivan suuntaa. Kahden viime vuosikymmenen aikana Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto on auttanut heimolaisiaan muuttamaan Suomeen tai lähettämään halukkaita poimimaan mansikoita naapurimaan pelloille ja siihen piste.
Suomalaisia kiinnostavat paitsi Karjalan nähtävyydet myös sukutieto. Ne, joilla on Karjalasta kotoisin olevia sukulaisia, kävivät tutkimassa sukuansa Karjalan kansallisarkistoissa.
Viime vuonna Suomen Sukuseurojen keskusliiton sukututkijat olivat Sortavalan arkistossa ja tänä vuonna he pääsivät Petroskoissa sijaitsevaan Karjalan kansallisarkistoon. Siellä he tutustuivat arkiston historiaan, saivat tietoa sen asiakirjoista ja ehtivät jopa tehdä kysymyksiä sukulaisistaan.
Karjalan kielen kodin syntymäpäiväjuhla kokosi Vieljärvelle satakunta rakennustalkoisiin osallistunutta karjalan kielen ystävää Venäjältä ja Suomesta.
Vieljärven rannalle nousevasta talosta tulee monitoimitalo ja kulttuurikeskus, jossa kaikki tapahtuu karjalan kielellä. Idean äidin Olga Gokkoevan mielestä kyse on maailmanlaajuisestikin merkittävästä hankkeesta.
— Täällä karjalan kieli on ensimmäistä kertaa virallinen käyttökieli kodin ulkopuolella, Gokkojeva painottaa.
Lukuisista matkojen aikana otetuista valokuvista tuli oleellinen osa Raimo Ahosen valokuvateoksesta. Oululaisen valokuvaajan ja arkkitehdin Sellainen elämä Karjalas -kirja esiteltiin Petroskoin kuvataidemuseossa viime viikolla.
Lähes 150 valokuvaa sisältävä teos ilmestyi tänä vuonna. Kirjassa on niin mustavalkoisia kuin myös värillisiä kuvia. Se kertoo Aunuksen Karjalasta, Kinnermäestä ja sen asukkaista sekä karjalaisesta puuarkkitehtuurista.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: