ort: Kirill, Mihail, Ivan
lut: Reija
Alaikäisiä koskevia konflikteja on käsitelty Petroskoin sovittelutoimistossa. Sen osastot ovat alkaneet toimintansa myös Prääsässä ja Sortavalassa. Niiden perustaminen on tullut mahdolliseksi tänä vuonna, kun Suomi ja Karjala ovat ryhtyneet toteuttamaan Mediation in progress -hanketta.
Moskovassa monia vuosia työskennellyt suomalainen toimittaja ja kirjailija Anna-Lena Laurén on ihastunut Venäjään. Venäjä tuli hänen elämäänsä, kun hän opiskeli Åbo Akademissa valtio-oppia ja tutustui pietarilaisiin vaihto-opiskelijoihin.
— Käydessäni ensimmäisen kerran Venäjällä osasin hyvin huonosti venäjää enkä ymmärtänyt ihmisten puhetta. Mutta se ei pelottanut minua, koska minulla oli pietarilaisia ystäviä, Laurén kertoo.
Asuntoa tarvitsevien orpojen jono on lyhentynyt. Tämän vuoden alussa jonossa oli kolmekymmentä hakijaa. Nyt heitä on 19. He odottavat sopivaa asuntoa.
— Orpo voi kieltäytyä viranomaisten tarjoamasta asunnosta, ellei se vastaa hänen vaatimuksiaan. Viranomaiset ryhtyvät tällöin etsimään uudelleen asuntoa hakijoille, Venäjän ulosottomieshallinnon Karjalan osaston varajohtaja Aleksei Ivanov sanoo.
Orpo kieltäytyy asunnosta, jos se on kaupungin laidalla. Monia ei tyydytä kerros, missä asunto sijaitsee.
Säveltäjää ja valistusmiestä Mooses Putroa muistellaan Petroskoissa tämän viikon lauantaina 23. marraskuuta. Juhla on omistettu Putron 165-vuotispäivälle.
Suomalaiset matkustajat pitävät hyvänä ratkaisuna Joensuussa toimivan Matkakarjala Oy:n tarjoamia valmismatkoja. Matkatoimisto on järjestänyt minilomia Petroskoissa elokuusta alkaen. Matkustajia on ollut viikoittain.
— Miniloma on erittäin hyvä vaihtoehto pientä virkistystä kaipaavalle ja matkailusta muutenkin pitävälle henkilölle, kertoo eläkeläinen Maija Närhi, joka täyttää ensi kuun alkupuolella 70 vuotta.
Karjalan tasavallan ja Suomen arkistonhoitajat ovat ryhtyneet toteuttamaan projektia, jonka tavoitteena on perustaa yhteinen verkkosivu.
Sille kerätään tietoja karjalaisista, suomalaisista, vepsäläisistä ja Karjalan seudun historiasta molemmista valtioista. Suomalaiset kannattivat idean.Verkkosivun nimi on Karelika. Se on kaksikielinen.
Kulttuurilehti Carelian säilyttämistä vaaditaan vetoomuksessa, joka lähetettiin Suomen ja Venäjän presidenteille. Vetoajien mielestä aikakauslehden supistaminen kahteen numeroon vuodessa merkitsee ”Venäjän oloissa ainutlaatuisen julkaisun lakkauttamista”.
Karjalan kielen pikakurssi on järjestetty säännöllisesti piireissä syyskuusta lähtien. Kurssin osanottajat ovat maaseudun asukkaita. Heillä on karjalan kielen suullinen taito eivätkä he osaa lukea.
Ilmaisten pikakurssin järjestäjänä on toiminut Karjalan Rahvahan Liitto. Oma Mua ja Vienan Karjala -sanomalehtien toimittajat toimivat kurssin opettajina.
Turun yliopiston biokemian laitoksen molekulaarisen kasvibiologian osaston sienitieteen dosentti Tapani Yli-Mattila ja Suomen Hevosurheilu-lehden valokuvaaja Juhani Länsiluoto tutustuivat toisiinsa Karjalan Sanomien avulla. Palava halu saada selville omia sukujuuriaan yhdisti heidät etsinnöissään.
— Isämme olivat jatkosodan aikana siviilitehtävissä Äänisniemellä. Mutta he eivät puhuneet koskaan meille niistä vuosistaan, Juhani ja Tapani sanovat yhteen ääneen.
Petroskoin poliklinikkaan nro 4 on perustettu liikkuva klinikka, jossa voi tehdä terveystarkastuksia. Klinikka on varustettu nykyaikaisella laitteistolla. Klinikan perustaminen on suomalais-karjalaisen Health in Focus -hankkeen tuloksia. Hanke kohdistuu terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: