ort: Anton, Vasilisa, Georgi
lut: Aune, Oona, Netta, Auni
Jokavuotinen vienankarjalan kielen ja kulttuurin kurssi pidettiin tällä kertaa Kuusamo-opistossa 24.—29. kesäkuuta. Vastuussa kursseista ovat Karjalan Sivistysseura ja Karjalan Rahvahan Liitto.
— Kuusamolla karjalaisten kouluttajana on pitkät perinteet. Kuusamon kansanopiston perustamisesta 1908 alkaen siinä opiskeli aina jonkin verran vienalaisperäisiä oppilaita. Meidän on nyt kiva olla mukana karjalan kielen kurssien järjestelyssä, sanoo Kuusamo-opiston rehtori Kari Kantola.
Karhumäen Karjalan kuviot -tekstiilitehdas on valmistanut uuden vaatekokoelman ja esitti sen 85-vuotispäivälleen omistetussa näyttelyssä Petroskoissa.
— Olemme tehneet malliston yhteistyössä kuuluisan arkangelilaisen suunnittelijan Nikolai Terjuhinin kanssa. Hän on tehnyt vaatekuosit ja olemme koristaneet ne karjalaisen kirjonnan avulla, Karjalan kuviot -tehtaan johtaja Nina Aljohina kertoo.
Sunnuntaina Juri Andropov olisi täyttänyt 100 vuotta. Tämän vuosipäivän johdosta petroskoilainen toimittaja, historian- ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin on julkaissut kirjan, joka käsittelee Andropovin toimintaa Karjalassa vuosina 1940—1951.
— Andropov on 1900-luvun toisen puoliskon huomattavimpia henkilöitä. Hänen aikanaan Neuvostoliiton turvallisuuskomiteaa KGB:tä pidettiin maailman parhaana turvallisuuspalveluna, toteaa Petroskoin valtionyliopiston historiallisen tiedekunnan dekaani, historiatieteiden tohtori Sergei Verigin.
Suomen ja Venäjän linnoitusverkostoa käsittelevä näyttely nimeltä Linnasta linnaan kiertää Suomen ja Venäjän kaupungeissa huhti—marraskuussa 2014.
— Näyttelyn tavoitteena on tutustuttaa niin suomalaiset kuin venäläiset Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän linnoihin ja linnoituksiin sekä
jakaa tietoa yhteisestä suomalais-venäläisestä kulttuuriperinnöstä. Toivomme, että näyttely lisää matkailijoiden mielenkiintoa linnoituksia kohtaan, sanoo Linnasta linnaan -hankkeen projektisuunnittelija Satu Juoperi.
Karjalan tasavallan 94-vuotispäivää juhlittiin Kontupohjassa sunnuntaina. Karjalan päivää vietettiin Petroskoin ulkopuolella Karjalan päämiehen Aleksandr Hudilaisen toimesta jo toista kertaa. Viime vuonna juhlat järjestettiin Prääsässä.
Petroskoin suomalais-ugrilaisen Lönnrot-koulun oppilas Helli Palmgren, 16, pitää äidinkielenään kahta kieltä, suomea ja venäjää, ja kumpaakin kieltä hän puhuu oikein hyvin. Tytön isällä on suomalaisia sukujuuria ja hän osaa suomea erinomaisesti.
— Päätin joskus, että perheessäni puhun isäni kanssa suomea ja äidin kanssa venäjää. Tämän vuoksi opin nämä kielet nopeasti ja nyt osaan käyttää niitä, Helli kertoo.
Pohjois-Amerikan suomalaisia siirtolaisia käsittelevä kirja nimeltä The Search for a Socialist El Dorado: Finnish Immigration to Soviet Karelia from the United States and Canada in the 1930s on nähnyt päivänvalon Pohjois-Amerikassa viime keväänä. Karjalan yleisö tutustui kirjauutuuteen esittelytilaisuudessa Karjalan kansallisessa museossa.
— Ihmisten ja kansojen muuttoliikkeet ovat kiinnostava aihe. Niiden takana on tuhansien ihmisten kohtalot. Tämä aihe on ajankohtainen kautta aikojen, huomauttaa Karjalan kansallisen museon johtaja Mihail Goldenberg.
Petroskoilainen folk-bändi Sattuma lahjoittaa osan Inkeri-kiertueella saamastaan palkkiosta Sandarmohissa syyttömästi murhattujen suomalaisten muistomerkin pystyttämiseen. Sattuma soitti Inkerissä muutaman keikan Pietarissa ja Keltossa.
Pietarissa Sattuma esiintyi suomalaisessa koulussa ja Suomen Pietarin-konsulaatissa järjestetyllä vastaanotolla. Seuraavana päivänä se keikkaili Keltossa ja illalla innosti yleisöä BGL-klubilla Fontankalla. Ahtaasta salista huolimatta esitys klubilla onnistui erinomaisesti.
Yli 20 vuotta Sortavalan evankelis-luterilainen seurakunta ja Joensuun Sortavala-Seura ovat järjestäneet yhteisiä talkoita Sortavalan vanhalla suomalaisella hautausmaalla. Puutarhaneuvos ja talkoopäällikkö Reima Karetien mukaan tällaiset talkoot järjestetään kerran vuodessa toukokuussa.
— Joensuun Sortavala-Seuran jäseniä osallistuu vaihtelevasti talkoisiin vuosittain. Monet heistä ovat olleet mukana useina vuosina. Yritämme olla mukana vapaaehtoisen avustuksen merkeissä, toteaa Joensuun Sortavala-Seuran sihteeri Pirkko Tolvanen.
Noin 23 000 Karjalan koululaista lähtee tänä kesänä Karjalan budjetin rahoittamille leireille. 21 vuorokautta kestävä loma Karjalan leirillä maksaa keskimäärin 21 000 ruplaa. Karjalan ulkopuolella samanlainen lomapaketti maksaa keskimäärin 17 000 ruplaa.
— Etelässä loma on halvempi kuin Karjalassa, koska siellä on kehittyneempi infrastruktuuri ja enemmän leirejä. Toki junaliput etelään ovat kalliita. Jos leiripaketin päälle lasketaan matkat, niin lomat sekä Karjalassa että sen ulkopuolella ovat samanhintaisia, Karjalan varaterveys- ja sosiaalikehitysministeri Olga Sokolova sanoo.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: