yhteiskunta / kesäkuu 8, 2016 09:28 / päivitetty kesäkuu 8, 2016 09:28
Jelena Gagarina
KUVA: http://peda.net/veraja/piesko
Monet matkalle osallistuneet oppilaat Pietarin Suomalaisesta koulusta pitivät eniten Kižin museosta.

Petroskoin-matkallaan Pietarin Suomalaisen koulun 8.-luokkalainen Valtteri Kervinen oppi karjalaisen kulttuurin historiasta jopa 6 000 vuotta takaa. Hän yhdessä muiden koulutoverinsa ja opettajiensa kanssa vieraili Karjalan pääkaupungissa toukokuun lopussa.

— Petroskoissa uni jäi kakkossijalle ja huvittelu ja matkasta nauttiminen oli etusijalla. Matkan aikana puhuin suomea ja venäjää. Venäjää tarvitsin julkisissa paikoissa, Kervinen kertoo.

yhteiskunta / kesäkuu 7, 2016 12:57 / päivitetty kesäkuu 7, 2016 12:57
Ilona Veikkolainen
KUVA: orf.ru
Gurkinin perhe elää maaseudulla ja maatalouden kustannuksella. Perheessä on yhteensä 12 lasta.
Gurkinin perhe elää maaseudulla ja maatalouden kustannuksella. Perheessä on yhteensä 12 lasta.

Nelisen tuhatta monilapsista perhettä tarvitsee sosiaalista apua. Monet niistä solmivat sosiaalityöntekijöiden kanssa niin sanotun sosiaalisen sopimuksen.

Sopimuksen mukaan perheelle myönnetään rahaa, jota käytetään karjan ja viljelypalstan hankkimiseen, oman yrityksen perustamiseen, opetuksen tai päiväkodin maksamiseen.

Myönnettävä summa riippuu perheen tavoitteesta. Suurin summa on 75 000 ruplaa.

yhteiskunta / kesäkuu 3, 2016 10:17 / päivitetty kesäkuu 3, 2016 10:17
Marina Tolstyh
KUVA: Lahden kaupunki
Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressi pidetään Sibelius-talossa Lahdessa 15.—17. kesäkuuta.

Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressissa Lahdessa etsitään uusia keinoja, joita kansat voivat hyödyntää kestävän kehityksen rakentamisessa eri elämänpiireissä. Karjalan tasavallasta kongressiin lähtee kaikkiaan 12 valtuutettua.

Irma Mullonen, kielentutkija

— Suomalais-ugrilaisten kansojen koulutukseen ja identiteettiin liittyvät kysymykset ovat minulle hyvin läheisiä. Kongressissa ohjaan teemaistuntoa ammatillisesta koulutuksesta.

yhteiskunta / kesäkuu 2, 2016 16:11 / päivitetty kesäkuu 2, 2016 16:11
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Noin 300 opiskelijaa Karjalasta tekee tänä kesänä opetus-, maatalous-, rakennus- ja huoltotöitä.

Lähes 300 opiskelijaa Karjalasta lähtee tänä kesänä kesätyöleireille tasavaltaan ja Venäjän muille alueille. Nuoret tekevät töitä opetus-, rakennus-, huolto- ja maatalousalalla.

Petroskoin valtionyliopiston 4. vuosikurssin opiskelijat Anatoli Agapitov ja Arseni Sungurov lähtevät kesätyöleirille jo neljättä kertaa.

Sungurov kävi viime vuonna työskentelemässä Kižin saarella. Siellä opiskelijat muun muassa tekivät talousrakennusten pienkorjaustöitä sekä niittivät heinää.

yhteiskunta / kesäkuu 2, 2016 09:29 / päivitetty kesäkuu 2, 2016 09:29
Anna Umberg

Nyt kun sodan alkamisesta on kulunut 75 vuotta, ovat painajaiset talttuneet, mutta sodan kokemukset palaavat yhä Kapitolina Stepanovan mieleen.

On kesäkuu 1941. Kapitolina Stepanova oli 19-vuotias, kun sota alkoi. Tieto sodan alkamisesta tavoitti hänet työpaikallaan. Tuona aikana hän työskenteli välskärinä Kentjärvellä.

— Istuin työhuoneessani. Kukaan potilaista ei tullut luokseni. Yhtäkkiä ystäväni tuli hengästyneenä ja huusi, että sota on alkanut, Kapitolina muistelee.

Paniikki, tohina, mobilisaatio…

yhteiskunta / toukokuu 30, 2016 14:50 / päivitetty toukokuu 30, 2016 14:50
Ilona Veikkolainen
KUVA: Matvei Šparo
Mujejärven piirissä järjestetty Suuri seikkailu -leiri tarjoaa lapsille myös vesiaktiviteetteja.
Mujejärven piirissä järjestetty Suuri seikkailu -leiri tarjoaa lapsille myös vesiaktiviteetteja.

Lasten kesäloma on alkanut. Lomanviettopalveluita tarjotaan eri makuun.

Karjalassa yli 21 000 koululaista viettää lomaansa kesäleireillä. Tarkoitukseen on myönnetty noin 217 miljoonaa ruplaa.

Suurin osa koululaisista lomailee Karjalassa toimivilla leireillä.

— Kuusi leiriä toimii tänä vuonna Karjalan maaseudulla. Kaksi telttaleiriä avautuu Mujejärven ja Louhen piireissä. Leirit järjestetään myös Karjalan ulkopuolella. Lähiaikoina 784 lasta lähtee Mustanmeren rannikolle, Karjalan varapääministeri Valentina Ulitš kertoo.

yhteiskunta / toukokuu 26, 2016 13:55 / päivitetty toukokuu 26, 2016 13:55
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Suomen maahanmuuttoyksikön tiimipäällikkö Marianne Laine (vas.) tarkistaa suomen kielen tutkintoon ilmoittautuneiden paluumuuttajien passit.

Inkerinsuomalaiset paluumuuttajat Tatjana Ahava, Amiran Zoidze ja Jelena Pulkkinen Petroskoista päättivät lopullisesti muuttaa Suomeen, jos heidän tenttisuorituksensa hyväksytään. He suorittivat viime keskiviikkona Petroskoissa suomen kielen tutkinnon, joka on pakollinen kaikille oleskelulupaa hakeville paluumuuttajille.

Ennen tenttiä kolmikko opiskeli suomea noin yhdeksän kuukautta paluumuuttajien valmennuskursseilla.

yhteiskunta / toukokuu 19, 2016 15:49 / päivitetty toukokuu 19, 2016 15:49
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Leikkimuseon perustaja Kaarina Kainulainen Rääkkylästä (vas.), perinteisten mökkien edustava Taina Arvekari ja juhlapitoa Kiteellä järjestävä Maija Timonen esittelivät petroskoilaiselle Irina Novikovalle Keski-Karjalan matkapalveluita.

Suomalaiset matkailuyrittäjät toivovat, että venäläiset turistit palaavat Suomeen lähivuosina. Heidän määränsä on vähentynyt moneen kertaan viime vuosien aikana korkean euroarvon ja tiukkaan Venäjä-politiikan takia.

— Joensuussa käy venäläisiä joka päivä. Tietenkin aiemmin heitä oli paljon enemmän kuin nyt. Uskon, että venäläiset asiakkaat palautuvat Suomeen tänä tai seuraavana vuonna, vapaa-ajan aktiviteetteja Petroskoissa markkinoinut Veli-Pekka Halonen sanoo.

yhteiskunta / toukokuu 18, 2016 14:29 / päivitetty toukokuu 18, 2016 14:29
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Koululaiset Nurmeksesta yhdessä petroskoilaisten lasten kanssa valmistivat taikanukkeen oppitunnilla Lönnrot-koulussa. Vasemmalta on käsityön opettaja Tatjana Kuznetsova. Keskellä on Kirkkokadun koulun oppilas Niilo Karjalainen.

Kolme vuotta venäjää opiskellut Niilo Karjalainen Nurmeksesta käytti Petroskoin-vierailunsa aikana vähän venäjänkielisiä sanoja. Hänestä venäläiset puhuvat aika nopeasti.

— Petroskoin koulussa on vähän rennompaa kuin meillä. Täällä opetellaan leikkien ja hauskanpidon kautta, Kirkkokadun koulun oppilas Karjalainen sanoo.

yhteiskunta / joulukuu 28, 2015 10:51 / päivitetty joulukuu 28, 2015 10:51
Sergei Karpov
KUVA: Julia Veselova
Sotahistorian professori Martti Turtola kiinnostui historiasta kouluvuosina. Hänen kotonaan oli paljon historiakirjoja, joita luettiin koko perheellä. Kuvassa Martti Turtola vierailulla Karjalan Sanomissa.

Vuodenvaihteessa valtiotieteiden tohtori ja sotahistorian professori Martti Turtola alkaa kirjoittaa uutta historiakirjaansa. Kirja kertoo Suomen marsalkasta ja maan kuudennesta presidentistä Gustaf Mannerheimista.

Uudesta teoksestaan Turtola kertoi Karjalan Sanomille käydessään Petroskoissa esittelemässä Sibelius-kirjansa.

— Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 150 vuotta Mannerheimin syntymästä. Pari vuotta sitten tein sopimuksen kustantajan kanssa, että kirjoitan kirjan Mannerheimista, Turtola sanoo.