yhteiskunta / kesäkuu 3, 2016 10:17 / päivitetty kesäkuu 3, 2016 10:17
Marina Tolstyh
KUVA: Lahden kaupunki
Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressi pidetään Sibelius-talossa Lahdessa 15.—17. kesäkuuta.

Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressissa Lahdessa etsitään uusia keinoja, joita kansat voivat hyödyntää kestävän kehityksen rakentamisessa eri elämänpiireissä. Karjalan tasavallasta kongressiin lähtee kaikkiaan 12 valtuutettua.

Irma Mullonen, kielentutkija

— Suomalais-ugrilaisten kansojen koulutukseen ja identiteettiin liittyvät kysymykset ovat minulle hyvin läheisiä. Kongressissa ohjaan teemaistuntoa ammatillisesta koulutuksesta.

yhteiskunta / kesäkuu 2, 2016 16:11 / päivitetty kesäkuu 2, 2016 16:11
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Noin 300 opiskelijaa Karjalasta tekee tänä kesänä opetus-, maatalous-, rakennus- ja huoltotöitä.

Lähes 300 opiskelijaa Karjalasta lähtee tänä kesänä kesätyöleireille tasavaltaan ja Venäjän muille alueille. Nuoret tekevät töitä opetus-, rakennus-, huolto- ja maatalousalalla.

Petroskoin valtionyliopiston 4. vuosikurssin opiskelijat Anatoli Agapitov ja Arseni Sungurov lähtevät kesätyöleirille jo neljättä kertaa.

Sungurov kävi viime vuonna työskentelemässä Kižin saarella. Siellä opiskelijat muun muassa tekivät talousrakennusten pienkorjaustöitä sekä niittivät heinää.

yhteiskunta / kesäkuu 2, 2016 09:29 / päivitetty kesäkuu 2, 2016 09:29
Anna Umberg

Nyt kun sodan alkamisesta on kulunut 75 vuotta, ovat painajaiset talttuneet, mutta sodan kokemukset palaavat yhä Kapitolina Stepanovan mieleen.

On kesäkuu 1941. Kapitolina Stepanova oli 19-vuotias, kun sota alkoi. Tieto sodan alkamisesta tavoitti hänet työpaikallaan. Tuona aikana hän työskenteli välskärinä Kentjärvellä.

— Istuin työhuoneessani. Kukaan potilaista ei tullut luokseni. Yhtäkkiä ystäväni tuli hengästyneenä ja huusi, että sota on alkanut, Kapitolina muistelee.

Paniikki, tohina, mobilisaatio…

piirit / kesäkuu 1, 2016 12:44 / päivitetty kesäkuu 1, 2016 12:44
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Rakennusrestauroijiksi opiskelevat Anne Varjovirta (vas.) ja Laura Kemppainen Pikisaarelta rakensivat Kinnermäessä uuden aidan.

Kinnermäen kylän katukuva on tullut viikoksi tavallista kirjavampi, koska eri kolkissa kylää voi tavata työvaatteisiin pukeutuneita suomalaisia. Ympäristötyötä tekevät Oulun ammattiopiston ja sen Pikisaaren yksikön opiskelijat, joista osa opiskelee rakennusrekonstruointilinjalla ja osa videokuvauslinjalla.

kulttuuri / kesäkuu 1, 2016 12:02 / päivitetty kesäkuu 1, 2016 12:02
Anna Umberg
KUVA: Jelena Maloduševa
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev siirtää Homeroksen aiheita nykypäivään.

Nykytaide on usein niin abstraktia, että on vaikea ymmärtää, mitä taiteilija haluaa sanoa.

— Teos herättää oikeita tunteita siinä tapauksessa, jos voi tulkita sen, Pariisin Louvren taidemuseon asiantuntija Manon Potvin sanoo.

Manon Potvin ja Pietarin Venäläisen museon professori Boris Stoljarov opettivat kahden päivän aikana petroskoilaista yleisöä tulkitsemaan nykytaiteen teoksia.

— Hankkeemme tarkoitus on auttaa yleisöä ymmärtämään paremmin nykytaidetta, Potvin korostaa.

kulttuuri / kesäkuu 1, 2016 11:47 / päivitetty kesäkuu 1, 2016 11:47
Tšukovskin Moidodyr-teos saa ensi-iltansa keskiviikkona Petroskoin nukketeatterissa.
Anna Umberg
KUVA: Nukketeatteri
Juoni kehittyy puhtauden laboratoriossa.

Petroskoin nukketeatterin yleisö pitää klassikoista. Esimerkkinä on tuore näytelmä, Kornei Tšukovskin Moidodyr-teos, joka saa ensi-iltansa tänään. Toinen esitys on 4. kesäkuuta. Kaksi esitystä loppuunmyytiin ennätysajassa.

— Ohjelmistomme ikisuosikit ovat kuitenkin klassikkonäytelmiä. Se näkyy lipunmyynnissä. Jos näytelmän nimi on outo, se ei olekaan loppuunmyyty, nukketeatterin johtaja Ljubov Vasiljeva kertoo.   

Nukketeatterin järjestämä tietovisa paljasti, että lapset tuntevat hyvin Tšukovskin teoksia. Siis vanhemmat lukevat niitä innolla lapsilleen.

koulutus / kesäkuu 1, 2016 09:27 / päivitetty kesäkuu 1, 2016 09:27
Jelena Gagarina
KUVA: otos Vikkelä venäjänkurssi -videosta.
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 3. C-luokan oppilaiden video on venäjän kielen esittelymateriaali.

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaiden videosta on tullut paras Venäjän kielen tähti -kilpailussa. Vikkelän venäjänkurssin kuvasi 3. C-luokan oppilaita.

Suomi—Venäjä-Seuran järjestämään kilpailuun saatiin tänä vuonna 36 videota Suomessa. Viime vuonna töitä oli 20.

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on kielipainotteinen. Peruskoulussa ja lukiossa on 200 venäjän kielen opiskelijaa.

talous / toukokuu 31, 2016 15:44 / päivitetty toukokuu 31, 2016 15:44
Marina Petrova
KUVA: Karjalan Sanomat
Huonokuntoiset tiet aiheuttavat liikenneonnettomuuksien riskin.
Huonokuntoiset tiet aiheuttavat liikenneonnettomuuksien riskin.

Liittovaltion Venäjän alueille tienkorjaukseen myöntämästä 10,8 miljardista ruplasta Karjala on saanut 700 miljoonaa.

— Suurin osa eli 450 miljoonaa ruplaa apurahaa tulee Petroskoin teiden kunnostamiseen. Loppuosa myönnetään tasavallan teiden korjaukseen, Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen kertoo.

Karjalan piireissä korjataan yhteensä yli 30 kilometriä teitä. Petroskoista Suojärvelle kulkevalla tiellä korjataan 22 kilometriä ja Aunuksesta Värtsilään 3,8 kilometriä tietä. Petroskoihin kulkevalla Kola-autotiellä kunnostetaan yhteensä 4,5 kilometriä.

yhteiskunta / toukokuu 30, 2016 14:50 / päivitetty toukokuu 30, 2016 14:50
Ilona Veikkolainen
KUVA: Matvei Šparo
Mujejärven piirissä järjestetty Suuri seikkailu -leiri tarjoaa lapsille myös vesiaktiviteetteja.
Mujejärven piirissä järjestetty Suuri seikkailu -leiri tarjoaa lapsille myös vesiaktiviteetteja.

Lasten kesäloma on alkanut. Lomanviettopalveluita tarjotaan eri makuun.

Karjalassa yli 21 000 koululaista viettää lomaansa kesäleireillä. Tarkoitukseen on myönnetty noin 217 miljoonaa ruplaa.

Suurin osa koululaisista lomailee Karjalassa toimivilla leireillä.

— Kuusi leiriä toimii tänä vuonna Karjalan maaseudulla. Kaksi telttaleiriä avautuu Mujejärven ja Louhen piireissä. Leirit järjestetään myös Karjalan ulkopuolella. Lähiaikoina 784 lasta lähtee Mustanmeren rannikolle, Karjalan varapääministeri Valentina Ulitš kertoo.

kulttuuri / toukokuu 30, 2016 09:53 / päivitetty toukokuu 30, 2016 09:53
Karjalainen räppäri Ondrei, mordvalainen etnomusiikkiyhtye Oime ja komilainen Andrei tutustuivat suomalaisnuoria suomalais-ugrilaiseen rapiin.
Anna Umberg
Petroskoilainen räppäri Ondrei haluaa tuotannossaan osoittaa, että kieli elää ja kehittyy.

Toukokuussa Suomessa saatiin kuulla räppiä karjalaksi, mordvaksi ja komiksi. Kolme ainutlaatuista suomalais-ugrilaista rap-kokoonpanoa kiersi Suomen kahden viikon ajan.

— Yleisö otti meidät vastaan hyvin sydämellisesti, vaikka koululaisyleisö on ristiriitaisin yleisö. Vanhemmat katsojat tulivat luoksemme konsertin jälkeen ja kiittivät meitä, karjalainen räppäri Ondrei Petroskoista kertoo tyytyväisenä.