koulutus / lokakuu 5, 2016 09:33 / päivitetty lokakuu 5, 2016 09:34
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Petroskoin 34. koulun 9.-luokan oppilaat mielellään lukevat Karjalan Sanomien juttuja. Keskellä ovat Darja Lastovtšenko (vas.) ja Evelina Erti.

Karjalan Sanomilla on runsaasti tilaajia Petroskoin 34. koulun oppilaiden keskuudessa.  Lehden tilaajat, jotka opiskelevat 9.-luokalla, lukevat juttuja ja kertovat niiden sisältöä kotiluku-tunneilla.

— Olemme ottaneet lehden käyttöön, jotta oppilaat laajentavat suomenkielistä sanavarastoaan ja sekä osaisivat ilmaista ajatuksia kielellä, kertoo koulun suomen kielen opettaja Kristina Kušnir.

Tänä lukuvuonna 34. koulussa ei ole 10.—11.luokkia, joissa opiskellaan suomea. Ennen näillä luokilla myös hyödynnettiin lehteä.

kulttuuri / syyskuu 28, 2016 11:51 / päivitetty syyskuu 28, 2016 11:51
Anna Umberg
Pääroolin esittää Draamateatterin näyttelijä Aleksandr Galijev. Hänelle oli aitoa kokemusta istua tuntikausia pyörätuolilla.

Petroskoilaisen Lokalfilm-elokuvastudion kuvaama täyspitkä Ananas-niminen elokuva on mainio esimerkki siitä, että laadukkaiden elokuvien tuottaminen pienellä rahalla on mahdollista Karjalan tasavallassakin.

— Elokuvan budjetti oli yhteensä 100 000 ruplaa, elokuvan ohjaaja Vladimir Rudak sanoo.

Ananas on tekijän elokuva, joka on tuotettu ilman tukea ja kaupallisia odotuksia. Näyttelijät työskentelivät ilman palkkiota.

— Vladimir kirjoitti käsikirjoituksen. Hankimme äänilaitteiston, sijoitimme rahat studioon

kulttuuri / syyskuu 28, 2016 11:06 / päivitetty syyskuu 28, 2016 11:06
Pukuni on historiani -hanke keräsi käsityöläisiä ja kansallispuvun asiantuntijoita Karjalasta ja Suomesta Petroskoihin.
Jelena Maloduševa
KUVA: Irina Larionova
Esitelmässään Suomalainen kansallispuku -seminaarissa taiteentutkija Jelena Jääskeläinen keskitti huomiota kansallispuvun historiaan ja nykytilanteeseen.

Vuosittain viidentenä elokuuta Suomessa järjestetään kansallispukujen tuuletuspiknikkejä. Perinne on ilmestynyt kuusi vuotta sitten Imatralla. Piknikkien aikana kaikki halukkaat, joilla on kansallispukuja tai vähintään osia niistä, kuten esimerkiksi kaunis hame tai päähine, tulevat puistoon ja viettävät aikaa yhdessä.

Suomalaisten kauniista perinteestä kertoi joensuulainen Jelena Jääskeläinen Suomalainen kansallispuku -seminaarissa.

yhteiskunta / syyskuu 28, 2016 09:33 / päivitetty syyskuu 28, 2016 09:33
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Kalastajat osallistuivat kilpailuun ryhmittäin. He kilpailivat henkilökohtaisessa kilpailussa.

Kalastaja Marat Julašev Petroskoista sai saaliiksi neljä kirjolohta Kalakunda-festivaalilla pidetyssä kalastuskilpailussa. Syöttinä hän käytti katkarapuja.

— Viime vuonna vain seurasin kilpailuja. Tänä vuonna päätin osallistua siihen. Saaliini paino oli 3,4 kiloa, Julašev sanoo.

yhteiskunta / syyskuu 27, 2016 15:15 / päivitetty syyskuu 27, 2016 15:15
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Anne Lammila vakuuttaa, että yhteiskunta voi hyvin, kun naiset osallistuvat politiikkaan ja liike-elämään. Suomi on todistanut sen.
Anne Lammila vakuuttaa, että yhteiskunta voi hyvin, kun naiset osallistuvat politiikkaan ja liike-elämään. Suomi on todistanut sen.

Suomen naisten asemasta kerrottiin Petroskoissa viikon alussa. Suomen tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila piti luennot Karjalan virkamiesakatemiassa ja Petroskoin valtionyliopistossa.

— Kerron Suomen naisten tilanteesta ennen ja nyt. Tämä vuosi on juhlavuosi, koska on kulunut 150 vuotta Miina Sillanpään syntymästä ja myöskin110 vuotta Suomen naisten äänioikeudesta. Suomen naisia oli ensimmäisiä maailmassa, Lammila sanoo.

Nyt Suomen naisten työelämäasema on yksi parhain maailmassa.

yhteiskunta / syyskuu 27, 2016 14:05 / päivitetty syyskuu 27, 2016 14:05
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Nuoret koettavat voimiaan kokin ammatissa.
Nuoret koettavat voimiaan kokin ammatissa.

Petroskoilaiset yläkoululaiset tutustuivat ammatteihin Startti ammattiin —ammatinvalintamessuilla. Valinnanvara oli toki suurenmoinen. Parikymmentä oppilaitosta tarjosi parisataa ammattia. Pietarin kulttuuri-instituutti tarjosi yli viisikymmentä ammattia.

kulttuuri / syyskuu 21, 2016 09:43 / päivitetty syyskuu 21, 2016 09:44
Jelena Gagarina
KUVA: Uljana Belonogova
Valokuva Louhesta miellytti monia näyttelyn kävijöitä.

Jokainen voi löytää jotain itselleen mielenkiintoista uudesta Oma näkemys Kalevalasta -näyttelystä. Eepokselle omistetut valokuvat on esillä Petroskoin teollisuushistorian galleriassa.

— Galleriassa voi nähdä 12 valokuvaajan töitä. Näyttelyyn olemme valinneet 24 valokuvaa. Alun perin niitä oli noin kaksi kertaa enemmän. Valinnan kriteerinä oli se, että valokuvissa olisi tunnelmaa, joka vastaa Kalevalassa kerrottuja tapahtumia, kertoo Kalevala open -hankkeen johtaja ja näyttelyn järjestäjä Irina Rynkevitš.

yhteiskunta / syyskuu 19, 2016 12:28 / päivitetty syyskuu 19, 2016 12:36
Marina Tolstyh

Vuonna 1953 uponneen Iivinan asutuskeskuksen historia ei ole jättänyt petroskoilaista Aleksandr Bažukovia rauhaan. Hän jatkaa tutkimustyötään ottamalla yhteyksiä entisten asukkaiden jälkeläisiin ja arkistoihin.

— Asukkaiden kohtalot olivat niin kovat ja mielenkiintoiset, että niistä täytyy säilyttää muistoja, tutkija varmentaa.

Keväänä 2013 hän julkaisi Iivinasta ensimmäisen muistelmakirjan yhdessä Lidia Poršnjakovan kanssa. Hänen isänsä ryhtyi ensimmäisenä seudun tutkimukseen yli puoli vuosisataa sitten.

yhteiskunta / syyskuu 19, 2016 10:13 / päivitetty syyskuu 19, 2016 10:13
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Kotiseutututkija Aleksandr Bažukovin kädessä on uponneen Kašino-kylän valokuva. Piirustuksen teki Kronstadtin kapinallinen Ivan Gordjuškin, joka pakeni vainoja Suomeen.

Vuonna 1953 uponneen Iivinan asutuskeskuksen historia ei ole jättänyt petroskoilaista Aleksandr Bažukovia rauhaan. Hän jatkaa tutkimustyötään ottamalla yhteyksiä entisten asukkaiden jälkeläisiin ja arkistoihin.

— Asukkaiden kohtalot olivat niin kovat ja mielenkiintoiset, että niistä täytyy säilyttää muistoja, tutkija varmentaa.

Keväänä 2013 hän julkaisi Iivinasta ensimmäisen muistelmakirjan yhdessä Lidia Poršnjakovan kanssa. Hänen isänsä ryhtyi ensimmäisenä seudun tutkimukseen yli puoli vuosisataa sitten.

koulutus / syyskuu 16, 2016 17:18 / päivitetty syyskuu 16, 2016 17:18
Marina Tolstyh
KUVA: Sergei Minvalejev
Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Pavel Horohorin (kesk.) saa Oma mua –sanomalehden päätoimittajal Natalja Sinitskajalta esitteen, joka auttaa oppimaan karjalankielisiä sanoja viidessä minuutissa.

Kaikkiaan 25 nuorta on aloittanut opintonsa Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen ensimmäisellä vuosikurssilla. Kolmella eri opintolinjalla opetetaan pääaineina suomea, karjalan kielen aunuksen- ja vienanmurretta, vepsää, kirjallisuutta ja englantia.

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista vain muutama luki suomea ja karjalaa koulussa tai yksityisopettajan kanssa. Vepsän kieltä opiskelevan kolmikosta ei löydy yhtäkään, joka osaa kieltä. Nuoret ovat kotoisin Segežasta sekä Arkangelin ja Murmanskin alueilta, joilla ei vepsää opeteta.