kulttuuri / kesäkuu 8, 2016 12:12 / päivitetty kesäkuu 8, 2016 12:22
Anna Umberg
Vuonna 1935 Sortavalan laulujuhlat kokosivat toistasataa kuoroa Vakkosalmen Laululavalle.

Karjalaisten laulujuhlien pitkä perinne jatkuu. Tänä vuonna karjalaiset kuorot kokoontuvat Nurmekseen 10. kesäkuuta. Tapahtumaan on kutsuttu esiintyjiä eri puolilta Karjalaa ja Suomea.

Karjalaiset Laulujuhlat jatkavat aikoja sitten alkanutta laulujuhlien perinnettä.

— Laulujuhlien tarkoitus on kehittää kuorolaulua molemmissa maissa ja ennen kaikkea luoda parempia edellytyksiä karjalankieliselle kuorolaululle ja sen kehittämiselle. Toivomme, että syntyy uusia karjalankielisiä lauluja, laulujuhlatoimikunnan jäsen Risto Salmela sanoo. 

petroskoi / kesäkuu 8, 2016 10:05 / päivitetty kesäkuu 8, 2016 10:05
Julia Veselova
KUVA: Julia Veselova
Leirillä lapset tekevät paljon käsityötä.

Aurinko, taivas ja maa ovat ensimmäisiä suomenkielisiä sanoja, joita opiskelevat suomen kielen leirin osallistujat. Leirin tarkoitus on opiskella

suomea ja saada uusia ystäviä.

— Olen ensimmäistä kertaa osallistumassa sellaiseen leiriin. Koulussa olen lukenut suomea, mutta kotona kukaan ei puhu sitä. Monet leiriläiset ovat minulle tuttuja, koska käymme yhdessä pyhäkoulua, 13-vuotias Maksim Kudrjavtsev kertoo.

yhteiskunta / kesäkuu 8, 2016 09:28 / päivitetty kesäkuu 8, 2016 09:28
Jelena Gagarina
KUVA: http://peda.net/veraja/piesko
Monet matkalle osallistuneet oppilaat Pietarin Suomalaisesta koulusta pitivät eniten Kižin museosta.

Petroskoin-matkallaan Pietarin Suomalaisen koulun 8.-luokkalainen Valtteri Kervinen oppi karjalaisen kulttuurin historiasta jopa 6 000 vuotta takaa. Hän yhdessä muiden koulutoverinsa ja opettajiensa kanssa vieraili Karjalan pääkaupungissa toukokuun lopussa.

— Petroskoissa uni jäi kakkossijalle ja huvittelu ja matkasta nauttiminen oli etusijalla. Matkan aikana puhuin suomea ja venäjää. Venäjää tarvitsin julkisissa paikoissa, Kervinen kertoo.

yhteiskunta / kesäkuu 7, 2016 12:57 / päivitetty kesäkuu 7, 2016 12:57
Ilona Veikkolainen
KUVA: orf.ru
Gurkinin perhe elää maaseudulla ja maatalouden kustannuksella. Perheessä on yhteensä 12 lasta.
Gurkinin perhe elää maaseudulla ja maatalouden kustannuksella. Perheessä on yhteensä 12 lasta.

Nelisen tuhatta monilapsista perhettä tarvitsee sosiaalista apua. Monet niistä solmivat sosiaalityöntekijöiden kanssa niin sanotun sosiaalisen sopimuksen.

Sopimuksen mukaan perheelle myönnetään rahaa, jota käytetään karjan ja viljelypalstan hankkimiseen, oman yrityksen perustamiseen, opetuksen tai päiväkodin maksamiseen.

Myönnettävä summa riippuu perheen tavoitteesta. Suurin summa on 75 000 ruplaa.

yhteiskunta / kesäkuu 3, 2016 10:17 / päivitetty kesäkuu 3, 2016 10:17
Marina Tolstyh
KUVA: Lahden kaupunki
Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressi pidetään Sibelius-talossa Lahdessa 15.—17. kesäkuuta.

Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressissa Lahdessa etsitään uusia keinoja, joita kansat voivat hyödyntää kestävän kehityksen rakentamisessa eri elämänpiireissä. Karjalan tasavallasta kongressiin lähtee kaikkiaan 12 valtuutettua.

Irma Mullonen, kielentutkija

— Suomalais-ugrilaisten kansojen koulutukseen ja identiteettiin liittyvät kysymykset ovat minulle hyvin läheisiä. Kongressissa ohjaan teemaistuntoa ammatillisesta koulutuksesta.

yhteiskunta / kesäkuu 2, 2016 16:11 / päivitetty kesäkuu 2, 2016 16:11
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Noin 300 opiskelijaa Karjalasta tekee tänä kesänä opetus-, maatalous-, rakennus- ja huoltotöitä.

Lähes 300 opiskelijaa Karjalasta lähtee tänä kesänä kesätyöleireille tasavaltaan ja Venäjän muille alueille. Nuoret tekevät töitä opetus-, rakennus-, huolto- ja maatalousalalla.

Petroskoin valtionyliopiston 4. vuosikurssin opiskelijat Anatoli Agapitov ja Arseni Sungurov lähtevät kesätyöleirille jo neljättä kertaa.

Sungurov kävi viime vuonna työskentelemässä Kižin saarella. Siellä opiskelijat muun muassa tekivät talousrakennusten pienkorjaustöitä sekä niittivät heinää.

yhteiskunta / kesäkuu 2, 2016 09:29 / päivitetty kesäkuu 2, 2016 09:29
Anna Umberg

Nyt kun sodan alkamisesta on kulunut 75 vuotta, ovat painajaiset talttuneet, mutta sodan kokemukset palaavat yhä Kapitolina Stepanovan mieleen.

On kesäkuu 1941. Kapitolina Stepanova oli 19-vuotias, kun sota alkoi. Tieto sodan alkamisesta tavoitti hänet työpaikallaan. Tuona aikana hän työskenteli välskärinä Kentjärvellä.

— Istuin työhuoneessani. Kukaan potilaista ei tullut luokseni. Yhtäkkiä ystäväni tuli hengästyneenä ja huusi, että sota on alkanut, Kapitolina muistelee.

Paniikki, tohina, mobilisaatio…

piirit / kesäkuu 1, 2016 12:44 / päivitetty kesäkuu 1, 2016 12:44
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Rakennusrestauroijiksi opiskelevat Anne Varjovirta (vas.) ja Laura Kemppainen Pikisaarelta rakensivat Kinnermäessä uuden aidan.

Kinnermäen kylän katukuva on tullut viikoksi tavallista kirjavampi, koska eri kolkissa kylää voi tavata työvaatteisiin pukeutuneita suomalaisia. Ympäristötyötä tekevät Oulun ammattiopiston ja sen Pikisaaren yksikön opiskelijat, joista osa opiskelee rakennusrekonstruointilinjalla ja osa videokuvauslinjalla.

kulttuuri / kesäkuu 1, 2016 12:02 / päivitetty kesäkuu 1, 2016 12:02
Anna Umberg
KUVA: Jelena Maloduševa
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev siirtää Homeroksen aiheita nykypäivään.

Nykytaide on usein niin abstraktia, että on vaikea ymmärtää, mitä taiteilija haluaa sanoa.

— Teos herättää oikeita tunteita siinä tapauksessa, jos voi tulkita sen, Pariisin Louvren taidemuseon asiantuntija Manon Potvin sanoo.

Manon Potvin ja Pietarin Venäläisen museon professori Boris Stoljarov opettivat kahden päivän aikana petroskoilaista yleisöä tulkitsemaan nykytaiteen teoksia.

— Hankkeemme tarkoitus on auttaa yleisöä ymmärtämään paremmin nykytaidetta, Potvin korostaa.

kulttuuri / kesäkuu 1, 2016 11:47 / päivitetty kesäkuu 1, 2016 11:47
Tšukovskin Moidodyr-teos saa ensi-iltansa keskiviikkona Petroskoin nukketeatterissa.
Anna Umberg
KUVA: Nukketeatteri
Juoni kehittyy puhtauden laboratoriossa.

Petroskoin nukketeatterin yleisö pitää klassikoista. Esimerkkinä on tuore näytelmä, Kornei Tšukovskin Moidodyr-teos, joka saa ensi-iltansa tänään. Toinen esitys on 4. kesäkuuta. Kaksi esitystä loppuunmyytiin ennätysajassa.

— Ohjelmistomme ikisuosikit ovat kuitenkin klassikkonäytelmiä. Se näkyy lipunmyynnissä. Jos näytelmän nimi on outo, se ei olekaan loppuunmyyty, nukketeatterin johtaja Ljubov Vasiljeva kertoo.   

Nukketeatterin järjestämä tietovisa paljasti, että lapset tuntevat hyvin Tšukovskin teoksia. Siis vanhemmat lukevat niitä innolla lapsilleen.