ort: Sergei, Dmitri, Ivan
lut: Teemu, Nikodemus
Vuosi 1947 on merkittävä vuosi Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisten filologian laitoksen historiassa. Silloin yliopistossa avattiin uusi suomalais-ugrilainen opintolinja.
Tänä vuonna laitos täyttää 70 vuotta. Merkkivuonnakin Itämerensuomalaisten filologian laitoksen työntekijät tekevät parhaansa motivoidakseen nuoria opiskelemaan suomea, karjalaa ja vepsää ammattitasolla.
Petroskoissa viime viikolla pidetyissä julkisissa keskusteluissa tarkastettiin kaupungin vesijohtoveden laatua. Viranomaisten mukaan on tärkeä tietää, onko hanavesi juomakelpoista, koska siitä riippuu ihmisten terveys.
— Vaikka vesihuoltolaitos takaa veden parasta mahdollista laatua, vesijohtoveden laatu ei ole sen vastuulla. Syynä on se, että hanaveden laatu riippuu vesijohtoverkon kunnosta. Siksi on tärkeä tarkastaa, onko hanavesi juomakelpoista, Petroskoin valvontakeskuksen johtaja Dmitri Daniljev sanoo.
Kun kysytään Petroskoissa työskenteleviltä suomalaisilta, ovatko he ylpeitä suomalaisuudestaan, saadaan pelkästään myönteinen vastaus.
— Tärkeimpiä aikaansaannoksia on se, että köyhästä maasta nousimme taloudellisesti menestyväksi maaksi. Suomi on ensimmäisiä maita, joissa annettiin äänioikeus naisille, mahdollisuus osallistua vaaleihin. Koulutuksessa pärjäämme myös hyvin, Suomen Petroskoin-konsuli Tarvo Nieminen sanoo.
Neuvosto-Karjalan ja Karjalan Sanomien monivuotinen toimittaja Aili Rettijeva täyttää tänään 80 vuotta. Hän työskenteli lehdessä kääntäjänä yhteensä 42 vuotta. Vuonna 2010 hän jäi eläkkeelle.
— Tuntuu ihmeelliseltä, että olen jo 80 vuotta vanha. Voiko se olla totta? Vuodet ovat menneet kauhean nopeasti, Rettijeva hymyilee.
Rettijeva asuu nyt Petroskoissa, mutta viettää syntymäpäiväänsä kotikylässään Vuokkiniemessä perhepiirissä. Hänellä on siellä useita sisaruksia ja muita sukulaisia. Syntymäpäiväjuhliin tulee myös sukulaisia Uhtualta ja Suomesta.
Kostamuksen Suomen ystävien puheenjohtaja Tatjana Ivanitskaja luettelee kahdeksan suomalaista kuntaa, joiden kanssa hänen johtamansa seura on tehnyt viime vuosina yhteistyötä. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Suomi-Venäjä-Seuran Kuhmon, Sotkamon, Kajaanin, Raahen, Kuusamon, Suomussalmen, Oulun ja Haapaveden osastot.
Marraskuun puolivälissä Vodlajärven kansallispuiston tieteilijät palasivat kolmannelta retkeltään, jolla he tutkivat peurojen liikkeitä ja määrää. Retken huomattavin saavutus oli se, että tiedemiehet aloittivat metsäpeurojen pannoittamisen.
GPS-pannalla tiedemiehet keräävät tietoja muun muassa metsäpeurojen vaelluskäyttäytymisestä, laidunalueista, kuolleisuudesta ja vasatuotannosta. He käyttävät tietoja tutkimuksessa ja suojelussa.
Sortavalalainen yleisö kuunteli uudelleen Karjalan tasavallan filharmonian esiintyjien soittamaa musiikkia viime torstaina. Kronid Gogolevin hyväntekeväisyyssäätiö ja filharmonia ovat tehneet sopimuksen konserttimatkoista Sortavalaan. Yhteistyö on kestänyt jo yli viisi vuotta ja näiden vuosien aikana konsertit on järjestetty niin kaupungin taidekoulussa kun viime vuodesta alkaen myös entisen raatihuoneen tuloissa.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: