ort:
lut: Sami, Samuli, Samuel
Suomalais-ugrilaisessa maailmassa karjalainen Tatjana Klejerova tunnetaan hyvin Venäjän alkuperäiskansojen ja ensinnäkin karjalaisten intressejä puolustavana yhteiskunnallisena toimijana.
— En ole koskaan valinnut helppoja tehtäviä tai mukavia rooleja. Kaikki elämäni roolit ovat minulle tärkeitä, Klejerova sanoo.
Hän on mm. karjalaisten 8. kerähmön valtuuston puheenjohtaja ja kansainvälisessä yhteistyössä VII. Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin konsultaatiokomitean puheenjohtaja.
— Työni on tehtävä mitäs muuta, Klejerova tunnustaa.
Pyöräilyliike on kehittynyt hyvää vauhtia Petroskoissa vuodesta 2012. Sen edistäminen vaatii kaupungin liikenne- ja ensi kädessä pyöräilyinfrastruktuurin kehitystä.
Tänä vuonna liittovaltion kohdeohjelmasta Petroskoi saa pyöräilyinfrastruktuurin parantamiseen 60 miljoonaa ruplaa.
— Uusien pyöräteiden rakentamisen lisäksi voimme kustantaa jo käytössä olevien pyöräteiden korjauksen, Petroskoin kaupunginhallituksen ympäristökomitean johtaja Anna Dudyrina sanoo.
Sosiaaliset mediat ovat jokapäiväinen osa ihmisten elämää. Chattailun lisäksi Facebook, YouTube, Instagram ja muut sosiaaliset mediat sekä pikaviestintäpalvelut ovat hyvä pohja erilaisten aloitteiden kehittämiselle. Esimerkiksi somet auttavat kehittämään ja popularisoimaan suomalais-ugrilaisia kieliä.
Suomalais-ugrilaiset sometähdet -kilpailu on alkanut toukokuun alussa. Sen fokuksessa on nimenomaan suomalais-ugrilaisten kielten käyttö sosiaalisissa medioissa. Kilpailun on järjestänyt Suomi-Venäjä-Seura.
Karjalan tasavallassa lasketaan olevan lähes 4 700 kulttuuriperinnön kohdetta, joista yli 1 600 kuuluu arkkitehtuurin muistomerkkeihin. Osa niistä tarvitsee restaurointia.
Kižin museon palvelupäällikön Aleksandr Ljubimtsevin mukaan pääongelmana on nyt se, että tasavallassa on paha puute pätevistä restauroijista. Puuarkkitehtuurin muistomerkkien entistäminen on pääasiallisesti rakentajien vastuulla.
Muistopatsas pystytetään tunnetulle kultasepälle Mihail Perhinille vuoden 2020 toukokuussa, jolloin hänen syntymästään tulee kuluneeksi 160 vuotta. Venäjältä ei löydy sellaisia kultasepän muistolle omistettuja muistomerkkejä. Maailmassa niitä on yhteensä kolme.
Ehdotuksen teki Venäjän kultaseppien liitto. Idea muistopatsaasta syntyi vielä toukokuussa 2017. Nyt idea on jalostunut jo niin pitkälle, että sille on vahvistettu tekijä ja aloitettu rahankeräys. Hanke toteutetaan lahjoitusten avulla.
Karjalainen kylä Kinnermäki on houkutellut venäläisen elokuvayhtiön filmaamaan sen tienoilla Tuli-nimisen elokuvan. Elokuvayhtiö TRITE:n suunnitelmat herättivät vastustusta paikallisten asukkaiden keskuudessa. Syynä on se, että kylän tienoilla aiotaan kuvata tulipalokohtauksia.
— Elokuvayhtiön edustajat aloittivat kylän rakentamisen 50 metrissä Kinnermäki-kyltistä sovhoozin pellolla ilman ainuttakaan lupaa. Elokuvan aikana kuvataan palomiesten sankarillista toimintaa, Kinnermäen asukas Olga Gokkojeva sanoo.
Karjalan tasavallan etnokulttuurikeskusten EHO-yhdistyksen johtaja Svetlana Koltšurina korosti suomalais-ugrilaisten kieliaktivistien foorumissa Petroskoissa, että on tärkeä olla oman kansan kulttuurin osana ja välittäjänä.
— Hankkeen vuoden aikana olemme perustaneet kieliaktivistien verkoston Itämeren alueella. Kansainvälinen SANA-hanke on tukenut itämerensuomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja omalaatuisia kielialoitteita, Koltšurina sanoo.
Yleisvenäläinen metsänistutuksen päivä -kampanjaan osallistuu tänä vuonna 2000 asukasta Karjalasta. Tasavallassa istutetaan yli sata tuhatta puuta.
Viime viikonloppuna alkoi Yleisvenäläinen metsänistutuksen päivä -kampanja. Sen aikana Karjalan asukkaat istuttavat yhteensä 130 000 puuntaimia eri tasavallan piireissä. Tänä vuonna tilaisuuden keskeisenä kenttänä oli Prääsän piirin metsänhoitoalue. Siihen kokoontui 500 aktiivia, opiskelijaa ja paikallisasukasta, jotka istuttivat yhdessä yli 10 000 puuntainta viiden hehtaarin alueelle.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: