ort:
lut: Jouko
Venäjän omistuksessa olevien teiden korjaukseen Karjala saa tänä vuonna liittovaltion budjetista 11,5 miljardia ruplaa. Tästä suuresta avusta kertoi Venäjän liikenneministeri Maksim Sokolov Karjalan työmatkalla. Sokolovin johdolla pidetyssä neuvottelussa käsiteltiin tasavallan liikennejärjestelmän kehitysmahdollisuuksia.
Välikautena turistien määrä laskee huomattavasti. Siitä syystä brändinhallinnasta vastaavat asiantuntijat etsivät mahdollisuutta houkutella lisää turisteja matkailukohteisiinsa.
Muutama vuosi peräkkäin Ruskealan marmoripuistossa opiskelijat Pietarista veistävät jäästä erilaisia satuhahmoja ja rakennuksia. Tänä vuonna marmoripuiston luolaan on noussut Pietarin Iisakinkirkko.
Jotkut Karjalan tasavallan piiriarkistot toimivat raskaissa oloissa ja kamppailevat sinänsä olemassaolostaan. Louhen piiriarkisto on havainnollinen esimerkki.
Arkiston päätilat sijaitsevat tiilisen asuinrakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Monet hädät johtuvat siitä, että dokumenttivarastoissa on vesi- ja viemäriputkisto.
Seurapeli Kettu ja hanhet yritetään herättää henkiin Pyhäjärvellä ja Nuosjärvellä. Joulukuussa Pyhäjärven aloiteryhmä esitteli hankkeen kansalaisten aloitteiden kehitystä edistävän Melnitsa-säätiön hankekilpailussa. Pyhäjärven hanke voitti ja sai palkinnoksi, noin 15 000 ruplaa.
— Kettu ja hanhet on vanha seurapeli. Se tuli Venäjälle Skandinaviasta. Peli levisi koko
HIV-potilaat ja sairaalainfektion saaneet potilaat halutaan löytää perusterveydenhuollossa. Hoitavan lääkärin pitäisi kiinnittää huomiota HIV:in epätyypillisiin oireisiin ja tehdä HIV-testiä mahdollisimman nopeasti.
Tilanteeseen halutaan muutos Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Luoteis-Venäjän välisellä ohjelmalla, jonka toinen vuosi on nyt meneillään.
Ohjelman puitteissa järjestetään konferensseja Luoteis-Venäjällä. Viime torstaina konferenssi järjestettiin Petroskoissa.
Nykyinen Carelia on moni-ilmeinen, laajalle lukijakunnalle tarkoitettu kaunokirjallinen ja yhteiskuntapoliittinen aikakauslehti. Lehti kertoo monipuolisesti ja elävästi Karjalan tasavallasta ja sen ihmisistä, muun muassa Karjalan eri piireistä ja kulttuurikeskittymistä.
Carelian jokaisella numerolla on yksi tai muutama pääaihe. Seuraavan lehden tärkeimmät aiheet ovat Kontupohjan kaupunki ja Karjalan kansallisarkisto. Niiden valossa kerrotaan siitä, mikä liittyy Karjalan suomensukuisten kansojen äidinkieleen ja karjalaiseen kulttuuriin.
Petroskoin kunnossapitolaitoksen puutarhassa vallitsee nyt tulppaanisesonki — yli kymmenen tuhatta tulppaania lähtee tasavallan myyntimarkkinoille. Tarjolla on kymmenen lajikettä eri värissä.
— Hintakilpailu on kovaa, emme pysty vastaamaan markettien hintoihin, Petroskoin kunnossapitolaitoksen pääjohtaja Vadim Utšajev sanoo.
— Emme ole nostaneet hintaa kaksi vuotta peräkkäin, mutta kovan kilpailun vuoksi olemme joutuneet supistamaan tulppaanien viljelyalaa puoleen viimevuotisesta, hän harmittelee.
Sillä välin, kun Venäjän jääkiekkomaajoukkue pelasi Tšekkiä ja Saksaa vastaan olympiakaukalossa Etelä-Koreassa, Petroskoissa karjalaiset jääkiekkoveteraanit pelasivat Savonlinnan Woudit -veteraanijääkiekkojoukkuetta vastaan. Viime viikonloppuna petroskoilaisilla oli mahdollisuus nauttia tarttuvasta pelistä Lumi- jäähallissa.
Karjalan paikallisten aloitteiden määräohjelman avulla maaseudun asukkaat haluavat peruskorjata ja kunnostaa urheilukenttiä, stadioneja, urheilusaleja sekä jalkapallo- jääkiekkokenttiä.
Jyskyjärven maalaiskuntaan kuuluvan Kepan urheilukentän alueelle asetetaan ulkoliikuntalaitteita. Luettelossa on kahdeksan ulkokuntolaitetta, nojapuu, pöytätennispöytä ja voimistelutelineet sekä jalkapallomaali.
Oma Muan, Karjalan Sanomien ja Kipinän toimittajia vieraili Pääjärvellä ja Kalevalassa kansainvälisen äidinkielen päivän ja Kalevalan päivän merkeissä. Tavoitteena oli tavata karjalaisten kansalaisjärjestöjen jäseniä ja kertoa heille lehdistä sekä kansallisten kielten ja kulttuurien vaalimisesta Periodika-kustantamossa.
— Äidinkieli on osa kansan identiteettiä. Kansa ei voi elää ilman omaa kieltään, Oma Mua –sanomalehden päätoimittaja Olga Melentjeva sanoo.
Kansalliskieliset viestimet ovat se perusta, jonka pohjalta voimme kehittää meidän kieliämme ja kulttuurejamme. Niin sanoi Karjalan vt. päämies Artur Parfentšikov tavatessaan Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisten lehtien päätoimittajia. Hän tuli toukokuussa käymään paikan päällä Periodika-kustantamossa tutustumassa lehtiimme.
Kielipolitiikan kysymykset eivät edistäneet tietenkään Karjalan kansallisen kirjallisuuden nopeata kehitystä. Kirjallisuus kehittyi etupäässä suomen kielellä niiden suomalaisten avulla, jotka tulivat Neuvostoliittoon rakentamaan uutta valtiota. Amerikansuomalaiset vahvistivat suomen kielen kansallisen aseman.
Karjalan poliittisessa johdossa 1930-luvun puolivälissä tapahtuneet muutokset koskivat tietysti kielipolitiikkaa. Vuonna 1937 11. yleiskarjalaisessa edustajainkokouksessa hyväksyttiin tasavallan ensimmäinen perustuslaki.
Tietokonetekniikan ja sosiaalisen median aikana olemme jo oppineet pärjäämään sähköisesti monilla elämänalueilla. Moni meistä osaa jo olla internetin tavoin avoin ja tavoitettavissa tyyliin 24/7. Ja kun on vielä tottunut asioimaan digitaalisesti yhä useamman liittovaltion viraston ja palveluntarjoajan kanssa, niin välillä ihmettelee, että miksei samaa avoimuutta ja tavoitettavuutta koe paikallisten virastojen ja viranomaisten taholta.
Viime aikoina kyseinen kohderyhmä on ollut paljon otsikoissa Suomessa. En voi sanoa, että se olisi minun lempiaihe, mutta keskustelua siitä, ovatko Suomeen muuttaneet ja Suomessa syntyneet venäläiset riski vai mahdollisuus, on ollut vaikea olla huomaamatta. Ja siihen reagoimattakin.
Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri.
Karjala on tekemässä matkustuksen kehityksessä pientä läpimurtoa, kun Venäjän toiseksi suurin lentoyhtiö alkaa huhtikuussa lentää Moskovasta Petroskoihin kolmesti viikossa.
Venäjä haluaa korottaa äänensä pienten kansojen etujen puolesta ja kieltää suurten investointiprojektien toteutuksen ilman kansatieteellistä asiantuntijatarkastusta. Asiantuntijanlausunnosta tulee pakollinen niillä alueilla, jotka ovat maan vähälukuisten alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia alueita.
Suomessa puhutaan suomea, mutta kirjoitetaan sitä aika huonosti. Jopa eri lehtien toimituksissa. Se ei vielä haittaa mitään tai ketään, mutta muu kielitaito on pahasti ruostumassa.
Harmittaa, että viimeinen Spartak-urheiluseuran hiihtokeskus Suolusmäen huipuilla ei ole välttänyt täydellistä rappeutumista.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: