Seitsemän tytön ryhmä on ompelemassa inkeriläisten kansallispukuja oppituntien jälkeen Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Harjoittelut pitävät koulun kotitalousopettaja Tatjana Kuznetsova ja kaupungin 2. monitoimitalon pitsinnypläysopettaja Natalja Okuneva. Petroskoin yliopiston suomen kielen opettaja Svetlana Korobeinikova opettaa tytöille suomeksi kansallispukujen osia ja koruja sekä ompelutekniikkaa.

Karjalan työllisyys- ja työvoimahallinnon arvioiden mukaan vuonna 2019 työläisten ja asiantuntijoiden tarve ylittää 5 300 henkeä, joista työläisiä ja toimihenkilöitä on yli puolet. 26 prosenttia on korkeakoulutuksen saaneita asiantuntijoita.

Lisää työvoimaa tarvitaan eniten jalostusteollisuudessa, opetus-, terveys- ja kauppa-aloilla sekä kuljetus- ja autonkorjauspalveluissa.

Tänä vuonna vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta. Teemavuoden aikana toteutetaan lukuisia hankkeita, joiden tarkoitus on kansalliskielten popularisointi. Kansalliskielten edistäminen on Karjalan Periodika-kustantamon yksi tärkeimmistä työsuunnista.

— Tänä vuonna aloitamme karjalan, vepsän ja suomen kielikurssit, jotka pidetään Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten mediakeskuksessa. On tärkeä, että yhä enemmän ihmisiä tulee meille ja saa uusia tietoja kansalliskielistä ja kulttuurista, kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja kertoo.

Helmikuussa virisi kiinnostava kirjallinen keskustelu Anatoli ja Dmitri Bakulinin Sampo: Pohjolan runot -kirjan ympärillä. Tekijät kutsuvat teostaan ensimmäiseksi karjalankieliseksi kansaneepokseksi. Tämä hämmästytti kovasti kielentutkijoita ja folkloristeja Karjalan tasavallassa. 

Mitä yhteistä on Sammolla ja karjalaisella kansaneepoksella? Vastaus kysymykseen on yksinkertainen: Ei mitään.

Vuonna 2009 Zinaida Dubininalta ilmestyi hänen livvin murteelle kääntämänsä Kalevala. Vuonna 2015 julkaistiin Raisa Remšujevan varsinaiskarjalaksi kääntämä Kalevala.