ort:
lut: Sami, Samuli, Samuel
Taloustieteiden tohtori, Petroskoin yliopiston rehtorikunnan neuvonantaja Valeri Šljamin on tehnyt yli 40 vuoden uran Kostamuksen malminrikastamossa ja kaupunginvaltuustossa, Karjalan ulkosuhteiden ja talouskehityksen ministerinä ja Venäjän kaupallisena edustajana Suomessa. Värikkäästä työelämästään hän kertoo uudessa kirjassaan Talousdiplomaatin muistiinpanoja – Ajatuksia menneistä.
Karjalan kansalliskieliä tukevat kansalaisjärjestöt etsivät uusia kielten käyttömahdollisuuksia. Teatteriharrastus karjalan, vepsän ja suomen kielellä on yksi tapa oppia ja käyttää kieliä. Amatööriteatterit kiinnostavat ihmisiä ja niiden suosio kasvaa vuosi vuodelta.
Venäjän teatterivuonna Kodima-sanomalehden toimittajille on syntynyt idea perustaa Petroskoihin vepsänkielinen harrastajateatteri. LingvaTeatr-hanke on tukenut aloitetta.
Suojärven jätevedenpuhdistamo käynnistyi uudelleen 11. huhtikuuta. Sitä ennen kymmenen päivän aikana se oli seisokissa. Suojärven kotitalouksien jätevedet purkautuivat puhdistamattomina järveen kymmenen päivän aikana.
— Ympäristökatastrofi on uhannut kaupunkia ja sen lähistöä. Jätevedet pääsevät Suojärveen, josta Suojoki voi kantaa niitä Ääniseen, suojärveläinen aktivisti Vladimir Zavarkin kirjoittaa sosiaalisessa mediassa.
3. kesäkuuta 2019 on merkkipaalu TV-lähetyksen historiassa. 46 päivän kuluttua analoginen TV-lähetys katkaistaan Venäjällä täysin. Digitaalisen lähetyksen ominaisuuksia voi kysellä ilmaisesta palvelunumerosta. 14. maaliskuuta lähtien samantapainen palvelunumero on toiminut Karjalassa. Soitto on myös ilmaista.
Karjalan tietokonekilpailu keräsi 32 eläkeläistä eri Karjalan piireistä. Ikäihmiset testasivat tietokonetaitojaan. He etsivät netistä informaatiota eläkemaksuista ja Petroskoin kulttuuritapahtumista.
— Kilpailijoiden piti rekisteröityä gosusluginettisivun käyttäjiksi. He etsivät myös eläkelain uudistuksia Venäjän eläkerahaston nettisivulta, Venäjän eläkerahaston Karjalan osaston johtajan assistentti Natalja Vartanova kertoo. Kilpailuun osallistuneen aunukselaisen Natalja Gusarovan mukaan kaikki kilpailutehtävät olivat mielenkiintoisia.
Viime vuonna Kižin museon työntekijä Marina Noženko voitti Venäjän paras opas -ammattikilpailun, joka järjestettiin viidessä sarjassa. Noženko julistettiin parhaaksi Museon opas -sarjassa.
Silloin kilpailun voittajat saivat palkintonsa, mutta kilpailu ei ole päättynyt. Ammattikilpailun järjestänyt Venäjän maantieteellinen seura teki TV-ohjelman voittajien lisäkilpailusta.
Sortavala valmistautuu aktiivisesti Karjalan tasavallan satavuotisjuhlavuoteen 2020. Sen johdosta Sortavalaan rakennetaan useita urheilukohteita, muun muassa hyppyrimäkiä.
— Kaksi hyppyrimäkeä K10 ja K5 rakennettiin Vakkosalmen Kuhavuoreen vuosina 2016 ja 2018. Parhaillaan niiden viereen rakennetaan K25-hyppyrimäkeä. Sen rakentamiseen on myönnetty Karjalan budjetista 6,5 miljoonaa ruplaa. Hyppyrimäen pitää valmistua toukokuun loppuun mennessä, kertoo Karjalan mäkihypyn ja yhdistetyn hiihdon liiton johtaja Vadim Lisovski.
Ensi kesänä puuveistosmuseo nimeltään Enkelien koti aloittaa toimintansa Lahdenpohjassa. Idea museon perustamisesta syntyi viime vuonna, kun kaupungissa pidettiin ensimmäisen kerran puuveistosfestivaali.
— Saimme paljon positiivista palautetta ikallisilta asukkailta ja matkailijoilta. Heitä ihmetytti se, että viiden metrin pituisista hirsistä veistettiin näin ihastuttavia taideteoksia, festivaalin järjestäjä Irina Solonovitš kertoo.
Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri.
Karjala on tekemässä matkustuksen kehityksessä pientä läpimurtoa, kun Venäjän toiseksi suurin lentoyhtiö alkaa huhtikuussa lentää Moskovasta Petroskoihin kolmesti viikossa.
Venäjä haluaa korottaa äänensä pienten kansojen etujen puolesta ja kieltää suurten investointiprojektien toteutuksen ilman kansatieteellistä asiantuntijatarkastusta. Asiantuntijanlausunnosta tulee pakollinen niillä alueilla, jotka ovat maan vähälukuisten alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia alueita.
Suomessa puhutaan suomea, mutta kirjoitetaan sitä aika huonosti. Jopa eri lehtien toimituksissa. Se ei vielä haittaa mitään tai ketään, mutta muu kielitaito on pahasti ruostumassa.
Harmittaa, että viimeinen Spartak-urheiluseuran hiihtokeskus Suolusmäen huipuilla ei ole välttänyt täydellistä rappeutumista.
Riittävä ravinto on yksi ihmisen perustarpeista. Turistille syöminen on liikkumisen ja majoituksen ohella yksi matkustamiseen liittyvistä välttämättömistä perusasioista. Vaikka ruoka ja syöminen eivät olisikaan matkan tärkein motiivi, mainitaan se usein toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä asiana matkustamisessa.
Suuri ryhmä Venäjän ihmisoikeusneuvoston jäseniä teki mittavan vierailun Karjalaan viime viikolla. Lukuisissa tapaamisissa esille nostettiin teemoja laajalta skaalalta ja myös Karjalan itämerensuomalaisten vähemmistökansojen edustajat pääsivät neuvoston juttusille.
Karjalan kansallisten kielten opetus on ottanut loikan eteenpäin. Petroskoissa laaditut alakoululle tarkoitetut karjalan, suomen ja vepsän kielen opetusohjelmat hyväksyttiin hiljattain Moskovassa Venäjän perusopetusohjelmien luetteloon.
Kun puhe on venäläisestä kirjallisuudesta, ei ole mitään epäilyä, millä kielellä se on kirjoitettu. Kirjallisuudessa voi olla tietysti vieraskielisiä lauseita ja kappaleita, kuten esimerkiksi Leo Tostoin Sota ja rauha -romaanissa. Venäjän kieli on kuitenkin teoksen pääkieli.
Pohjoiset kansat ovat pitkään käyttäneet rekeä kulkuvälineenä. Vene oli vesikulkuneuvo, mutta maalla ihmiset ajoivat reellä. 1900-luvun alussa alettiin käyttää vankkureita. Vankkurit olivat suosiossa etupäässä Karjalan eteläosassa. Vienan Karjalassa vankkurit olivat pitkään tuntematon kulkuneuvo, ja ihmiset ajoivat reellä talvella ja kesällä.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: