ort:
lut: Kaino
Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen johtaja Tatjana Paškova kysyy vuosittain ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta, miksi he pääsivät opiskelemaan kansalliskieliä.
— Toiset aikovat jatkaa opintojaan Suomessa, toiset sanovat haluavansa lukea esi-isien kieltä. Tänä vuonna lähes kaikki fuksit vastasivat, että kansalliskielet kiinnostavat heitä niin kovasti, että he haluavat lukea niitä yliopistossa, Paškova kertoo.
Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkija Teemu Makkonen pitää matkailua, metsätaloutta ja kaivosteollisuutta tärkeinä aloina, joilla Suomi ja Karjala ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään aikaa.
— On tutkittu, että raja-alueilla olevat järjestöt ja yritykset haluavat jatkaa tätä yhteistyötä samalla tavalla kuin ennen. Kun on tahtoa, niin silloin keksitään yhteistyön keinoja, Makkonen sanoo.
Nyt Venäjälle matkustavat eurooppalaiset voivat ylittää Venäjän rajan sähköisellä viisumilla. Uudistus astui voimaan 1. lokakuuta ja koskee Pietariin ja Leningradin alueelle matkustavia yli 50 maan kansalaisia.
— Sähköisen viisumin käyttö houkuttelee eniten Pietariin matkustavia. Nyt kaupungissa käy 8,2 miljoonaa matkustajaa. Ennakkolaskennan mukaan Pietariin voi tulla 12 miljoonaa turistia vuodessa, Pietarin päämies Aleksandr Beglov sanoi Tass -uutistoimistolle.
Petroskoi oli viime viikolla yli 300 luonnonystävän tapaamispaikkana. Vieraat saapuivat seitsemänteen foorumiinsa 25 Venäjän alueelta, joille on perustettu luonnonsuojelualueita.
— Foorumissa kävijät saisivat tietoa siitä, mitä työtä tehdään luonnonsuojelualueilla ja mitä hyötyä luonnonpuistot ja paikalliset asukkaat voivat saada keskinäisestä vuorovaikutuksesta, foorumin koordinaattori Jelena Kuznetsova sanoo.
Karjalassa yhteistyö luonnonpuistojen ja paikallisten asukkaiden välillä on vasta alussa.
Karjalan kauneimmaksi kyläksi on valittu Aunuksen piirin Kuujärven taajama. Palkintona on 300 000 ruplaa. Sellainen kilpailu pidettiin Karjalassa ensimmäisen kerran. Sen järjestäjänä oli Karjalan paikallishallintojen neuvosto.
— Tavoitteena oli nostaa paikallishallintojen aktiivisuutta kunnostustoiminnassa. Toivomme, että ne alkavat osallistua entistä innokkaammin julkisten alueiden ja urheilukohteiden kunnostushankkeisiin, Karjalan paikallishallintojen neuvoston jäsen Olga Burak kertoo.
— Suunnitelmissa on järjestää kilpailu ensi vuonna, hän lisää.
— Venäjän arktiseen alueeseen kuuluu yhdeksän liittovaltion aluetta. Nyt meidän täytyy laatia Venäjän arktisen kehittämisstrategia ja ymmärtää, miten voimme toteuttaa suunnitelmat. On tärkeä ottaa huomioon arktisella alueella työskentelevien asiantuntijoiden mielipiteitä, Venäjän Kaukoidän ja arktisen alueen ministeri Aleksandr Kozlov sanoo.
Vuodesta 2017 Venäjän arktiseen alueeseen on kuulunut kolme Karjalan piiriä. Viime viikolla arktisen alueen kehittämisstrategiaa käsiteltiin tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa.
EU:n Venäjän-suurlähettiläs Markus Ederer vakuuttaa, että yhteistyö EU:n ja Venäjän välillä ja Venäjän Karjalan kanssa jatketaan edelleen vuoden 2020 jälkeen Pohjoisen ulottuvuuden ja raja-alueyhteistyöohjelmien puitteissa.
— Nyt Brysselissä käsitellään yhteistyön budjettia Venäjän kanssa seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi 2021 alkaen, Ederer sanoo.
EU:n suurlähettiläs johti EU:n maiden suurlähettiläiden valtuuskuntaa Karjalan-matkalla. Vieraat tutustuivat yhteistyöhankkeisiin osallistuvien laitoksiin ja henkilöihin Petroskoissa ja Kontupohjassa.
Kullattu ikonostaasi palasi kunnostettuna Kižin saarelle Kristuksen kirkastumisen kirkkoon. Entisöinti vei vuosia.
Kirkkosalin ja alttarin erottava ikonostaasi on niin iso, että joutui purkamaan ovenpielen. Toisin se ei mahtuisi ovesta.
Kristuksen kirkastumisen kirkon ikonostaasi on Venäjän Pohjolan suurimpia kullattuja ikonostaaseja. Se koostuu kuninkaanovien ohella kymmenestä paneelista ja 53 ikonikehyksestä.
Kuvaseinä sisältää 105 ikonia. Nyt kaikki ikonit on jo restauroitu.
Tietokonetekniikan ja sosiaalisen median aikana olemme jo oppineet pärjäämään sähköisesti monilla elämänalueilla. Moni meistä osaa jo olla internetin tavoin avoin ja tavoitettavissa tyyliin 24/7. Ja kun on vielä tottunut asioimaan digitaalisesti yhä useamman liittovaltion viraston ja palveluntarjoajan kanssa, niin välillä ihmettelee, että miksei samaa avoimuutta ja tavoitettavuutta koe paikallisten virastojen ja viranomaisten taholta.
Viime aikoina kyseinen kohderyhmä on ollut paljon otsikoissa Suomessa. En voi sanoa, että se olisi minun lempiaihe, mutta keskustelua siitä, ovatko Suomeen muuttaneet ja Suomessa syntyneet venäläiset riski vai mahdollisuus, on ollut vaikea olla huomaamatta. Ja siihen reagoimattakin.
Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri.
Karjala on tekemässä matkustuksen kehityksessä pientä läpimurtoa, kun Venäjän toiseksi suurin lentoyhtiö alkaa huhtikuussa lentää Moskovasta Petroskoihin kolmesti viikossa.
Venäjä haluaa korottaa äänensä pienten kansojen etujen puolesta ja kieltää suurten investointiprojektien toteutuksen ilman kansatieteellistä asiantuntijatarkastusta. Asiantuntijanlausunnosta tulee pakollinen niillä alueilla, jotka ovat maan vähälukuisten alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia alueita.
Suomessa puhutaan suomea, mutta kirjoitetaan sitä aika huonosti. Jopa eri lehtien toimituksissa. Se ei vielä haittaa mitään tai ketään, mutta muu kielitaito on pahasti ruostumassa.
Harmittaa, että viimeinen Spartak-urheiluseuran hiihtokeskus Suolusmäen huipuilla ei ole välttänyt täydellistä rappeutumista.
Riittävä ravinto on yksi ihmisen perustarpeista. Turistille syöminen on liikkumisen ja majoituksen ohella yksi matkustamiseen liittyvistä välttämättömistä perusasioista. Vaikka ruoka ja syöminen eivät olisikaan matkan tärkein motiivi, mainitaan se usein toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä asiana matkustamisessa.
Suuri ryhmä Venäjän ihmisoikeusneuvoston jäseniä teki mittavan vierailun Karjalaan viime viikolla. Lukuisissa tapaamisissa esille nostettiin teemoja laajalta skaalalta ja myös Karjalan itämerensuomalaisten vähemmistökansojen edustajat pääsivät neuvoston juttusille.
Karjalan kansallisten kielten opetus on ottanut loikan eteenpäin. Petroskoissa laaditut alakoululle tarkoitetut karjalan, suomen ja vepsän kielen opetusohjelmat hyväksyttiin hiljattain Moskovassa Venäjän perusopetusohjelmien luetteloon.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: